null Vieraasta tutuksi lähiökirkon alakerrassa – matalan kynnyksen kohtaamispaikkoja tarvitaan monikulttuurisessa Helsingissä

Intialainen Mehak ja hänen poikansa Priyansh viihtyvät Friendship Caféssa.

Intialainen Mehak ja hänen poikansa Priyansh viihtyvät Friendship Caféssa.

Hyvä elämä

Vieraasta tutuksi lähiökirkon alakerrassa – matalan kynnyksen kohtaamispaikkoja tarvitaan monikulttuurisessa Helsingissä

Pop-up-kahvilassa eri maista tulleet, eri uskontojen edustajat ja suomalaiset voivat tutustua toisiinsa. Joidenkin polku johtaa kansainväliseen messuun ja syvemmälle seurakuntaan.

Pihlajamäen kirkon alakertaan virtaa väkeä tavallisena torstai-iltana. Aikuisia, lapsia, naisia, miehiä, ulkomaalaistaustaisia ja kantasuomalaisia. Mitähän spesiaalia täällä tapahtuu?

Ihmiset istuvat pienissä pöydissä, juovat kahvia tai teetä ja juttelevat. Salissa käy mukava puheenporina – tarkemmin kuunnellen eri kielillä. Jotkut pelaavat biljardia tai pingistä, ja lapsille on leikkihuone, jossa voi käydä pelaamassa tai rakentelemassa.

Mitään muuta ei tapahdukaan. Ja silti ihmiset tulevat Ystävyyden kahvilaan eli Friendship Caféhen viikko viikon jälkeen. Vaikka Helsinki kansainvälistyy vauhdilla – nyt jo joka kuudes kaupungin asukas on vieraskielinen – tällaiset kohtaamispaikat ovat harvinaisia.

– Meillä on pitkään tehty monenlaista kansainvälistä työtä, mutta nelisen vuotta sitten aloin keittää kahveja torstai-iltaisin täällä kirkolla ilman mitään ohjelmaa. Kutsuin tänne tapaamiani maahanmuuttajia. Osa heistä tulee tänne tapaamaan ihmisiä. Toiset tarvitsevat sen, että joku kysyy, mitä sinulle kuuluu. Jotkut ovat kiinnostuneita kirkosta, mutta eivät tiedä kristinuskosta mitään. He tapaavat ehkä ensimmäistä kertaa elämässään kristityn täällä kahvilassa, kertoo kansainvälisen työn sihteeri, diakonissa Minna-Sisko Mäkinen Malmin seurakunnasta.

Emännöimässä ja isännöimässä on pieni vapaaehtoisten porukka. Friendship Café on matalan kynnyksen toimintaa, jonka tavoitteena on yksinkertaisesti ihmisten kohtaaminen ja tutustuminen.

Kahvilassa käy myös lapsia vanhempineen. Minna-Sisko Mäkisen sylissä on osallistujan tytär Linh.

Kahvilassa käy myös lapsia vanhempineen. Minna-Sisko Mäkisen sylissä on osallistujan tytär Linh.

Kahvila tarjoaa yhteisön

Irakissa syntynyt Ahmed on yksi vapaaehtoisista. Hän tulee kahvilaan joka torstai tapaamaan ihmisiä ja auttaa vapaaehtoisena keittiössä.

– Asun yksin, minulla ei ole perhettä. Yksin kotona voi tulla surullinenkin olo, mutta täällä minulla on iso perhe. Kahvila on minulle hauska ja mukava paikka, kertoo opiskelija Ahmed suomen kielellä.

Hän käy myös kaksikielisessä messussa Viikin kirkossa, sillä Suomessa asuessaan hänestä on tullut kristitty.

– Olen Irak-mies ja Kristus-mies, Ahmed tiivistää.

Kiinalainen Luxi käy myös usein Friendship Caféssa suomalaisen miehensä Petrin ja pariskunnan 1-vuotiaan Ismo-pojan kanssa.

– Täällä on helppo tutustua ihmisiin, kun kaikki tulevat avoimella asenteella, sanoo yli neljä vuotta Suomessa asunut Luxi selvällä suomen kielellä. Hän kuuli kahvilasta hoitaessaan vauvaa kotona. Silloin hän kävi usein seurakunnan keittolounaalla lapsen kanssa.

Iranilainen Shahab on ollut Suomessa lyhyemmän aikaa. Hän puhuu sujuvaa englantia mutta vasta opettelee suomea. Shahab tulee kahvilaan rentoutumaan ja tapaamaan ihmisiä. Alkuaikoina hän puhui ihmisten kanssa vain Google-kääntäjän avulla, koska farsin kielen puhujia ei ollut. Toisinaan hän soittaa kitaraa Viikin kirkon messussa.

Duy (vas.), Thao, Shahab ja Giau pelasivat erän pingistä.

Duy (vas.), Thao, Shahab ja Giau pelasivat erän pingistä.

Intialainen Kishor on ammatiltaan sairaanhoitaja. Hän suorittaa Metropoliassa muuntokoulutusta ja tähtää sairaalaan töihin. Friendship Caféssa hän on tavannut maanmiehiään ja monista muista maista tulleita sekä tietysti suomalaisia.

Muitakin intialaisia on tullut kahvilaan. Mehak tulee paikalle joka torstai poikansa Priyanshin kanssa. 

– Täällä tutustuu helposti uusiin ihmisiin. Lapset tykkäävät pelata yhdessä, Mehak hymyilee.

Hyvää ilmapiiriä on vaalittava

Mitään keskustelunaihetta ei ole rajattu pois, mutta uskonnosta tai politiikasta ei pidä väitellä, jotta ystävällinen ilmapiiri säilyy. Kahvilassa ei myöskään yritetä käännyttää ihmisiä.

– Ihmiset tietävät, että tämä on kirkon tila. Symbolit ja erikieliset Raamatut ovat esillä. Jos joku kiinnostuu kristinuskosta, on mahdollista löytää tie syvemmälle. Moni on tullutkin. Kutsun ihmisiä kansainväliseen messuun ja pidän selkoraamattupiiriä, jossa on mukana kyseleviä ihmisiä. Joskus vien ihmisiä yläkerran kirkkosaliin ja näytän, millainen on kristinuskon pyhä tila, Minna-Sisko Mäkinen kertoo.

”Tämä paikka on erilainen. Täällä erilaiset ihmiset kunnioittavat toisiaan”, sanoo kurdi Rasoul Khorram. Hän vertaa kahvilaa runollisesti puutarhaan, jossa kasvaa monenlaisia kukkia. Biljardipöydän ääressä myös Mehak Miglani.

”Tämä paikka on erilainen. Täällä erilaiset ihmiset kunnioittavat toisiaan”, sanoo kurdi Rasoul Khorram. Hän vertaa kahvilaa runollisesti puutarhaan, jossa kasvaa monenlaisia kukkia. Biljardipöydän ääressä myös Mehak Miglani.

Helsingin asukkaista oli vieraskielisiä 18,3 prosenttia jo vuonna 2022, ja luku on nyt todennäköisesti hieman korkeampi muuttoliikkeen vuoksi. Vantaalla vieraskielisten osuus koko väestöstä on 25 ja Espoossa 22 prosenttia.

Helsingin seurakuntien tuoreessa strategiassa kansainvälinen työ on valittu yhdeksi neljästä painopisteestä. Koko kaupunkia palvelevaa seurakuntatyötä tehdään viidellä vieraalla kielellä: englanniksi ja venäjäksi Matteuksenkirkolla Itäkeskuksessa, arabiaksi Myllypuron kirkolla ja viroksi ja kiinaksi Alppilan kirkolla.

Mäkinen tietää, että joillekin tulijoille tällainen omankielinen yhteisö on tärkeä. He saattavat silti osallistua myös paikallisseurakunnan toimintaan.

Moni toivoo suomalaista ystävää. Kahvilan vapaaehtoiset toimivatkin myös ystävinä. He voivat olla tukihenkilöitä, kummeja ja kielenopettajia. Vastatulleen perheen kanssa voidaan käydä yhdessä vaikka kaupassa opastamassa ja tarjota kävelyseuraa. Myös maahanmuuttajat itse toimivat vapaaehtoisina, kun ovat kotoutuneet Suomeen.

Ystävyyden kahvila tarjoaa kupin kahvia, mukavaa jutustelua ja vaikkapa erän pingistä. Samalla se on myös arkista uskontodialogia, kotoutumista ja rauhantyötä.

– Eri maista tulleet, eri uskontojen edustajat ja suomalaiset voivat tutustua kahvilassa toisiinsa. Silloin pelot ja ennakkoajatukset voivat vähentyä ja poistua. Huomataan, että periaatteessa ollaan ihan samanlaisia ihmisiä kaikki. Olen nähnyt tämän monta kertaa. Ihmiset tulevat paikalle jännittyneinä ja uteliaina. Illan kuluessa voi huomata, että eri uskonnon edustajankin kanssa voi puhua ihan tavallisista asioista, sanoo Mäkinen.

Erityisesti Koillis-Helsingin asukkaille tarkoitettu Friendship Café avaa ovensa jälleen kesäkuussa. Viikin kirkon kaksikielinen messu su 19.5. klo 10.

Jutun neljäs kuva on vaihdettu 8.5. klo 9.30.

Kannelmäessä tutkitaan Raamattua farsin kielellä

Kannelmäen seurakunnassa on myös vilkasta kansainvälistä toimintaa. Kaksivuotisen kansainvälisen projektin päällikkönä toimii iranilaissyntyinen Ali Kazemi. Toiminta tapahtuu farsin eli persian eli darin kielellä. Farsinkielisiä asuu pääkaupunkiseudulla noin 3800. Myös afgaanit ja tadžikit puhuvat farsia. Kannelmäen seurakunnan ryhmiin tullaan mukaan kauempaakin, koska farsinkielistä kristillistä toimintaa ei ole muissa seurakunnissa.

– Meillä on Al-Massira-kurssi, joka on eräänlainen alfa-kurssi. Siinä käydään läpi kristinuskon profeettoja. Kaikki ryhmäläiset ovat iranilaisia, Kazemi kertoo.

Lisäksi Kannelmäessä on järjestetty kaksi vertaistukiryhmää nuorille aikuisille englanniksi ja yksi aikuisille persiaksi. Osallistujat päättävät teemat yhdessä. Tähän mennessä teemat ovat olleet kotoutuminen Suomen yhteiskuntaan, Suomen koulutusjärjestelmä sekä maahanmuuttajien oikeudet ja velvollisuudet Suomessa.

– Teemme yhteistyötä alueemme peruskoulujen kanssa. Tarjoamme äidinkielen opetusta 8—15-vuotiaille ja helpotamme kommunikaatiota koulujen ja maahanmuuttajataustaisten oppilaiden vanhempien välillä, Kazemi sanoo.

Kannelmäen seurakunnan kirkkoherralle Virpi Koskiselle saavutettavuus laajasti ymmärrettynä on sydämenasia.

– Teemme työtä kaikkien alueella asuvien ihmisten kanssa, ei vain kantasuomalaisten. Noin kolmannes asukkaista on muunkielisiä. Evankeliumi kuuluu kaikille. Ideana on, että tämä suomenkielinen seurakunta on kotipesä erikielisille ihmisille. Käännämme esitteitä apukielelle englanniksi.

– Ulkomaalaistaustaisia ihmisiä on ilahduttavasti tullut mukaan suomenkieliseen viikkotoimintaan, kuten perhekerhoon ja messuun. Se on monelle mahdollisuus tavata suomenkielisiä, oppia ja olla yksi joukosta, Koskinen kuvaa.

Monikulttuuriset kesäillat Malminkartanon kappelilla alkavat 26.6. Tietoa Kannelmäen farsinkielisestä työstä: ali.kazemi@evl.fi.

Jaa tämä artikkeli:

Löydä lisää näkökulmia


Keskustele Facebookissa
Keskustele ja kommentoi Facebookissa
Lähetä juttuvinkki
Lähetä juttuvinkki
Kirkko ja kaupunki -mediaan.

Tilaa Kirkko ja kaupungin viikoittainen juttukooste.