Pääkirjoitus: Uskonrauhapykälä suojaa ihmisiä ja yhteiskuntaa, ei Jumalaa
Pykälää on sovellettu erittäin harvoin. Sen käyttämiseen on ja pitääkin olla iso kynnys.
Aiemmin kovasti kritisoitu rikoslain pykälä uskonrauhan rikkomisesta on nykyisessä maailmantilanteessa noussut arvoon arvaamattomaan. Sen merkityksen kiteytti viimeksi presidentti Sauli Niinistö, kun häneltä kysyttiin Ruotsin turvallisuustilanteesta.
Niinistön mukaan uskonrauhaa koskevaa kohtaa Suomen laissa voi käyttää Koraanin julkisen polttamisen tapaisten asioiden estämiseen. Ruotsissa uskonrauhaa suojaavaa pykälää ei enää ole, ja siksi maan on vaikea estää sananvapauden nimissä tehtyjä muslimien pyhän kirjan polttamisia. Niissä ei todellisuudessa ole kyse sananvapaudesta vaan provokaatioista, joiden taustalla on monenlaisia motiiveja. Ylen uutisen mukaan tapahtumista tehdyt somevideot tuovat Koraanien polttajalle myös rahaa. Seuraukset ovat ikäviä sekä maan sisäiselle että ulkoiselle turvallisuudelle.
Ennen nykyisiä tapahtumia uskonrauhapykälää on Suomessa kritisoitu vanhanaikaisuudesta. Sen on katsottu puuttuvan liikaa sananvapauteen, joka on länsimaiselle demokraattiselle yhteiskunnalle tärkeä perusarvo. Monella on ollut mielessä kirkko ja se, että pykälällä haluttaisiin suojella sitä arvostelulta. Ei, kirkkoa ja uskontoja saa ja pitääkin kritisoida. Jumala ei tarvitse suojelua. Ihmiset sen sijaan tarvitsevat.
Laki ei ole ongelmaton, sillä ristiriita sananvapauden kanssa on olemassa.
Kannattaa lukea, mitä pykälä pitää sisällään. Siinä puhutaan uskontokuntien jäsenille pyhimpien asioiden pilkkaamisesta julkisesti loukkaamistarkoituksessa sekä jumalanpalveluksen, hautaustilaisuuden tai muun uskonnonharjoituksen häiritsemisestä uhkaavalla käytöksellä tai meluamalla. Tähän liittyy esimerkiksi tuomio henkilölle, joka jakoi ohjeita kirkon polttamiseen, nunnien raiskaamiseen ja hautakivien kaatamiseen. Lailla halutaan suojella uskonnonvapautta, johon kuuluu oikeus harjoittaa omaa uskontoaan. Kun näin tapahtuu, laki suojelee yhteiskuntarauhaa.
Uskonrauhapykälää on sovellettu erittäin harvoin, eli sen käyttämiseen on ja pitääkin olla iso kynnys. Laki ei ole ongelmaton, sillä ristiriita sananvapauden kanssa on olemassa. Lakia on myös käytännössä tulkittu kirjavasti. Lain yksityiskohdista ja soveltamisesta voidaan keskustella, mutta nykymaailmassa laki on hieman yllättäen todella ajankohtainen.
Kirjoittaja on Kirkko ja kaupungin päätoimittaja.
pauli.juusela@kirkkojakaupunki.fi
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Pääkirjoitus: Ilman uskonnonvapautta ei ole sananvapautta eikä vähemmistöjen suojaa
PuheenvuorotSuomen ensimmäinen uskonnonvapauslaki täyttää sata vuotta. Uskonnonvapauteen kuuluvat sekä oikeus uskoa että oikeus olla uskomatta.
