Pääkirjoitus: Mitä yhteistä on seurakuntavaaleilla ja miedolla saksalaisella valkoviinillä?

Pääkirjoitus: Mitä yhteistä on seurakuntavaaleilla ja miedolla saksalaisella valkoviinillä?

Periaatteessa kirkko on demokraattinen. Käytännössä se muistuttaa oligarkiaa eli harvainvaltaa.

Minulla on kuulkaa kaveri, joka ei voisi kuvitellakaan asettuvansa ehdolle seurakuntavaaleissa.

Tarkkaan ottaen melkein kukaan kavereistani ei voisi.

Muutamat saattaisivat sentään äänestää, varsinkin jos olisi joku tuttu ehdolla.

Nämä minun kaverini eivät ole erityisen tavattomia, vaan he edustavat pikemminkin valtavirtaa. Viime seurakuntavaaleissa vantaalaisista kirkon jäsenistä lähes 92 prosenttia jätti äänestämättä, helsinkiläisistä 89 prosenttia ja espoolaisista melkein 88 prosenttia.

Kirkon hallinto on muodollisesti demokraattinen. Käytännössä se täyttää oligarkian eli harvainvallan tunnusmerkit.

Mutta koska hallinto on muodoltaan demokraattinen, sinne harvojen valitsemien päättäjien joukkoon on mahdollista päästä. Eikä se ole edes kovin vaikeaa. Näin matalalla äänestysaktiivisuudella kenen tahansa ehdokkaan läpimeno on melko lailla varmaa, jos saa edes lähellekään saman verran ääniä kuin on yhteystietoja oman puhelimen muistissa.

On suorastaan ihme, että kirkkoa ei ole vielä vallattu.

Kun äänestysprosentti on miedon saksalaisen valkoviinin alkoholipitoisuuden luokkaa, on suorastaan ihme, että kirkkoa ei ole vielä vallattu. Joku hämäräperäinen porukka voisi koota joukkonsa, keskittää äänensä ja saada melko kätevästi edustajansa kirkon päättäviin elimiin.

Tai ehkä juuri niin on tapahtunutkin.

Tänä syksynä järjestetään taas seurakuntavaalit, joissa valitaan paikallisten seurakuntaneuvostojen ja koko kaupungin alueella toimivien seurakuntien yhteisten kirkkovaltuustojen jäsenet seuraavaksi neljäksi vuodeksi.

He päättävät omalla alueellaan kirkon talouteen ja hallintoon liittyvistä asioista ja toiminnan painotuksista.

Seurakuntien luottamushenkilöt valitsevat myös enemmistön kirkolliskokouksen jäsenistä. Kirkolliskokous on kirkon ylin päättävä elin. Se käsittelee kirkon taloutta, toimintaa ja hallintoa valtakunnallisella tasolla. Kirkolliskokous päättää myös kirkon oppia käsittelevistä asioista.

Vielä on kuukauden verran aikaa asettua ehdolle. Valitsijayhdistyksen perustamiseen riittää kymmenen äänioikeutettua saman seurakunnan jäsentä.

Jos yhtään tuntuu siltä, että kirkossa on viime aikoina tehty tyhmiä päätöksiä, niin sekaan vain. Tekemään parempia.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi