Osa kunnista rikkoo lakia uskonnonopetuksesta karsiessaan
Islamin uskonnonopettaja Suaad Onniselkä opettaa Vesalan yläasteella Helsingissä, kuva on otettu marraskuussa 2011.

Islamin uskonnonopettaja Suaad Onniselkä opettaa Vesalan yläasteella Helsingissä, kuva on otettu marraskuussa 2011.

Osa kunnista rikkoo lakia uskonnonopetuksesta karsiessaan

Vähemmistöuskontojen opetuksesta luopuneet kunnat rikkovat perusopetuslakia ja opetussuunnitelmaa, todettiin USKOT-foorumin järjestämässä tilaisuudessa.

Kolmen uskontokunnan, kristinuskon, islamin ja juutalaisuuden, yhteistyöjärjestö USKOT-foorumi järjesti keskustelutilaisuuden, jonka aiheena oli uskonnonopetus ja vähemmistöt.

Maanantaina 30.1. pidettyyn tapaamiseen osallistui uskontojen edustajia, tutkijoita ja viranomaisia. Keskusteluissa nousi esiin uusi syksyllä 2016 käyttöön otettu opetussuunnitelma, jota peruskoulujen pitäisi noudattaa.

Opetussuunnitelma on tuonut tullessaan paljon hyvää, koska se tunnustaa myös vähemmistöuskontojen pienissä ryhmissä tapahtuvan uskonnonopetuksen aseman muiden aineiden joukossa. Ongelmana kuitenkin on, että kaikki kunnat ja koulut eivät noudata lakia ja opetussuunnitelmaa.

– Perusopetuslain mukaan opetuksen järjestäjän velvollisuus on järjestää muiden kuin enemmistöuskonnon opetusta, kun oppilaita on vähintään kolme. Vaikka 1990-luvulla tehty kunnallisen itsehallinnon uudistus antoi kunnille paljon liikkumavaraa, niiden tulee silti noudattaa lakia, huomauttaa USKOT-foorumin puheenjohtaja Atik Ali.

Syinä säästöt ja joskus myös uskonnonvastaisuus

Joillakin paikkakunnilla uskonnollisiin vähemmistöihin kuuluvilta on viety kokonaan oman uskonnon opetus. Kouluissa on tällöin päätetty siirtyä niin sanottuun yhteiseen uskonnonopetukseen. On kuviteltu, että tämä palvelisi monikulttuurisuutta, mutta samalla on haettu säästöjä.

– Kanteluita on menossa Jyväskylässä, Seinäjoella ja Kirkkonummella. Helsingissä on muutamia kouluja, sekä kaupungin että yksityisiä sopimuskouluja, joissa on yhteiskokeiluita. Näistä ei ole vielä lähdetty kantelemaan Kulosaarta lukuun ottamatta. Siellä kantelu jäi kesken, selvittää USKOT-foorumin toiminnanjohtaja Anja Toivola-Stambouli.

Vuoropuhelua eri tavoin ajattelevien kanssa on vaikea käydä, jos ei ymmärrä omaa uskontoaan ja taustaansa."

- Atik Ali

Anja Toivola-Stamboulin ja Atik Alin mukaan pääsääntöisesti taustalla ovat taloudelliset ja opetusjärjestykselliset perusteet. Yksityisissä sopimuskouluissa taustalla saattaa olla myös uskonnonvastaisuutta.

– Sellaisiakin tapauksia löytyy, jossa koulun omien viranhaltijoiden määrää on lisätty kiertävien uskonnonopettajien tunneilla. Esimerkiksi kieltenopettaja saa uskonnot, koska tarvitsee lisätunteja, vaikka kelpoisuutta uskonnon opettamiseen ei ole, hämmästelee Atik Ali.

Oma uskonto luo pohjan muiden ymmärtämiselle

Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen korosti USKOT-foorumin avaustilaisuudessa sitä, että oman uskonnon tuntemisen ja uskontojen lukutaidon merkitys on korostunut nykymaailmassa. Hänen mukaansa oman uskonnon opetus kouluissa kannustaa oppilaita kunnioittamaan elämää, ihmisarvoa sekä omaa ja toisen pyhää. Se rakentaa identiteetille juuria, jotka ovat aidon kohtaamisen edellytys.

– Vuoropuhelua eri tavoin ajattelevien kanssa on vaikea käydä, jos ei ymmärrä omaa uskontoaan ja taustaansa. Sen avulla saa välineitä tarkastella ja ymmärtää myös toisten uskontojen edustajia aivan samoin kuin äidinkieli muodostaa perustan muiden kielten tuntemiselle, sanoo Atik Ali.

Ikävä kyllä näyttää siltä, että kaikissa kunnissa ei ymmärretä sitä, miten tärkeää oman uskonnon opetus on erityisesti vähemmistöuskontojen edustajille. Uskonnosta on yksipuolinen kuva vain tietoa välittävänä aineena.

– Eduskunta linjasi kuitenkin uskonnonvapauslain käsittelyssä viime vuosikymmenellä, että uskonnon opetuksen tavoitteet eivät ole vain tiedollisia, vaan siihen kuuluu myös taitoja ja kokemuksia. Oppiaine on eksistentiaalinen, olemassaoloa kosketteleva. Tavoite on antaa rakenteita maailmankatsomuksen rakentamiseen, muistuttaa Anja Toivola-Stambouli.

Hän korostaa, että tämä ei tarkoita sitä, että oman uskonnon tuntemisesta lähtevä opetus olisi sitouttavaa eli tavoitteena olisi oman uskontotaustan omaksuminen.

– Oppimisen lopputulos on avoin, mutta se lähtee omasta perhetaustasta. Se auttaa oppilaita ymmärtämään kotinsa ja uskonyhteisönsä tapoja. Vaikka suurin osa eri uskontojen yhteisöistä antaa asiallista opetusta jäsenilleen, koulujen antamalla, yleisen opetussuunnitelman mukaisella opetuksella ehkäistään myös radikalisoitumista, korostaa Atik Ali.

Atik Ali ja Anja Toivola-Stambouli eivät tyrmää uskontojen yhteistä opetusta, mutta korostavat, että opetus on hoidettava oikein. Tällaista opetusta voidaan järjestää oman uskonnon opetuksen ohella ja siten, että oman uskonnon opettaja on mukana. Tästä on saatu hyviä kokemuksia.

– Monikulttuurisuus tarkoittaa sitä, että on monta eri kulttuuria. Jokaisen tulee tuntea omansa. Jos oman uskonnon opetus poistetaan, joudutaan maalliseen yhtenäiskulttuuriin, johon ei kukaan samaistu. Se köyhdyttää yleissivistystä, sanoo Anja Toivola-Stambouli.

 

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää: