Pääkaupunkiseudulta löytyy myös kasvavia seurakuntia – maahanmuuttoalueilla jäsenyysprosentit ovat alhaisia, ruotsinkielisissä seurakunnissa korkeita
Pääkaupunkiseudun seurakuntien jäsenyysprosentit ja eniten väkimääräänsä kasvattaneet seurakunnat.

Pääkaupunkiseudun seurakuntien jäsenyysprosentit ja eniten väkimääräänsä kasvattaneet seurakunnat.

Pääkaupunkiseudulta löytyy myös kasvavia seurakuntia – maahanmuuttoalueilla jäsenyysprosentit ovat alhaisia, ruotsinkielisissä seurakunnissa korkeita

Kirkkoon kuului viime vuoden lopulla yhteensä 632 944 pääkaupunkiseudun asukasta. Väki vähenee, vaikka muuttoliike tuo kaupunkeihin lisää asukkaita.

Kirkkoon kuului vuoden 2019 lopussa noin 3 792 000 henkilöä eli 68,6 prosenttia suomalaisista. Vuotta aikaisemmin vastaavat luvut olivat 3 848 000 jäsentä ja 69,7 prosenttia.

Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan asukkaista kirkkoon kuului viime vuoden lopussa 632 949 henkeä eli 16,7 prosenttia kaikista kirkkoon kuuluvista asuu pääkaupunkiseudulla. Neljä vuotta sitten Kirkko ja kaupunki kertoi uutisessaan seurakuntien yhteenlasketun jäsenmäärän olleen vielä yli 650 000.

Helsingissä kirkon jäseniä oli vuodenvaihteessa 333 875, Espoossa 165 530, Vantaalla 126 847 ja Kauniaisissa 6 692.

Väki vähenee muun muassa kirkosta eroamisen ja kasteiden määrän vähenemisen vuoksi. Koska pääkaupunkiseudun kaupungit kasvavat koko ajan, seurakunnatkin saavat osansa muuttovoitosta. Tämä loiventaa jäsenmäärän laskua.

Koska muuttoliikkeestä suuri osa on maahanmuuttoa, se vaikuttaa enemmän kaupunkien väkilukuun kuin seurakuntien jäsenmääriin.

Kirkkoon kuulumiseen vaikuttaa myös alueen ikärakenne

Kirkon väkimäärän lasku ja vieraskielisen väestön määrän kasvu näkyvät jäsenmäärää enemmän jäsenyysprosenteissa.

Helsinkiläisistä kirkkoon kuuluu nyt 51 prosenttia, espoolaisista 57,1 prosenttia ja vantaalaisista 54,3 prosenttia. Kauniaisissa, jossa vieraskielisiä on vain kuusi prosenttia väestöstä, kirkkoon kuuluu 68,3 prosenttia asukkaista. Vantaalla vieraskielisiä on eniten, 18,9 prosenttia kaupunkilaisista.

Muuttoliikkeen ja vieraskielisten määrän lisäksi kirkkoon kuulumisen alueellisia eroja selittävät myös taloudelliset ja sosiaaliset erot sekä ikärakenne.

Kirkosta eroaminen on ollut aktiivisempaa nuoremmissa ikäluokissa. Jos alueella asuu paljon nuoria, seurakuntien jäsenyysprosentti on keskimäärin alhaisempi kuin iäkkäämmän väestön kaupunginosissa.

Jos tarkastellaan vain suomen- ja ruotsinkielistä väestöä, niin jäsenyysprosentit kaikkialla pääkaupunkiseudulla ovat näitä lukuja korkeammat.

Helsingin suomenkielisistä seurakunnista korkeimmat jäsenyysprosentit ovat Pakilassa, Munkkiniemessä ja Lauttasaaressa. Pakilassa kirkkoon kuuluu 68,1 prosenttia asukkaista. Ruotsinkielisen Matteuksen seurakunnan jäsenprosentti on tasan 69.

Seitsemän Helsingin suomenkielisen seurakunnan alueen jäsenyysprosentti on nyt laskenut alle viidenkymmenen. Matalin prosentti on Mikaelin seurakunnan alueella, 43,4. Muut kuusi ovat Herttoniemi, Kallio, Kannelmäki, Paavali, Vartiokylä ja Vuosaari.

Espoossa vain Leppävaara, 49,5 prosenttia ja Vantaalla Hakunila, 47,3 prosenttia ovat alle viidenkymmenen. Vantaalainen Rekolan seurakunta, jonka alueella asuu Hakunilan tapaan paljon vieraskielisiä, lähestyy tätä rajaa.

Yhdeksän seurakunnan jäsenmäärä nousi

Jos tarkastellaan vain suomen- ja ruotsinkielistä väestöä, niin jäsenyysprosentit kaikkialla pääkaupunkiseudulla ovat näitä lukuja korkeammat. Esimerkiksi Vantaan suomenkielisistä kuului vuonna 2018 kirkkoon 68 prosenttia ja ruotsinkielisistä yli 75 prosenttia. Sen sijaan vieraskielisistä kirkkoon kuului vain vajaa 3,2 prosenttia.

