null Nuorten aikuisten vaikuttajaryhmä Navi asetti tavoitteet marraskuun seurakuntavaaleihin: kymmenen prosenttia kirkon luottamushenkilöistä pitäisi olla nuoria

Seurakuntavaalit ovat ainoat vaalit, joissa jo 16-vuotiaat voivat äänestää. Jos nuoret haluavat saada nuoria ehdokkaita läpi, se onnistuu melko helposti.

Seurakuntavaalit ovat ainoat vaalit, joissa jo 16-vuotiaat voivat äänestää. Jos nuoret haluavat saada nuoria ehdokkaita läpi, se onnistuu melko helposti.

Nuorten aikuisten vaikuttajaryhmä Navi asetti tavoitteet marraskuun seurakuntavaaleihin: kymmenen prosenttia kirkon luottamushenkilöistä pitäisi olla nuoria

Koska jo 16-vuotiaat saavat äänestää seurakuntavaaleissa, kirkollisen päättäjäkunnan nuorentuminen on mahdollista. Tavoitteeseen on kuitenkin vielä matkaa.

Jokaisessa seurakunnassa pitäisi olla vähintään yksi nuori luottamushenkilö ja kaikista kirkon luottamushenkilöistä 10 prosenttia pitäisi olla alle 30-vuotiaita. Tällaisia tavoitteita asetti kirkon nuorten aikuisten vaikuttamisryhmä Navi 15. helmikuuta julkaistuissa seurakuntavaalitavoitteissaan. Seurakuntavaalit järjestetään tämän vuoden marraskuussa.

– Viime vaaleissa kaikista valituista 6,4 prosenttia oli alle 30-vuotiaita. Tuossa on siis kasvutavoitetta, mutta kymmenen prosenttia on ihan mahdollinen, jos saadaan nuoria sekä äänestämään että asettumaan ehdolle, Navin koordinaattori Katri Riikonen Lasten ja nuorten keskuksesta sanoo.

Nuoria on yritetty saada mukaan vaikuttamaan jo pitkään. Vuoden 2010 seurakuntavaaleissa äänestysikäraja oli ensi kertaa 16 vuotta, ehdolle asettuvien tosin pitää olla 18 vuotta täyttäneitä. Seurakuntiin on myös perustuttu erillisiä nuorten vaikuttajaryhmiä, joissa myös alaikäiset nuoret pääsevät vaikuttamaan kotiseurakuntansa asioihin. Muutos on kuitenkin ollut hidasta: vuoden 2018 seurakuntavaaleissa valittujen luottamushenkilöiden keski-ikä oli 55 vuotta ja 16–17-vuotiaista äänestysoikeuttaan käytti 8,4 prosenttia. Seurakuntavaalien äänestysprosentti valtakunnallisesti oli 14,4.

Katri Riikosen mukaan on kuitenkin hyvä, että jo 16-vuotiaat pääsevät äänestämään seurakuntavaaleissa.

– Äänestysikärajan laskusta on ollut apua, koska nuorille on luontevampaa äänestää vaikka parikymppistä ehdokasta kuin 50–60-vuotiasta. Moni ylipäätään valitsee ehdokkaan, joka edustaa itselle läheisiä arvoja tai on samantapaisessa elämäntilanteessa.

Työntekijöillä on nyt vaikuttamisen paikka

Seurakunnilta ja seurakuntien työntekijöiltä Navi toivoo sitä, että vaaleja pidettäisiin esillä monin eri tavoin.

– Seurakunnilla on iso vastuu siinä, että nuoret ylipäätään tietävät, että vaalit pidetään ja että seurakuntavaalit ovat ainoat vaalit, joissa jo 16-vuotiaat ovat äänioikeutettuja, Katri Riikonen sanoo.

– Työntekijöiden kannattaa kannustaa nuoria asettumaan ehdolle. Seurakunnan hallinto ja byrokratia voivat tuntua nuorista vieraalta, mutta työntekijät voivat kertoa, miten päätöksenteko toimii.

Hyviä ehdokkaita voi löytyä esimerkiksi nuorten vaikuttajaryhmistä, sillä niissä mukana olevat ovat jo lähtökohtaisesti kiinnostuneita vaikuttamisesta.

Vaihtuvuus tekee kirkolle hyvää

Seurakuntavaaleissa käydään Helsingissä, Vantaalla ja Espoossa tavallaan kahdet vaalit samalla kertaa: valitaan edustajia sekä seurakuntatasolla vaikuttaviin seurakuntaneuvostoihin että koko kaupungin tasolla asioista päättäviin yhteisiin kirkkovaltuustoihin. Seurakuntien luottamushenkilöt (kirkkovaltuuston, seurakuntaneuvoston ja yhteisen kirkkovaltuuston jäsenet) valitsevat myös hiippakuntansa maallikkoedustajat kirkolliskokoukseen, jota voisi kutsua kirkon eduskunnaksi.

Moni kokee kotiseurakunnan tärkeäksi, vaikka kotipaikka vaihtuisi.

Omat haasteensa luottamushenkilönä toimimiseen kirkossa tuo se, että luottamushenkilöpaikka on sidottu kotiseurakuntaan, siis myös asuinpaikkaan. Jos parikymppinen muuttaa neljä vuotta kestävän luottamushenkilökautensa aikana kaupungin sisällä tai kaupungista toiseen, hän menettää paikkansa.

– Onhan se haastavaa. Jotkut tekevät niin, että pitävät kirjat kotipaikkakunnalla, vaikka opiskelupaikkakunnalla olisikin erillinen asunto. Jos muuttaa toiselle puolelle Suomea, ei tietenkään ole realistista jatkaa luottamushenkilönä. Toisaalta moni kokee kotiseurakunnan tärkeäksi, vaikka kotipaikka vaihtuisi, Katri Riikonen sanoo. 

Miten nuorten osuuden lisääminen kirkon päättävissä elimissä sitten muuttaisi kirkkoa?

– Navi toivoo, että se saisi aikaan positiivista muutosta, mutta mitä se konkreettisesti on, siihen en uskalla ottaa kantaa. Yleistäminenkin on aina vaarallista, ei voi sanoa, että tietyn ikäiset ajattelevat tietyllä tavalla. Mutta on aina hyvä, jos luottamushenkilöiden joukkoon tulee uusia, olivat he minkä ikäisiä vain. Ei pääse syntymään sellaista tilannetta, että vanhat konkarit sanovat, että näin tehdään, kun on aina tehty.

Korjattu 23.2. klo 14 tavoitelluksi ikärajaksi alle 30 vuotta.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää: