Pääkirjoitus: Mitä vaalikone kertoo ja mitä se ei kerro
Vaalikone nostaa esiin arkkipiispaehdokkaiden mielipiteitä ja näkemyksiä. Arkkipiispana onnistumiseen tarvitaan kuitenkin muutakin kuin mielipiteitä ja näkemyksiä.
Kirkko ja kaupungin vaalikoneen perusteella arkkipiispanvaalissa on kolmenlaisia ehdokkaita. Viidestä ehdokkaasta yksi eli Ville Auvinen on äärikonservatiivisesti Raamattua tulkitseva oman tiensä kulkija. Yksi eli Tapio Luoma on varovainen kirkonmies: hän edustaa maltillisen avaraa teologiaa, mutta mikään linjanvetäjä hän ei ole – ennemminkin myötäilijä. Kolme ehdokasta eli Heli Inkinen, Ilkka Kantola ja Björn Vikström muodostavat melko yhtenäisen uudistusmielisten kolmikon, jonka sisällä kuitenkin näkyy muutama merkittävä ero.
Kantola esimerkiksi kannattaa ainoana viidestä ehdokkaasta nykyistä järjestelmää, jossa seurakunnan jäsenyys määräytyy asuinpaikan mukaan. Vikström suhtautuu muita myötämielisemmin uushenkisyyteen, ja Inkinen on ehdokkaista sallivin eutanasian suhteen.
Suhtautuminen samaa sukupuolta olevien avioliittoon muodostaa selvän jakolinjan ehdokkaiden välille. Auvinen vastustaa homoliittoja. Luoma katsoo avioliiton kuuluvan miehelle ja naiselle, mutta on valmis vihkimään myös homoja, mikäli kirkolliskokous niin päättää. Inkinen, Kantola ja Vikström kannattavat samaa sukupuolta olevien kihlaparien kirkollista vihkimistä.
Suhtautuminen sukupuolineutraaliin avioliittoon kertoo olennaisia asioita arkkipiispakandidaattien teologisesta ajattelusta.
Homoliitot ja niiden vihkimiset ja siunaamiset eivät missään nimessä ole tärkein asia arkkipiispan viranhoidossa. Suhtautuminen sukupuolineutraaliin avioliittoon kertoo silti olennaisia asioita arkkipiispakandidaattien arvomaailmasta ja teologisesta ajattelusta sekä siitä, miten he hahmottavat kirkon suhteessa valtiovaltaan.
Perusteellisimmat teologiset perusteet näkemykselleen esittää Vikström. Hän pitää tärkeänä, että kirkko tekee päätöksen samaa sukupuolta olevien parien vihkimisestä oman perinteensä ja raamatuntulkintansa pohjalta eikä yhteiskunnan painostuksen seurauksena. Kirkon ei tule siis peesata eduskuntaa vaan kirkon pitää päättää asiasta itse omista lähtökohdistaan käsin.
Vikström korostaa vaalikonevastauksessaan Raamatusta nousevaa vapautuksen ja tasavertaisuuden näkökulmaa, jonka pitäisi haastaa kirkon arvioimaan uudelleen myös suhtautumisensa homoseksuaalisuuteen.
Yksi tapa arvioida arkkipiispaehdokkaita on miettiä, kenet heistä toivoisin kuolinvuoteelleni.
Suhteessa eutanasian laillistamiseen arkkipiispaehdokkaat ovat melko yksimielisiä: Inkistä lukuun ottamatta kaikki vastustavat eutanasiaa ja korostavat palliatiivisen hoidon ja saattohoidon kehittämistä. Inkinen sijoittaa vastauksensa lähemmäksi eutanasian sallimista kuin kieltämistä. Kommentissaan hän viittaa Belgiaan, jossa eutanasian piiriin kuuluvat myös vakavasti sairaina syntyneet lapset. Inkinen ei kuitenkaan perustele kantaansa mitenkään, joten vastauksesta ei ilmene, mitä mieltä hän on vakavasti sairaana syntyneiden lasten surmaamisesta.
Vaalikone nostaa esiin ehdokkaiden mielipiteitä ja näkemyksiä. Arkkipiispan viranhoidossa mielipiteillä ja näkemyksillä on tietysti paljon väliä. Silti arkkipiispa tarvitsee työssään monia sellaisia taitoja, kykyjä ja luonteenpiirteitä, joita ei voi arvioida millään vaalikoneella: miten hän suoriutuu hallinnollisista tehtävistään, millainen hän on johtajana, miten hän puhuttelee ja tarvittaessa lohduttaa koko väestöä? Yksi tapa arvioida arkkipiispaehdokkaita on miettiä, kenet heistä toivoisin kuolinvuoteelleni.
Arkkipiispan valitsijoilla on nyt valikossaan yksi konservatiivi, yksi maltillisen varovainen kirkonmies ja kolme uudistusmielistä ehdokasta. Heistä yksi on nainen, millä on varmasti osalle äänestäjistä merkitystä. Vaalista tulee tiukka. Kun tarkastelee ehdokkaiden julkisia kannattajalistoja, näyttää siltä, että toisella kierroksella ovat Luoma sekä joko Inkinen tai Vikström. Pari edellistä arkkipiispanvaalia on ratkennut erittäin pienellä äänten erolla. Niin tulee käymään nytkin.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Ilkka Kantola aloitti diakoniajohtajana
Ajankohtaista"Kokemukseni kirkon johtotehtävistä ja lainsäädäntötyöstä eduskunnassa vahvistavat Diakonissalaitoksen kykyä vastata ajankohtaisiin ja tuleviin haasteisiin", sanoo Ilkka Kantola.
