null Seurakuntavaali-illassa Malmilla mietittiin, mikä olisi oikea tapa tehdä diakoniatyötä alueella

Melkein kaikki kannattivat väitettä

Melkein kaikki kannattivat väitettä "Toimin tai voisin toimia rinnalla kulkijana".

Ajankohtaista

Seurakuntavaali-illassa Malmilla mietittiin, mikä olisi oikea tapa tehdä diakoniatyötä alueella

Malmin seurakunta on uudistanut diakoniatyötään niin, että osa työntekijöistä keskittyy taloudelliseen auttamiseen ja osa muuhun diakoniatyöhön.

Malmin seurakunnan vaalikeskustelussa 24.10. keskityttiin diakoniatyöhön. Paikalla oli runsaasti ehdokkaita Malmin kaikilta viideltä ehdokaslistalta, jotka ovat Avoin seurakunta, Partiolaiset Malmi, Koillis-Helsingin Kokoomus, Uudistusmieliset Malmi ja Sosiaalidemokraatit kirkossa. Sen sijaan tavallisia äänestäjiä, seurakuntalaisia, oli melko vähän.

Diakoniatyöntekijät olivat tehneet keskustelun pohjaksi kyselyn Malmin seurakunnan järjestämissä diakoniaruokailuissa, olotilakahviloissa, vertaisryhmissä ja eläkepiireissä.

Perinteinen vaalipaneeliasetelma oli hajotettu. Väki istui neljän hengen pöydissä, ja kunkin ryhmän ehdokkaat kävivät vuorotellen salin edessä vastaamassa ajankohtaisiinkysymyksiin diakoniatyöstä. Keskustelu ”porinapöydissä” oli vilkasta.

Illan teemat olivat taloudellinen auttaminen, rinnalla kulkeminen ja osallisuus. Aluksi ehdokkailta kysyttiin konkreettisesti, millaisissa tilanteissa diakonian taloudellinen apu on tarpeen.

Paikalla oli runsaasti ehdokkaita ja heidät ohjattiin istumaan neljän hengen pöydissä perinteisen vaalipaneeliasetelman sijaan.

Paikalla oli runsaasti ehdokkaita ja heidät ohjattiin istumaan neljän hengen pöydissä perinteisen vaalipaneeliasetelman sijaan.

Diakoniatyö on ”viimeinen luukku”

Sosiaalidemokraattien ehdokas Arja Ylänkö muistutti, että Suomen lain mukaan toimeentulotuesta on vastuussa julkishallinto. Kirkko antaa taloudellista tukea vain äkillisissä kriiseissä, ei jatkuvasti.

– Kirkko ei todellakaan ole kaikkia Malmin nälkäisiä syöttämässä. Malmin alueella on monia yhteisöjä, jotka tekevät aivan samaa työtä, Ylänkö totesi.

– Emme voi sivuuttaa aineellistakaan tarvetta, ja juuri siksi on pohdittava, missä kohdassa diakoniatyön apua tarvitaan, seurakunnan diakoniajohtaja Elina Leppihalme sanoi.

Seurakuntayhtymän ruoka-avun määräraha Malmille on tänä vuonna 31 000 euroa. Yhteisöruokailuihin käytetään 4 000 ja avustuksiin esimerkiksi ostositoumusten muodossa 20 000 euroa, joten ihan pienistä rahoista ei ole kyse.

- Menetämme yhden jäsenen joka kolmas tunti, sanoi kirkkohera Heikki Arikka.

- Menetämme yhden jäsenen joka kolmas tunti, sanoi kirkkohera Heikki Arikka.

Koillis-Helsingin Kokoomuksen Kirsti Latva sanoi, että kun yhteiskunnan turvaverkossa ilmenee reikiä, seurakunnan apu on tarpeen.

– Kaikki me olemme jonkin aikaa avun tarpeessa, kun äkillinen kriisi tulee.

Sanna Lehmusvirta kertoi, että Malmin partiolaiset ovat nyt ensimmäistä kertaa omalla listalla mukana vaaleissa. Seurakunta on tukenut partiota monin tavoin vuosikaudet.

– Emme ole parhaita neuvomaan taloudellisissa asioissa, mutta meitä voi hyödyntää lasten, nuorten ja nuorten aikuisten harrastustoiminnassa. Tarjoamme lapsille ja nuorille hyviä harrastuksia, mikä olisi yksi väylä seurakunnalle auttaa perheitä.

Avoin seurakunta -listan Eila Sainio kaipasi vastausta peruskysymykseen.

– Miksi meillä Suomessa on köyhiä? Miksi perusturva ei riitä? Kirkko voisi pureutua näihin kysymyksiin ja ottaa kantaa vähävaraisten puolesta.

Uudistusmielisten Raili Nylund mainitsi, että Facebookin köyhien ryhmissä kirkon diakoniatyö kyllä tunnetaan. Kun joku kysyy, mistä enää saan apua, moni neuvoo, että mene seurakuntaan, kun mikään muu ei enää auta.

Onko seurakunta läsnä kaikilla alueillaan?

Malmin seurakunta on uudistanut diakoniatyötään tänä syksynä niin, että osa työntekijöistä keskittyy taloudelliseen auttamiseen ja osa muuhun diakoniatyöhön. Seurakuntalaisten panos on olennaisen tärkeä muun muassa Rari-raha-asianeuvonnassa ja matalan kynnyksen paikoissa, kuten Tapulin seurakuntakodin Olohuone-toiminnassa ja leivänjaossa.

Kyselyvastauksissa nousikin esiin huoli alueellisuudesta. Onko seurakunta jatkossakin läsnä kaikilla suuren seurakunnan alueilla? Alueiden tarpeet eivät ole samanlaisia. Esimerkiksi Viikki ja Pihlajamäki ovat hyvin erilaisia alueita. Tapulikaupunki saa toistaiseksi pitää seurakuntakotinsa, vaikka sulkemispäätös oli jo tehty.

Emme voi sivuuttaa aineellistakaan tarvetta, ja juuri siksi on pohdittava, missä kohdassa diakoniatyön apua tarvitaan. - diakoniajohtaja Elina Leppihalme

Vaikka illan aiheena oli diakoniatyö, kysymys samaa sukupuolta olevien parien vihkimisestä nousi esiin muutamassa puheenvuorossa. Uudistusmielisten ehdokkaat toivat esiin, että kirkon kanta vieroittaa ihmisiä kirkosta. Avoin seurakunta -listan Tuulikki Vuorinen taas katsoi, että avioliittokysymyksellä ei voida ”erotella, voitko tulla meidän jengiin. Jokaisen on oltava uskollinen itselleen.”

Keskustelun päätteeksi kirkkoherra Heikki Arikka muistutti ehdokkaita seurakuntaneuvoston tehtävistä. Neuvosto käyttää seurakunnassa valtaa budjetin, toimintasuunnitelman ja virantäyttöjen kautta. Yhteinen kirkkovaltuusto tekee samaa koko Helsingin tasolla. Suuri osa ehdokkaista on ehdolla molempiin toimielimiin.

– Suomen luterilainen kirkko on maailman rikkain kirkko, ja Malmin seurakunta on maailman toiseksi suurin luterilainen seurakunta. Mutta meidän seurakunnastamme eroaa yksi jäsen joka kolmas tunti. Tilanne on nopeasti muuttumassa, Arikka sanoi.

18.11. valittavilla seurakunnan uusilla luottamushenkilöillä on paljon tehtävää.

Jaa tämä artikkeli:

Löydä lisää näkökulmia


Keskustele Facebookissa
Keskustele ja kommentoi Facebookissa
Lähetä juttuvinkki
Lähetä juttuvinkki
Kirkko ja kaupunki -mediaan.

Tilaa Kirkko ja kaupungin viikoittainen juttukooste.