Maailman onnellisuusraportissa Suomi on sijoittunut ykköseksi seitsemän kertaa peräkkäin. Onnellisuus kuvaa koettua hyvinvointia ja tyytyväisyyttä elämään, ei niinkään yksilön onnen tunteita. Kuvalähteet: Istock ja Aki Paavola/Wikimedia commons
”Maailman maista Suomi on usein ollut lähimpänä maanpäällistä taivasta” – Sosiologi Juho Saari esittää hyviä uutisia Suomesta
Sosiaali- ja terveyspolitiikan professorin toimittama tuore tietokirja kertoo tämän vuosituhannen Suomesta asioita, joita harvoin saamme lukea uutisista.
Tietokirja Hyviä uutisia Suomesta. Menestyvän yhteiskunnan tilannekuva (Vastapaino 2025) koostuu 27 tutkijan ja asiantuntijan artikkeleista. Niiden otsikot kertovat asioista, joista harvoin saamme lukea uutisista: ”Terveys on parantunut.” ”Luottamus on vahvistunut.” ”Nuoret kiinnittyvät yhteiskuntaan.” ”Kansantalous on vaikeuksista huolimatta kehittynyt kohtuullisen hyvin.” ”Hyvinvointivaltio sopeutuu murrokseen.” ”Euroopan unioni on luonut sosiaalista turvaa.”
Professori Juho Saari, kun selvitetään, mitkä asiat ovat Suomessa hyvin, mihin silloin verrataan olojamme – Suomeen 100 tai 50 vuotta sitten, muuhun Eurooppaan, kehittyviin maihin vai täydelliseen maailmaan?
– Hyviä uutisia Suomesta -kirjassa tarkastellaan Suomen muutosta 2000-luvun alusta 2020-luvun alkuvuosiin aikasarja-aineistoilla. Vertailevasti käytetään muun muassa elinkeinoelämään, sosiaaliseen edistykseen, kestävään kehitykseen ja yhteiskunnan toimivuuteen liittyviä yhdistelmäindikaattoreita. Ne ovat luotettavin tapa arvioida maailman maiden kehitystä näillä ulottuvuuksilla.
Ongelmat ja epäkohdat ovat politiikan polttoainetta, totesit julkistamistilaisuudessa. Mutta mitä haittaa voi olla siitä, että kuulemme jatkuvasti, miten huonosti meillä on asiat?
– Ensinnäkin ongelmiin ja epäkohtiin keskittyminen tuottaa niin sanotun negatiivisuusharhan, joka sivuuttaa niiden takana olevan myönteisen kehityksen. Toiseksi kielteinen uutisointi tuottaa itseään toteuttavan ja tulevaisuusluottamusta vähentävän ennusteen, koska organisaatiot ja kotitaloudet sopeuttavat toimintansa negatiivisen oletuksen mukaiseksi ja vähentävät investointia ja kuluttamista.
Maailman onnellisuusraportissa (World Happiness Survey) Suomi on paistatellut selvityksen ykkössijalla kahdeksan kertaa peräkkäin, vuosina 2018–2025. Onko tähän perusteita? Ja miksi Suomen huippusijoitus herättää aina ihmetystä, kritiikkiä ja kiukkuakin?
– Tulos on kaikin puolin luotettava eikä perustu niinkään muiden maiden huonoon tilanteeseen vaan suomalaisen yhteiskunnan menestykseen. Ihmetys, kritiikki tai kiukku perustuvat omakohtaisesta kokemuksesta yleistämiseen, mitä ei koskaan pitäisi tehdä.
Suomalaista instituutio-onnea on se, että Suomessa tulonsiirrot ja palvelut toimivat vertailevasti poikkeuksellisen hyvin.
Hyvä esimerkki 1: Ihmisten eliniän pidentyminen on yksi Suomen suurimmista saavutuksista. Toisaalta vanhusväestön suuri osuus ja varsinkin vanhustenhoito nähdään yleensä ongelmana. Mikä tässä on se hyvä uutinen?
– Suomalaisen ikääntyvän väestön toimintakyky kohentuu jatkuvasti, ja myös terveet elinvuodet lisääntyvät. Vanhustenhoidon perusongelmana on henkilökuntapula, jota on erikseen pahennettu erilaisilla mitoitusvaatimuksilla. Tilastojen mukaan näidenkin palvelujen kehitys on useimmilla hyvinvointialueilla myönteistä.
Hyvä esimerkki 2: Ikuisuuskemikaalien väheneminen ympäristöstä. Näitä hitaasti hajoavia ja erittyviä aineita ovat esimerkiksi hyönteismyrkky DDT ja puunsuoja-aineiden sisältämät dioksiinit. Mikä on hyvä uutinen suomalaisten saamasta dioksiinikuormasta?
– Aikaisempien oletusten vastaisesti ikuisuuskemikaalien määrä suomalaisten ympäristössä on voimakkaasti vähentynyt. Samalla on vähentynyt ympäristöhaitoista aiheutuva ennenaikainen kuolleisuus.
Hyvä esimerkki 3: Työmarkkinoiden sopeutuminen. Suomen reaalitalouteen iski shokki 2010-luvun vaihteessa, kun kymmeniä tuhansia työpaikkoja tuhoutui elektroniikka- ja paperiteollisuudessa. Suomi on kuitenkin selvinnyt eteenpäin. Miten tästä syntyi hyvä uutinen, eli mikä on avainsana tai -teko työmarkkinoiden sopeutumisessa?
– Teoksessa on Mika Malirannan kirjoittama luku, joka osoittaa näkemyksen suomalaisten työmarkkinoiden jäykkyydestä tilastoharhaksi. Aikaisemmista kyselyihin perustuvista tilastoista on puuttunut yritysten sisällä syntyviä työpaikkoja. Nämä voidaan havaita yrityskohtaisilla aineistoilla.
Olet todennut, että Suomella on ollut ”instituutio-onnea”. Mitä se tarkoittaa?
– Suomalaisessa yhteiskunnassa instituutiot toimivat hyvin. Suomessa tulonsiirrot ja palvelut toimivat vertailevasti poikkeuksellisen hyvin, emmekä joudu neuvottelemaan yksilökohtaisesti palkoista, vakuutuksista ja palvelupaketeista. Myös arjen kannalta tärkeät infrastruktuuripalvelut, kuten pankit ja kaupat, liikenne ja tietoliikenne, poliisi ja palokunta sekä sosiaali- ja terveyspalvelut toimivat poikkeuksellisen hyvin. Suomessa ei myöskään tarvitse lahjoa virkamiehiä, lääkäreitä ja opettajia tai poliisia, vaan luottamus on korkea.
Maailman onnellisuuspäivä 20.3.
Maailman onnellisuuspäivää tai kansainvälistä onnellisuuspäivää vietetään 20. maaliskuuta. Näin päätti YK:n yleiskokous vuonna 2012. Sen myötä on alettu julkaista Maailman onnellisuusraporttia (World Happiness Survey). Onnellisuuteen kytkeytyviä tekijöitä ovat esimerkiksi bruttokansantulo eli kotimaan vauraus, saatu tuki, terveet elinvuodet, valinnan vapaus ja korruption vähäisyys.
20.3. päivitetty juttuun tieto, että Suomi valittiin myös vuonna 2025 maailman onnellisimmaksi maaksi.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Pääkirjoitus: Demokratia tuottaa onnellisuutta
PuheenvuorotSuomi on kärkipäässä paitsi onnellisuudessa myös demokratiassa. Näillä kahdella asialla on vahva yhteys keskenään. Äänioikeutta kannattaa käyttää.