Sama ilmiö koskee Espoota ja Helsinkiä. Samoin kuin se, että kaikkialla pääkaupunkiseudulla ruotsinkielinen väestö kuuluu uskollisemmin kirkkoon kuin suomenkielinen. Esimerkiksi Espoon ruotsinkielisistä 72,8 prosenttia kuuluu kirkkoon.

Seurakuntiin kuuluvien määrä laskee pääkaupunkiseudulla hitaasti. Monen seurakunnan väkimäärä myös nousi viime vuonna. Helsingissä kasvoivat Kallio, Kannelmäki, Tuomiokirkkoseurakunta, Munkkiniemi, Roihuvuori ja ruotsinkielinen Johanneksen seurakunta.

Vaikka Leppävaaran jäsenmäärä kasvoi, sen jäsenyysprosentti alueen väestöstä laski.

Vantaalla Kivistön alue kasvaa vauhdilla. Kivistö kuuluu Vantaankosken seurakuntaan, jonka jäsenmäärä kasvoi edellisvuodesta 450 hengellä. Vuonna 2018 kasvu oli vielä rajumpaa, ennätysvauhtia koko maassa.

Espoossa Leppävaaran seurakunnan jäsenmäärä kasvoi 198 hengellä ja Tapiolan 21 hengellä, muut jäivät miinukselle. Vaikka Leppävaaran jäsenmäärä kasvoi, sen jäsenyysprosentti alueen väestöstä laski. Syy tähän on se, että alueen koko asukasmäärä kasvoi 1 800 hengellä, josta vieraskielistä väestöä oli noin tuhat.

Kirkkoon liittyjien ja eroajien määrät ennallaan

Entä kirkosta eroaminen ja kirkkoon liittyminen? Niissä ei viime vuonna tapahtunut suuria muutoksia aiempiin vuosiin verrattuna.

Espoossa kirkosta erosi 2 806 ihmistä, sata enemmän kuin vuosi sitten. Kirkkoon liittyi 912 ihmistä, suunnilleen saman verran kuin edellisvuonna. Kauniaisissa kirkkoon liittyi 36 ihmistä ja siitä erosi 83.

Helsingissä kirkosta erosi 6 657 henkilöä ja siihen liittyi 2 103 uutta jäsentä. Vantaalla eronneita oli 2 151 ja liittyjiä 778. Sekä Helsingissä että Vantaalla kirkosta eronneiden määrä laski hieman.

Koko kirkon luvut ovat samantapaisia. Liittyjiä oli yli 16 200, eronneita noin 56 000. Edellisvuonna liittyjiä oli 16 700 ja eronneita 58 000. Aiempien vuosien tapaan kirkosta eronneita oli erityisen paljon 20–29-vuotiaissa. Liittyjissä on paljon 30–39-vuotiaita.

Helsingin seurakuntien tilastoasiantuntija Aki Niemi arvioi, että kirkkoon liittymiseen päälle kolmekymppisenä vaikuttaa eniten elämäntilanne: halutaan kirkollinen vihkiminen tai lapsen kaste tai sitten on pyydetty kummiksi.

Naisia erosi Helsingissä kirkosta miehiä enemmän. Tämä johtuu Niemen mukaan siitä, että miehistä paljon pienempi osa kuuluu nykyisin kirkkoon. Helsingin seurakuntien jäsenistä naisia on lähes 50 000 enemmän kuin miehiä.

Perinteitä ja kirkollisia juhlia arvostetaan

Suomalaisten yleisimmät syyt kuulua kirkkoon liittyvät kirkollisiin toimituksiin ja perinteisiin. Tämä ilmenee Kirkon tutkimuskeskuksen teettämästä Gallup Ecclesiastica 2019 -kyselystä, jossa tiedusteltiin kirkon jäsenyyteen vaikuttavia tekijöitä.

Osallistuminen kaste-, hää- tai hautajaistilaisuuksiin oli 81 prosentille vähintään melko tärkeä syy kuulua kirkkoon. Kirkollisten juhlapyhien kristillistä perinnettä piti tärkeänä jäsenyyden syynä reilut kolme neljäsosaa kirkon jäsenistä.

Aiemmissa kyselyissä kirkon auttamistyö on ollut perinnesyiden lisäksi keskeisin jäsenyyden syy, mutta nyt vain puolet perusteli kirkon jäsenyyttä kirkon auttamistyön tukemisella. Kaksi kolmesta kirkon jäsenestä koki kirkon roolin tärkeäksi suomalaisessa yhteiskunnassa. Tähän voi kuulua kirkon rooli yhteiskunnallisena keskustelijana ja epäkohtiin puuttujana, mutta myös kirkon tekemä työ heikompiosaisten auttamiseksi.

Reilut 40 prosenttia kirkon jäsenistä piti kirkon uskoa ja kuulumista kristittyjen yhteisöön tärkeitä syinä jäsenyydelle.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi