null Miten ihmeessä kuntavaaleihin liittyy rakkaus? – Tutkija Jason Lepojärven mukaan hyveitä kehittämällä voi välttää vallan korruptoitumisen vallanhimoksi

Valtaosaa poliitikoista motivoi politiikkaan halu tehdä asioita paremmiksi. Valta on väline tavoitteiden saavuttamiseksi. Jos se kääntyy vallanhimoksi, yhteinen etu väistyy oman edun tieltä.

Valtaosaa poliitikoista motivoi politiikkaan halu tehdä asioita paremmiksi. Valta on väline tavoitteiden saavuttamiseksi. Jos se kääntyy vallanhimoksi, yhteinen etu väistyy oman edun tieltä.

Miten ihmeessä kuntavaaleihin liittyy rakkaus? – Tutkija Jason Lepojärven mukaan hyveitä kehittämällä voi välttää vallan korruptoitumisen vallanhimoksi

Teologian tohtori ja rakkaustutkija Jason Lepojärvi määrittelee rakkauden arvostavaksi ja vastaanottavaksi sitoutumiseksi toisen hyvään. Poliitikon pitäisi ajaa yhteistä hyvää.

Teologian tohtori, rakkaustutkija Jason Lepojärvi käsittelee uudessa kirjassaan Perjantailahja – Esseitä rakkaudesta (Reuna 2021) rakkautta eri näkökulmista. Hän ei siis pohdi rakkautta vain parisuhteen tai perheen näkökulmista, vaan myös sen roolia ja merkitystä työelämässä, totuuden etsinnässä, ja mikä yllättävintä, politiikassa.

– Rakkaus on olennaista kaikilla elämänalueilla. Ideaalitapauksessa politiikka on rakkauden motivoimaa. Kirjassani totean, että rakkaus on arvostavaa ja vastaanottavaa sitoutumista toisen kukoistukseen eli politiikassa yhteiseen hyvään, Lepojärvi sanoo.

Parhaillaan käynnissä ovat kuntavaalit. Hyvä kunnallispoliitikko on Lepojärven mukaan sellainen, joka rakastaa lähiyhteisöään ja pyrkii toimimaan sen parhaaksi. Hän käyttää tietojaan ja taitojaan ja verkostoituu, jotta koulut toimivat, kadut ovat kunnossa ja apua tarvitsevat saavat tukea.

– Uskon, että valtaosaa poliitikoista niin kunnan kuin valtakunnan tasolla motivoi politiikkaan halu tehdä asioita paremmiksi. Se, miten hyvin motiivi uran aikana kestää, on toinen juttu. Pelkkä rakkaus tai halu tehdä hyvää ei yksin riitä: hyvistä motiiveista voi syntyä tyhmiä päätöksiä, joista seuraa paljon ikäviä asioita. Rakkaus tarvitsee tuekseen muita hyveitä.

Lepojärven mukaan puhe hyveistä ei ole teoreettista löpinää, vaan hyvin käytännöllistä. Hyve on luonteenpiirre, joka näkyy teoissa. Aivan samoin kuin punttisalilla voi treenata lihaksia, hyveet ovat henkisiä lihaksia, joita voi harjoittaa.

– Suomessa hyveajattelua on pitkään vierastettu historiallisista, pohjimmiltaan teologisista syistä. Katolisissa ja myös monissa protestanttisissa maissa hyveistä puhuminen on tutumpaa. Se, että hyveiden ajateltaisiin olevan jonkinlaiset tikapuut taivaaseen tai liittyvän uskonnolliseen pelastukseen, on väärinymmärrys. Eikä sitä paitsi kristinuskolla ole hyveisiin monopolia, Lepojärvi sanoo.

Viisas poliitikko hahmottaa todellisuuden ja toimii sen mukaan

Hyveet ovat Jason Lepojärven mukaan kokonaisuus, jossa eri hyveet tukevat toisiaan. Hyvä poliitikko tarvitsee hänen mukaansa esimerkiksi sellaisia hyveitä kuin rohkeus, rehellisyys, viisaus, itsehillintä ja irtautumisen hyve.

Irtautumisen hyve liittyy Lepojärven mukaan siihen, että kykenee elämään niin, että nauttii kaikesta hyvästä tulematta mistään riippuvaiseksi. Jos poliitikko on riippuvainen vaikkapa rahasta, vallasta, seksistä tai maineesta, hän ei pysty säilyttämään sisäistä integriteettiään ja häntä voidaan käyttää hyväksi.

Jason Lepojärvi on hyve-etiikkaan perehtynyt tutkija. Hyvä poliitikko tarvitsee hänen mukaansa esimerkiksi sellaisia hyveitä kuin rohkeus, rehellisyys, viisaus, itsehillintä ja irtautumisen hyve.

Jason Lepojärvi on hyve-etiikkaan perehtynyt tutkija. Hyvä poliitikko tarvitsee hänen mukaansa esimerkiksi sellaisia hyveitä kuin rohkeus, rehellisyys, viisaus, itsehillintä ja irtautumisen hyve.

