Pääkaupunkiseudun seurakunnat tekevät päiväkotien kanssa monenlaista yhteistyötä. Toiminnassa on otettava huomioon monikulttuurisuus ja erilaiset katsomukset.
Opetushallituksen uusi ohjeistus hämmentää – saako päiväkotilapsi osallistua joulukirkkoon?
Joensuussa kohistiin kaupungin päätöksestä estää päiväkotilasten osallistuminen uskonnollisiin tilaisuuksiin. Myös pääkaupunkiseudulla haetaan uusia pelisääntöjä kunnan ja seurakunnan yhteistyöhön.
Joensuun kaupunki teki päätöksen, jonka mukaan seurakunnan lapsityöntekijät eivät voisi vierailla päiväkodeissa ja lapset osallistua joulukirkkoon päiväkotiaikana. Myöhemmin kaupunginhallitus kumosi linjauksen, koska se perustui opetushallituksen uuden Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet -asiakirjan (Vasu) yksioikoiseen tulkintaan.
Varhaiskasvatussuunnitelma on aiheuttanut ristiriitaisia tuntemuksia myös Vantaalla. Vantaan seurakuntien kasvatusasiain sihteerin Iris Sotamaan mukaan epätietoisuutta on aiheuttanut erityisesti kaupungin oma Vasu, joka on laadittu opetushallituksen ohjeiden pohjalta. Linjauksessa nimittäin on korostettu erityisesti sitä, ettei päiväkotilapsia saa sitouttaa mihinkään uskonnolliseen vakaumukseen.
Sotamaata harmittaa, että seurakunnat eivät saaneet mitenkään osallistua kaupungin Vasun tekemiseen. Seurakuntien työntekijät tapaavat kaupungin varhaiskasvatuksen edustajia seuraavan kerran syyskuun puolivälissä.
– Uudesta linjauksesta tarvitaan keskustelua. Syksyn mittaan on nähtävissä, muuttuuko yhteistyö jollain tavalla.
Vantaan seurakunnilla on pitkät perinteet yhteistyöstä päiväkotien kanssa. Ne ovat jo vuosia osallistuneet eri katsomuksia edustaville lapsille suunniteltuihin yleissivistäviin hetkiin, joissa on käsitelty esimerkiksi ystävyyttä, surua ja kuolemaa. Niihin ei ole liittynyt uskonnollista tunnustuksellisuutta. Sen sijaan tunnustuksellista toimintaa, kuten pääsiäis-, joulu- ja muskarikirkkoja, on järjestetty kirkoissa.
Joskus päiväkoti on mieltänyt tilanteen eri tavalla. Väärinkäsitystä oli jossakin Vantaan päiväkodissa aiheuttanut se, että vanhemmille oli kerrottu seurakunnan järjestävän pyhäkoulua.
– Siitä ei ollut kyse, ja vastaisuudessa alamme kiinnittää huomiota siihen, että toiminnasta viestitään entistä selkeämmin ja avoimemmin, Sotamaa sanoo.
Tähän on liittynyt tietämättömyyttä ja väärinymmärrystä. Vasussa vain säädellään nyt entistä tarkemmin yhteistyön luonnetta.
Kirkkohallituksen varhaiskasvatuksen asiantuntija Heljä Petäjä
Yhteistyö sujuu Helsingissä
Helsingin seurakunnissa kaupungin linjaukset varhaiskasvatuksesta eivät ole aiheuttaneet hämmennystä. Varhaiskasvatuksen sihteerin Päivi Vuorelma-Gladin mukaan seurakunnilla ja kaupungilla on yhteinen näkemys Vasun pohjalta tehtävästä yhteistyöstä.
– Helsingin päiväkodeissa on vallinnut jo pitkään monikulttuurinen todellisuus, jossa lasten perheillä on erilaisia katsomuksia. Seurakunnat ovat tehneet päiväkotien kanssa monenlaista yhteistyötä, esimerkiksi tarjoamalla lapsille mahdollisuutta tutustua vanhempien luvalla kirkkotilaan.
– Haluamme olla erityisen tarkkoja silloin, kun yhteistyö liittyy päiväkotien oppimisprosesseihin. Päiväkodeille ei voi enää tarjota valmiita paketteja, vaan yhteistyön sisältöä mietitään yhdessä päiväkodin työntekijöiden kanssa. On myös tärkeää, että vanhemmat tietävät, mitä eri tilanteissa tapahtuu ja miten asioita käsitellään.
Vuorelma-Glad on tehnyt työtään vuodesta 2001 lähtien, eikä hänen tietoonsa ole tullut yhteistyössä ylitsepääsemättömiä ongelmia. Hänestä uuden varhaiskasvatussuunnitelman sisällöistä on tärkeää keskustella ja avata asioita entistä paremmin.
– Itse näen linjauksen sisältävän mahtavia mahdollisuuksia. Sehän sisältää vahvan viestin siitä, että katsomuksella on merkitystä identiteetin kehittymisessä. On hienoa, jos seurakunta voi olla yhtenä yhteistyötahona tukemassa lasta kasvussa ja luomassa ymmärrystä erilaisia katsomuksia kohtaan.
Kirkkohallitus antaa lisäohjeita
Kirkkohallitus on laatinut Kumppanuuden korit -esitteen, jonka periaatteet perustuvat opetushallituksen ohjeistukseen yhteistyöstä. Varhaiskasvatuksen asiantuntijana kirkkohallituksessa toimivan Heljä Petäjän mukaan neljä koria sisältävä ohjeistus on tarpeen, koska uuden Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet -asiakirjan linjaukset ja termit ovat aiheuttaneet hämmennystä sekä seurakunnissa että kunnissa.
– Työntekijöiden on ollut vaikea ymmärtää, että on kyse kahdesta eri asiasta. On päiväkotien yleissivistävä katsomuskasvatus, joka kuuluu kaikille lapsille uskontokunnasta ja katsomuksesta riippumatta ja johon seurakunnat voivat pyydettäessä antaa tukensa.
– Tämän lisäksi ovat seurakuntien yhteistyössä päiväkotien kanssa järjestämät uskonnolliset tilaisuudet. Niihin kysytään lupa vanhemmilta, ja lapsille, jotka eivät saa osallistua, järjestetään päiväkodissa korvaavaa toimintaa.
Petäjän mukaan osa on tulkinnut, ettei seurakunnilla saisi olla mitään yhteistyötä päiväkotien kanssa.
– Tähän on liittynyt tietämättömyyttä ja väärinymmärrystä. Vasussa vain säädellään nyt entistä tarkemmin yhteistyön luonnetta. Jo edellinen Vasu suuntasi samanlaiseen yhteistyömalliin, mutta silloin se ei ollut vielä normi, jota on noudatettava.
Taustalla on se, että varhaiskasvatus oli aiemmin sosiaali- ja terveysministeriön alaista. Tuolloin Vasun laati Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, jolla ei ollut oikeutta norminantoon. Kun varhaiskasvatus siirtyi opetus- ja kulttuuriministeriön alaisuuteen, tilanne muuttui. Opetushallituksesta oli luvattu keväällä tarkempaa linjausta yhteistyöhön, mutta ohjeistus ei ole vielä valmistunut.
Joensuun kaltaisen tilanteen välttämiseksi Petäjä suosittelee seurakuntaa tekemään kunnan kanssa yhteistyösopimuksen, jossa sovitaan tarkasti yhteistyön sisällöstä.
Jaa tämä artikkeli:
