null Espoossa ja Kauniaisissa kirkkoon kuuluu vielä yli puolet väestöstä – Helsingissä 26-vuotiaat ovat kirkon suurin ikäluokka

Helsingin väestö on nuorempaa kuin monessa muussa kunnassa. Nuoria on myös kirkon jäsenissä lukumääräisesti huomattavan paljon.

Helsingin väestö on nuorempaa kuin monessa muussa kunnassa. Nuoria on myös kirkon jäsenissä lukumääräisesti huomattavan paljon.

Ajankohtaista

Espoossa ja Kauniaisissa kirkkoon kuuluu vielä yli puolet väestöstä – Helsingissä 26-vuotiaat ovat kirkon suurin ikäluokka

Muuttoliikkeen ja kansainvälistymisen vaikutukset näkyvät Helsingin, Espoon, Kauniaisten ja Vantaan seurakuntien jäsentilastoissa.

Helsingissä seurakunnat ovat poikkeuksellisessa tilanteessa: monessa kunnassa väestö vanhenee, mutta Helsingissä on paljon nuoria. Kirkon jäsentilastoissa tämä näkyy siten, että Helsingissä suurin kirkkoon kuuluvien ikäryhmä ovat 20–29-vuotiaat (46 500 jäsentä) ja suurin kirkkoon kuuluvien ikäluokka on 26-vuotiaat.

Toiseksi eniten seurakuntiin kuuluu 30–39-vuotiaita. Toisaalta kirkkoon kuuluvien suhteellinen osuus 30–39-vuotiaista on melko pieni, heistä vain 33 prosenttia kuuluu kirkkoon. Tässä ikäryhmässä vieraskielisten osuus on poikkeuksellisen suuri.

Helsinkiläisten ikäjakauma on huomioitu juuri hyväksytyssä Helsingin seurakuntien uudessa strategiassa, jossa painopisteenä on muun muassa nuorten aikuisten entistä parempi tavoittaminen ja palveleminen.

Helsingissä kirkkoon kuului vuoden 2023 lopussa noin 310 000 henkilöä, mikä tarkoittaa 46 prosenttia kaupunkilaisista. Seurakuntien jäsenmäärään vaikuttavat kirkosta eroaminen ja siihen liittyminen, muuttoliike, kuolemat ja kasteet. Vuoden aikana Helsingin seurakuntien jäsenmäärä väheni 4 931 henkilöllä, mikä on vähemmän kuin vuonna 2022. Kirkkoon kuuluvien helsinkiläisvanhempien tai vanhemman lapsista noin 75 prosenttia kastettiin vauvana. 

Erot kaupunginosien ja seurakuntien välillä ovat suuria ja uudisrakentamisen vaikutus tilastoissa näkyy. Varsinkin Oulunkylä hyötyi vuonna 2023 uudisrakentamisesta. Sen jäsenmäärä kasvoi yli 600 henkilöllä.

Muuttoliike hyödytti Tapiolaa, Espoonlahtea ja Olaria

Espoossa kirkkoon kuuluvia jäseniä oli vuoden 2023 lopussa 157 556, mikä tarkoittaa sitä, että 50,2 prosenttia espoolaisista kuuluu kirkkoon. Suomen-, ruotsin- ja saamenkielisistä väestöstä kirkkoon kuuluu Espoossa 65,7 prosenttia ja muunkielisistä kaksi prosenttia.

Eniten kirkkoon kuuluvia on Tapiolan seurakunnan alueella ja vähiten Leppävaaran seurakunnan alueella. Muunkielisistä espoolaisista luterilaiseen kirkkoon kuuluu kaksi prosenttia.

Kirkosta eroaminen vähentyi jonkin verran Espoossa. Vuoden 2023 aikana kirkosta erosi 2 861 espoolaista, mikä on 300 ihmistä vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Kaikkiaan seurakuntien jäsenmäärä laski 1 659 hengellä. Se on vähemmän kuin muutamana edellisvuonna.

Muuttoliike vaikuttaa Espoon seurakuntien jäsenmäärään. Espoonlahden, Olarin ja Tapiolan seurakunnissa nettomuutto oli positiivista, eli seurakuntiin tuli muuttoliikkeen ansiosta enemmän jäseniä kuin niistä lähti pois.

Kauniaisissa kirkkoon kuuluvien osuus kaupungin väestöstä oli 63,6 prosenttia. Kauniaisissa suomenkieliseen seurakuntaan kuului vuoden 2023 lopussa 4 245 henkilöä, mikä on 114 henkilöä vähemmän kuin vuonna 2022. Ruotsinkieliseen seurakuntaan Grankulla svenska församlingiin kuului 2 240 henkilöä, mikä on 51 henkilöä vähemmän kuin edeltävänä vuonna. Kirkosta erosi 92 henkilöä ja siihen liittyi 50 henkilöä.

Leppävaaran Päivä kirkonmäellä -tapahtumissa erikieliset espoolaiset kohtaavat. Kuva: Arto Vallivirta.

Leppävaaran Päivä kirkonmäellä -tapahtumissa erikieliset espoolaiset kohtaavat. Kuva: Arto Vallivirta.

Vantaalla muuttajat eivät juuri kasvattaneet jäsenmäärää

Vantaalla evankelis-luterilaisiin seurakuntiin kuului vuoden 2023 lopussa 115 000 henkilöä eli 46,8 prosenttia kaupungin väestöstä. Vuotta aiemmin luku oli 48,9. Kirkkoon kuuluvien osuuden laskuun vaikuttaa Vantaalla ennen kaikkea kansainvälisyyden ja monikulttuurisuuden lisääntyminen. Jäsenmäärään vaikuttaa myös muuttoliike: väestönlisäys ei juurikaan kasvattanut seurakuntien jäsenmäärää.

Kirkkoon kuuluvat ovat valtaosin suomea ja ruotsia äidinkielenään puhuvia. Vuoden 2023 lopussa Vantaan suomenkielisistä asukkaista 63 prosenttia oli kirkon jäseniä ja ruotsinkielisistä 70,8. Monet muita kieliä puhuvat ovat kristittyjä, jotka eivät kuulu evankelis-luterilaisiin seurakuntiin. Eniten kirkkoon kuuluvia oli Länsi-Vantaalla Hämeenkylän seurakunnan alueella (jäsenyysprosentti 52,5) ja vähinten Hakunilan seurakunnan alueella (jäsenyysprosentti 40,3). 

Kirkosta erosi Vantaalla vuoden 2023 aikana 2 130 jäsentä, mikä oli 391 henkilöä vähemmän kuin vuonna 2022. Uusia jäseniä Vantaan seurakunnat saivat 931.

Myös Vantaalla kirkkoon kuuluvissa on paljon nuorempaa väestöä. Lukumääräisesti suurimmat kirkkoon kuuluvat ryhmät koostuvat millenniaaleista ja Z-sukupolven edustajista. Suurin kirkkoon kuuluvien ryhmä olivat 10–19-vuotiaat (16 070 jäsentä) ja 20–29-vuotiaat (14 501 jäsentä).

Juttua korjattu 31.1.2024 Helsingissä suurin kirkkoon kuuluvien ikäryhmä ovat 20–29-vuotiaat, ei 2026-vuotiaat.

Jaa tämä artikkeli:

Löydä lisää näkökulmia


Keskustele Facebookissa
Keskustele ja kommentoi Facebookissa
Lähetä juttuvinkki
Lähetä juttuvinkki
Kirkko ja kaupunki -mediaan.

Tilaa Kirkko ja kaupungin viikoittainen juttukooste.