– Viisaus on ominaisuus, jossa voi vahvistua ja kasvaa koko uran ajan. Viisauteen liittyy kyky hahmottaa todellisuus, asettaa hyviä tavoitteita ja löytää tai luoda parhaat keinot tavoitteiden saavuttamiseksi.

– Suoraselkäisen poliitikon sanat ja toiminta ovat linjassa todellisuuden kanssa. Häneen voivat luottaa myös ne, jotka ovat asioista eri mieltä.

Hyveitä voi lähestyä myös niiden vastakohtien kautta. Millaista jälkeä saa aikaa epärehellinen poliitikko? Jos poliitikko valehtelee tai politiikan kielellä puhuu vähemmän kuin totta, hän rakentaa ympärilleen korttitaloa, jonka tosiasiat ennen pitkää sortavat.

– Ainoa kestävä tapa toimia elämässä, ja myös politiikassa, on, että pitkällä tähtäimellä kannattaa puhua totta. Valehtelu vaikka oman maineensa ja sitä kautta valtansa pelastamiseksi on hyvin lyhytnäköistä.

Valehteleva poliitikko päätyy usein pettämään myös itseään, kun hän alkaa uskoa valheisiinsa. Valehtelulla on Lepojärven mukaan yhteys ylpeyden paheeseen. Ylpeys kytkeytyy usein vallanhimoon, joka kirkkoisä Augustinuksen mukaan on kaiken hyvän vastavoima.

Valta on tarpeen, vallanhimo turmelee sen

Kirjassaan Jason Lepojärvi toteaa, että poliitikon neljä yleisintä kuolinsyytä, sisäistä salamurhaajaa, liittyvät hänen suhteeseensa rahaan, valtaan, maineeseen ja nautintoihin, ja niistä erityisesti seksiin. Jos poliitikon kiintymys näihin asioihin vääristyy, hän tulee niistä riippuvaiseksi ja on matkalla kohti uran kunniatonta loppua.

– Poliitikon yleisin kuolinsyy lienee raha. Tunnusomaisin on valta. Tämä johtuu poliitikon toimenkuvasta. Siinä valta on välttämätön väline tavoitteiden saavuttamiseksi ja siis itsessään hyvä asia. Jos valta muuttuu vallanhimoksi, poliitikko takertuu siihen sen itsensä vuoksi. Silloin hän on vallan pitääkseen valmis tinkimään muista periaatteistaan, kuten vaikkapa rehellisyydestä.

Kun poliitikolla on realistinen kuva maailmasta, itsestään ja omasta paikastaan siinä, hän on nöyrä. Nöyryys ei Lepojärven mukaan tarkoita nöyristelyä eikä suomalaisille niin tuttua turhaa vaatimattomuutta. Omat saavutukset saa ja pitääkin tunnistaa. Toinen asia on, että nöyrä ihminen näkee myös omat puutteensa: tavoite on edessäpäin.

Lepojärvi lainaa C. S. Lewisiä, jonka mukaan nöyrä ihminen ei vähättele itseään, vaan hän ajattelee itseään vähemmän. Katse on suunnattu muihin ihmisiin ja toimintaan heidän hyväkseen.

Hyvä kunnallispoliitikko on Jason Lepojärven mukaan sellainen, joka rakastaa lähiyhteisöään ja pyrkii toimimaan sen parhaaksi. Hän on yhteisen hyvän asialla.

Hyvä kunnallispoliitikko on Jason Lepojärven mukaan sellainen, joka rakastaa lähiyhteisöään ja pyrkii toimimaan sen parhaaksi. Hän on yhteisen hyvän asialla.

Demokratia tuo erilaisten ihmisten tiedot ja taidot yhteen

Jason Lepojärven mukaan ihminen voi kehittää luonnettaan hyveiden avulla. Valmista ei tule heti, vaan matkaa kannattaa tehdä pienin askelin. Se, että jossain olisi täydellinen poliitikko, ei ole realismia. Jokaisella on heikkoutensa ja sokeat pisteensä. Hyväksi, tai täydellisimmäksi mahdolliseksi poliitikoksi, voi tulla, kun ottaa oman ja muiden rajallisuuden todesta ja pyrkii silti säilyttämään korkeat tavoitteensa.

Viisas poliitikko ymmärtää, että hän ei ole kaikkien alojen asiantuntija.

Ovatko hyveet politiikassa vain yksilön asia? Eikö myös yhteiskuntamallilla ole vaikutusta, toiset tukevat hyveitä paremmin kuin toiset? Britannian toisen maailmansodan aikaisen pääministerin Winston Churchillin mukaan ”demokratia on huonoin hallintotapa, ellei mukaan lasketa kaikkia muita hallintotapoja, joita aika ajoin on kokeiltu”.

– Toisissa yhteiskunnissa on helpompi harjoittaa hyveitä ja toimia oikein kuin toisissa. Demokratian avulla saadaan erilaisten ihmisten monenlaiset taidot parhaiten käyttöön yhteiseksi hyväksi. Viisas poliitikko näkee tämän ja ymmärtää, että hän ei ole kaikkien alojen asiantuntija. Pitää verkostoitua, ottaa selvää ja ympäröidä itsensä ihmisillä, jotka tietävät erityisaloistaan poliitikkoa enemmän.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi