null Pääkirjoitus: Kymmenvuotias tyttö vastaan aikamies

Puheenvuorot

Pääkirjoitus: Kymmenvuotias tyttö vastaan aikamies

Seksuaalirikoksia koskevaa lainsäädäntöä pitää muuttaa. Nykyiset lait vähättelevät rikosten vakavuutta.

Mikä on raiskaus? Tätä on pohdittu viime päivinä, kun Turun hovioikeus hylkäsi syytteen, jossa aikuista miestä syytettiin lapsen törkeästä raiskaamisesta.

Mies oli houkutellut kymmenvuotiaan lapsen yhdyntään. Hän sai ehdottoman vankilatuomion törkeästä seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Raiskauksesta ei hovioikeuden mukaan ollut näyttöä.

Uhri kertoi pelänneensä. Hän sanoi, ettei ollut pelkonsa vuoksi pystynyt puolustamaan itseään eikä ilmaisemaan omaa tahtoaan. Hovioikeus katsoi, että pelkotilasta tai muusta avuttomuudesta ei esitetty näyttöä.

Näyttö ei riittänyt.

Lasta tulisi pitää lähtökohtaisesti puolustuskyvyttömänä.

Kymmenvuotias tyttö ja 22-vuotias mies. Tytön olisi oikeuden mielestä pitänyt pystyä ilmaisemaan paremmin hänet someviestien avulla seksiin houkutelleelle miehelle, että en mä kuule sittenkään tahdo. Tai antamaan oikeudelle paremmat todisteet siitä, että häntä pelotti eikä hän pystynyt vastustamaan aikuista miestä.

Suomen laki ei tunne erikseen lapsen raiskaamista. Oikeutta jakavat tuomarit soveltavat lain raiskauspykäliä samalla tavalla riippumatta siitä, onko seksuaalirikoksen uhri lapsi vai aikuinen.

Siinä ei ole mitään järkeä. Kymmenvuotias on aina avuton häntä seksuaalisesti lähestyvän aikuisen edessä. On täysin järjetöntä, että rikoslaki suhtautuu häneen kuin aikuiseen.

Oikeusministeri Antti Häkkänen on luvannut ottaa ensi vuoden alussa kantaa siihen, pitäisikö seksuaalirikoksia koskevia säännöksiä muuttaa.

Kyllä pitäisi. Ensinnäkin lasta tulisi pitää lähtökohtaisesti puolustuskyvyttömänä. Toiseksi raiskauksen tunnusmerkistöön pitäisi kuulua suostumuksen puute. Nykyisten lakien valossa meillä arvioidaan ennemminkin puolustuskyvyttömyyttä, uhkaa ja avuttomuutta kuin suostumusta tai sen puuttumista.

 

Seksuaalinen itsemääräämisoikeus kuuluu ihmisen perusoikeuksiin. Sen korostaminen myös lakitekstissä olisi tärkeä viesti. Seksuaalirikoksia koskevaa lainsäädäntöä uudistettiin viimeksi vuonna 2014. Säädökset eivät siis ole vanhoja. Yhä edelleen niistä ilmenee seksuaalirikosten vakavuuden vähättely.

Jaa tämä artikkeli:

Toimitus suosittelee

Amnestyn tutkimus: Takapajula-Suomessa voi raiskata lähes aina ilman rangaistusta – vain 17 prosenttia saa tuomion

Ajankohtaista

Seksuaalirikoksia koskeva lainsäädäntö laahaa aikaansa jäljessä. Myös viranomaisten käytös jättää toivomisen varaa.





Löydä lisää näkökulmia


Keskustele Facebookissa
Keskustele ja kommentoi Facebookissa
Lähetä juttuvinkki
Lähetä juttuvinkki
Kirkko ja kaupunki -mediaan.

Tilaa Kirkko ja kaupungin viikoittainen juttukooste.