Pääkirjoitus: Ilman lapsia ja nuoria kirkko rapistuu
Suuri osa nuorista ja lapsista ei vielä koe kirkkoa omaksi paikakseen. Kaikkien on oltava tervetulleita kirkkoon.
Kysyin itseltäni, mitä hyvä kirkko minulle merkitsee. Kavereita, hyvää ruokaa, yhdessäoloa, hyväksymistä, turvallisuutta, rauhoittumista, musisointia, itsensä etsimistä ja paljon muuta. Kysyin sitten samaa ystävältäni, ja hän vastasi että hyvä kirkko on syrjintävapaa alue. Lisäksi se on yhteisö, jonka pitäisi kertoa kovaan ääneen oma mielipiteensä. Kirkko merkitsee eri ihmisille eri asioita, mutta mielikuvat hyvästä kirkosta muistuttavat usein toisiaan.
Isosena olo ja kirkon vapaa-ajan toimintaan osallistuminen ovat vuosi vuodelta suositumpia nuorison keskuudessa, mutta suuri osa nuorista ja lapsista ei vielä koe kirkkoa omaksi paikakseen. Vaikka kaikki kirkon järjestöt eivät ole vanhoillisia, monet nuoret yhdistävät kirkon konservatiivisuuteen ja ahdasmielisyyteen. Jotta kirkosta saataisiin myönteinen paikka jokaiselle, kirkon pitäisi avata suunsa ja kertoa ettei asia ole niin. Että kirkkoon ovat aina kaikki tervetulleita.
Samalla tavalla kuin kirkko myös kaupungit ovat suuria yhteisöjä, jotka pyrkivät kehittymään ja kasvamaan. Kasvua ei tapahdu ilman uutta sukupolvea ja raikkaita ideoita.
Nuoret ja lapset ovat tulevaisuus. Ilman meitä kaupungit tyhjenevät ja kirkko rapistuu.
Olen päässyt muiden ikäisteni kanssa suunnittelemaan tulevaisuuden kotikaupunkiani. Vastasin kyselyssä, että haluaisin kotikaupungistani elävämmän ja moninaisemman. Hyvä kaupunki on sellainen, joka korostaa ja tukee nuorta elämää vanhan rinnalla. Näin ajatteli lähes jokainen ystäväni, joka tuohon kyselyyn vastasi.
Sekä kaupunki että kirkko tarvitsevat nuorempaa sukupolvea, ja me nuoret taas tarvitsemme niin kirkkoa kuin kaupunkiakin. Nuorten ja lasten kannalta hyvä kirkko ja hyvä kaupunki tarjoavat turvaa, mahdollisuuksia ja elämää.
Nuoret ja lapset ovat tulevaisuus. Ilman meitä kaupungit tyhjenevät ja kirkko rapistuu.
Siksi kaupunkien ja kirkon pitää pysyä kehityksessä mukana ja kuulla myös meitä. Meillä on paljon sanottavaa.
Kirjoittaja on peruskoulun yhdeksäsluokkalainen. Hän suoritti TET-harjoittelunsa Kirkko ja kaupungin toimituksessa.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Tämä kolahti: Nuortenromaani oikeasta ja väärästä häikäisi ajoittain täydellisyydellään
Hyvä elämäAngie Thomaksen "Viha jonka kylvät" kuvaa, millaista on olla musta nuori tyttö Amerikassa ja miten vaikeaa on saada oma ääni kuuluviin.
