null Pääsiäisaterian lammas ei ole vain ruokaa, vaan siihen liittyy monenlaista symboliikkaa

Antiikin aikana paimen oli vaarallinen, mutta hyvin vähän arvostettu ammatti.

Antiikin aikana paimen oli vaarallinen, mutta hyvin vähän arvostettu ammatti.

Hengellisyys

Pääsiäisaterian lammas ei ole vain ruokaa, vaan siihen liittyy monenlaista symboliikkaa

Uhrattu lammas oli Jeesuksen aikana juhla-aterian kohokohta. Suomessa suosittu pääsiäisruoka on karitsan paahtopaisti.

Karitsa symboloi yleismaailmalli­sesti viattomuutta, lauhkeutta ja lem­peyttä. Kristinuskossa karitsa on Jeesuksen ja uhrautumisen ­symboli.

Lammas oli antiikin ­maailmassa tärkein uhrieläin. Lammasuhria käyttivät sekä juutalaiset että muiden uskontojen edustajat.

Nykymaailmassa eläinuhri voi tuntua julmalta ajatukselta, mutta antiikin aikana se oli tapa olla yhteydessä Jumalaan tai jumaluuksiin.

– Uhrieläimen teurastus tapahtui temppelissä. Sen jälkeen liha syötiin. Käytännössä Jumalalle jäi vain lampaan syömäkelvoton osa, kertoo Helsingin yliopiston Uuden testamentin eksegetiikan vanhempi yliopistolehtori Outi Lehtipuu.

Jerusalemin temppelissä pidetty uhrijuhla päätti pyhiinvaelluksen, johon jokaisella juutalaisella miehellä oli velvoite juhlapyhinä osallistua.

Antiikin aikana tavalliset ihmiset söivät lihaa vain juhlapyhinä.

Pyhiinvaellukselle lähteminen ei todennäköisesti ollut kaikille mahdollista.

– Jos ajatellaan vaikka Galileassa asunutta viljelijää tai kalastajaa, niin olisiko hän voinut jättää työnsä useita kertoja vuodessa ja lähteä monen päivän matkalle Jerusalemiin?

Tuskin.

Lehtipuu ajatteleekin, että tuon ajan lähteet kuvaavat tavoitetta ja ideaalia, eivät todellisuutta.

Jos varakkaat miehet osallistuivat uhrijuhlaan, kuinka muu kansa kunnioitti juhlapyhiä?

– Söikö tavallinen perhe joka tapauksessa lammaspaistia ja uhrattiinko lammas jossain muualla kuin Jerusalemin temppelissä, sitä me emme tiedä, Lehtipuu sanoo.

Suomalainen syö puoli kiloa lammasta vuodessa

Lammas oli antiikin aikana yleisin lihatuote. ­Tavalliset ihmiset söivät lihaa vain juhlapyhinä.

Toisin on nykypäivän Suomessa. Vaikka lihan kulutus on viime vuosina laskenut, suomalaiset söivät vielä vuonna 2022 henkilöä kohden 77,4 kiloa lihaa. Lampaan- ja karitsanlihan osuus tuosta oli noin puoli kiloa.

– Lammasta ja karitsaa syödään eniten pääsiäi­sen aikana, kertoo K-ryhmän päivittäistavarakaupan ­osto- ja myyntijohtaja Janne ­Vuorinen.

– Käytännössä myymme puolet koko vuoden lampaan- ja karitsanlihasta viikon aikana. 

Noin 90 prosenttia myynnistä tulee karitsan­lihasta, loput lampaasta. Suosituin tuote on karitsan paahtopaisti. Pääsiäisenä suosittuja ovat myös karitsan- ja lampaanviulu.

Paimen oli aliarvostettu ammatti

Lampaat kasvavat Suomessa ­perhetiloilla. ­Antiikin aikoina lampaista piti huolta lammaspaimen. Työ sijoitti paimenet sosiaalisen yhteisön ulkopuolelle, koska lampaat laidunsivat ­kaupunkien ja kylien laitamilla, jossa maa oli niukka­ravinteista eikä kelvannut viljelyyn.

– Monet tutkijat ajattelevat, että paimen on ollut sosiaalisesti hyvin vähän arvostettu ammatti, Outi Lehtipuu kertoo. 

Luukkaan kuvauksen mukaan paimenet kuulevat ensimmäisinä maailman Vapahtajan syntymästä.

Tarkkaa tietoa siitä, ketkä paimenina toimivat, ei ole.

– Jos olit voimakas ja vahva työntekijä, sinulla oli parempaakin tekemistä kuin lampaiden paimentaminen. Toisaalta työ oli vaarallista, joten ihan pieni lapsi ei ole voinut ryhtyä paimeneksi.

On todennäköistä, ettei paimen itse omistanut kaitsemiaan lampaita. Paimen saattoi olla omistajan lapsi tai muu sukulainen.

Samaan aikaan, kun paimenen työ oli yhteiskunnassa aliarvostettua, kirjallisuudessa bukolinen runous eli paimenrunous oli suosittua.

– Siinä keskeistä oli romanttinen ajatus paimenen yksinkertaisesta elämästä.

Lammas ja paimen symboloivat Jeesusta

Paimenen ja lampaan vertauskuvia käytetään Uudessa testamentissa monilla tavoilla.

– Luukkaan kuvauksen mukaan paimenet kuulevat ensimmäisinä maailman Vapahtajan syntymästä. Siinä on vahva sosiaalinen ja teologinen viesti siitä, että ilosanoma kuuluu yhteisössä ihan kaikille, Outi Lehtipuu sanoo.

Matteuksen, Markuksen ja Luukkaan evankeliumeissa Jeesusta verrataan paimeneen. Johanneksen evankeliumissa Jeesus sanoo itsestään: ”Minä olen hyvä ja rohkea paimen.” Tällöin Jeesuksen seuraajasta tulee vertauskuvallisesti yksi lammaskatraan lampaista.

Jeesus kuolee samalla hetkellä, kun temppelissä uhrataan karitsoja pääsiäisaterialle.

Kolmessa ensimmäisessä evankeliumissa kerrotaan myös, että Jeesus söi pääsiäisaterian opetus­lastensa kanssa. Pääsiäisaterialla nautittiin lammasta.

– Johanneksen evankeliumissa teologinen korostus on jo pidemmälle kehittynyttä, ja Jeesus kuolee samalla hetkellä, kun temppelissä uhrataan karitsoja pääsiäisaterialle, Lehtipuu kertoo.

– Siinä puhutaan lopullisesta ­uhrikaritsasta, jonka jälkeen muu uhraaminen on tarpee­tonta.

Lähteet: Symbolit & Merkit (Gummerrus 2009), Luonnon­varakeskus (Luke), Suomen ­Lammasyhdistys ja Raamattu.fi.

Jaa tämä artikkeli:

Löydä lisää näkökulmia


Keskustele Facebookissa
Keskustele ja kommentoi Facebookissa
Lähetä juttuvinkki
Lähetä juttuvinkki
Kirkko ja kaupunki -mediaan.

Tilaa Kirkko ja kaupungin viikoittainen juttukooste.