Pääkirjoitus: Ilman uskonnonvapautta ei ole sananvapautta eikä vähemmistöjen suojaa
Suomen ensimmäinen uskonnonvapauslaki täyttää sata vuotta. Uskonnonvapauteen kuuluvat sekä oikeus uskoa että oikeus olla uskomatta.
Uskonnonvapaus on ihmisoikeuksien ytimessä ja demokratian kulmakiviä. Jos uskonnonvapautta ei ole, monesti muutkin ihmisoikeudet ovat heikolla tolalla.
Autoritaarisissa yhteiskunnissa valtiovalta pönkittää usein yhtä uskontoa tai uskonnon paikalle on asetettu ateismi tai äärinationalismi henkilökultteineen. Esimerkkeinä ensin mainitusta ovat Iran ja Saudi-Arabia, jälkimmäisestä Pohjois-Korea ja Kiina. Nyky-Venäjä on yhdistelmä molempia: ortodoksinen kirkko on siellä valjastettu tukemaan diktaattoria.
Maissa, joissa uskonnonvapautta rajoitetaan, ei yleensä ole myöskään sananvapautta. Monenlaiset vähemmistöt ovat syrjinnän kohteena, joten yhdenvertaisuudesta voi vain haaveilla.
Kiinassa on parhaillaan käynnissä islaminuskoisten uiguurien kansanmurha. Kristittyjen vainotkaan eivät ole jääneet historiaan, sillä on maita, joissa on hengenvaarallista olla avoimesti kristitty.
Vuoden 2003 uusi uskonnonvapauslaki korosti positiivista uskonnonvapautta. Uskonnonvapaus on kirjattu myös perustuslakiin. Siellä näkyvät molemmat puolet: oikeus tunnustaa ja harjoittaa uskontoa ja oikeus kuulua tai olla kuulumatta uskonnolliseen yhdyskuntaan.
Uskonnonvapaus ei ole Suomessakaan itsestään selvää.
Uskonnonvapaus ei ole Suomessakaan itsestään selvää. Nyt vaarana on, että negatiivinen uskonnonvapauden tulkinta menee positiivisen tulkinnan edelle. Tämä on välillä näkynyt esimerkiksi kouluja ja päiväkoteja koskevassa keskustelussa.
Ongelmana ovat myös jotkin viranomaistulkinnat. Joissakin vastaanottokeskuksissa seurakuntien edustajia on estetty tapaamasta turvaa hakevia yhteisönsä jäseniä. Tässä joukossa on esimerkiksi ukrainalaisia. Tästä syystä kirkkojen johtajat vetosivat yhteisessä kannanotossaan Suomesta turvaa hakevien uskonnonvapauden puolesta.
pauli.juusela@kirkkojakaupunki.fi
Kirjoittaja on Kirkko ja kaupungin vt. päätoimittaja.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Pääkirjoitus: Uskonrauhapykälä suojaa ihmisiä ja yhteiskuntaa, ei Jumalaa
PuheenvuorotPykälää on sovellettu erittäin harvoin. Sen käyttämiseen on ja pitääkin olla iso kynnys.
