Lastenohjaaja Hanna Höglund, kaksi ja puoli vuotta vanha Axel ja kolmevuotias Roy heittäytyivät keittiöleikkiin Vantaan ruotsinkielisen seurakunnan päiväkerhossa.
Oma seurakunta tukee Vantaan ruotsinkielistä yhteisöä, mutta silti moni kaksikielinen perhe muuttuu ajan mittaan suomenkieliseksi
Kaksikieliselle perheelle seurakunnan päiväkerhon ruotsinkielisyys merkitsee paljon. Historiallisista juurista huolimatta ruotsinkielisen yhteisön jatkuvuus Vantaalla ei ole kirkossa kuulutettu.
Sateisena aamuna pieni lähiöostari näyttää tavallistakin koruttomammalta. Paikallinen antikvariaatti on siirtänyt kirjamyyntinsä nettiin, mutta pizzeria ja Vantaan ruotsinkielisen seurakunnan kerhotila pitävät pintansa.
Vantaalainen Camilla Sipilä on ajanut aamuruuhkassa 25 minuuttia tuodakseen kaksivuotiaan poikansa Axelin Myyrmäkeen seurakunnan päiväkerhoon.
– Tämä on ainoa ruotsinkielinen päiväkerho Vantaalla, ja ja kaksikieliselle perheelle sillä on todella iso merkitys. Sekä lapselle että äidille on tärkeää päästä välillä pois kotoa, Sipilä sanoo.
Axel aloittaa keittiöleikin yhdessä kolmevuotiaan Royn ja lastenohjaaja Hanna Höglundin kanssa. Pojat huvittelevat tuomalla Hannan lautaselle väkeviltä maistuvia sitruunaa ja chiliä.
– Ska Axel också dricka kaffe, Höglund kysyy.
– Joo!
”Tämä on ainoa ruotsinkielinen päiväkerho Vantaalla”, Axelin äiti Camilla Sipilä sanoo.
Kielivähemmistöön kuuluminen liimaa ihmiset yhteen
Tavallisesti Höglund leikkii, lukee ja askartelee neljän lapsen kanssa, mutta alkava flunssakausi on verottanut kerholaisten määrän kahteen. Tilaa riittäisi Höglundin mukaan useammallekin lapselle. Tiistaisin kerhotila on pikkulasten vanhempien kahvila, ja kahtena iltapäivänä samassa tilassa kokoontuu koululaisten iltapäiväkerho.
Kielivähemmistöön kuuluminen liimaa Vantaan ruotsinkielisen seurakunnan jäsenet yhteen ja vahvistaa heidän sidettään kirkkoon. Vantaan ruotsinkielisestä väestöstä 75 prosenttia on evankelis-luterilaisen kirkon jäseniä. Suomenkielisestä väestöstä 67 prosenttia ja kaikista vantaalaisista 54 prosenttia kuuluu kirkkoon.
– Instituutioilla, jotka vahvistavat ruotsinkielistä kulttuuria, on ihmisten tuki. Uskosta, sisäisestä elämästä ja hyvinvoinnista pitää voida puhua omalla äidinkielellä, Vantaan ruotsinkielisen seurakunnan kirkkoherra Martin Fagerudd sanoo.
Seurakuntalaiset ovat oman tiensä kulkijoita, jotka eivät vilkuile sivuilleen. – Kirkkoherra Martin Fagerudd
Erityisesti vanhoissa ruotsinkielisissä suvuissa tunnetaan kirkkoherran mukaan ylpeyttä seurakunnan pitkästä historiasta. Fagerudd mainitsee, että kuningas Erik Eriksson nimitti jo 1300-luvulla Helsingin pitäjän lähetystyön tukialueeksi, josta käsin kirkko vahvistaisi asemiaan Hämeessä ja Pirkanmaalla.
– Historia näkyy ällistyttävällä tavalla siinä, että vapaiden suuntien kirkkokunnilla ei ole Vantaalla ruotsinkielistä toimintaa. Seurakuntalaiset ovat oman tiensä kulkijoita, jotka eivät vilkuile sivuilleen vaan arvostavat sitä, mitä heillä on.
”On varsin tavallista, että kaksikieliset perheet muuttuvat parissa sukupolvessa suomenkielisiksi”, sanoo kirkkoherra Martin Fagerudd.
Kaksikielinen perhe muuttuu usein suomenkieliseksi
Vahvoista juurista huolimatta ruotsin kielen aseman säilyminen ei ole kirkossa kuulutettu. Vantaallakin kaksikieliset perheet yleistyvät, ja pienen seurakunnan reilusta 4 200 jäsenestä noin 800 puhuu äidinkielenään suomea.
– Kirkollisista toimituksista kaksi kolmasosaa on kaksikielisiä. On varsin tavallista, että kaksikieliset perheet muuttuvat parissa sukupolvessa suomenkielisiksi, Fagerudd sanoo.
Ruotsinkielisen kulttuurin vahvuudesta kertoo seurakuntalaisten verkostoituminen. Fageruddin mukaan Vantaalla toimii tällä hetkellä yli neljäkymmentä ruotsinkielistä ja kaksikielistä yhdistystä.
Vantaalla syntynyt Camilla Sipilä vahvistaa ajatuksen ruotsinkielisten hyvistä verkostoista.
– Suurin osa ruotsinkielisistä perheistä tuntee toisensa. Perheet verkostoituvat viimeistään siinä vaiheessa, kun lapset aloittavat koulun.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Nenonen: Säätytalolla puolustetaan ruotsia, mutta miten on suomen laita?
PuheenvuorotMuut puolueet voisivat ottaa RKP:lta oppia siinä, kuinka omaa kieltä puolustetaan.
