Pääkirjoitus: Vieraskielisten suhde uskontoon yllättää
Lähi-idästä Suomeen muuttaneet eivät suinkaan ole automaattisesti muslimeja tai ainakaan aktiivisia muslimeja. Maahanmuuttajien uskonnollinen kirjo on laaja.
Tuore tutkimus vieraskielisten uskonnollisuudesta ravistelee ennakkoasenteita etenkin suhteessa muslimimaista tuleviin maahanmuuttajiin. Lähi-idästä ja Pohjois-Afrikasta Suomeen muuttaneet tai heidän jälkeläisensä eivät suinkaan ole automaattisesti muslimeja tai ainakaan aktiivisia muslimeja.
Arabiankielisistä tutkimukseen vastanneista 73 prosenttia katsoo olevansa muslimeja, mutta farsin- eli persiankielisistä vain neljännes. Heistä 59 prosenttia vastasi, ettei kuulu mihinkään uskontoon. Taustalla vaikuttaa oman kotimaan eli useimmiten Iranin tilanne: moni tänne opiskelemaan tai töihin tullut, turvapaikanhakijoista puhumattakaan, ei ole Iranin islamilaisen tasavallan ylin ystävä.
Kirkkohallituksen ja Kirkon tutkimuksen kyselyyn vastasi 3 200 vieraskielistä pääkaupunkiseudulla tai Tampereella asuvaa henkilöä. Vieraskielisten kirjo on laaja, mutta tutkimusraportissa analysoidaan vastaajista erityisesti kuutta kieliryhmää: arabiaa, englantia, kiinaa, farsia, ukrainaa ja venäjää.
Eniten kristityiksi itsensä mieltäviä on ukrainalaisissa, puolet.
Uskonnottomia näistä kieliryhmistä on eniten kiinalaisissa, 77 prosenttia, mikä ei maan historia tuntien yllätä. Heidän parissaan on kuitenkin seitsemän prosenttia luterilaisia, ja pääkaupunkiseudulla toimii aktiivinen kiinankielinen seurakuntayhteisö. Eniten kristityiksi itsensä mieltäviä on ukrainalaisissa, puolet.
Pääkaupunkiseudun seurakunnilla on toimintaa ainakin arabian, englannin, kiinan, venäjän ja viron kielillä. Näihin kieliryhmiin kuuluu 1,2–2 prosenttia alueen vieraskielisistä. Luku hieman vaihtelee kaupungeittain. Kristittyjä Suomeen muuttaneissa on toki huomattavasti enemmän: esimerkiksi Suomen katolisen kirkon jäsenmäärä kasvaa kovaa vauhtia, ja pieniä kristillisiä yhteisöjä on runsaasti.
Olennaista ei ole ollut rekisteröityminen jäseneksi, vaan osallistuminen ja yhteisö.
Vain neljä prosenttia kyselyyn vastanneista vieraskielisistä ilmoitti olevansa valmis liittymään evankelis-luterilaisen kirkon jäseneksi. Toisaalta joka kuudes koki kirkon itselleen läheiseksi, noin viidennes oli valmis osallistumaan sen toimintaan ja kolmannes ilmaisi kiinnostusta kristinuskoon.
Potentiaalia siis on, mutta monelle nimenomaan jäsenyys on outo käsite. Omassa aiemmassa kotimaassa uskonnossa olennaista ei ole ollut rekisteröityminen jäseneksi, vaan osallistuminen ja yhteisö, jossa on kokenut itsensä tervetulleeksi.
Kirjoittaja on Kirkko ja kaupungin päätoimittaja.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Suomen vieraskieliset suhtautuvat kirkkoon positiivisesti, mutta vain pieni osa haluaisi liittyä sen jäseneksi
AjankohtaistaLähes puolet noin 3 200 tutkimukseen osallistuneesta vieraskielisestä pääkaupunkiseudulla tai Tampereella asuvasta ei kuulunut mihinkään uskonnolliseen yhteisöön tai perinteeseen. Kirkkoon vieraskielisiä voisi vetää mahdollisuus tutustua suomalaisiin.
