Tiesitkö, että suklaamuna symboloi ylösnousemusta? Ensimmäiset suklaamunat valmistettiin jo 1870-luvulla, jolloin suklaa oli uusi keksintö
Mignon-munien valmistus aloitetaan Vantaalla nykyään jo jouluviikolla.
Vuosituhansien ajan muna on symboloinut uutta elämää ja hedelmällisyyttä. Kristinuskon myötä siitä tuli myös ylösnousemuksen symboli, sillä päältä päin elottomalta vaikuttavasta munasta voi syntyä uusi elämä. Mutta kuka keksi, että niitä voisi valmistaa suklaasta?
Ensimmäisen suklaamunan valmistajasta ei ole tietoa, mutta ne valmistettiin todennäköisesti Ranskassa ja Saksassa 1870-luvun alkupuolella. Sieltä ne levisivät ainakin Englantiin.
Alkuun suklaamunat valmistettiin tummasta suklaasta. Tuolloin suklaan valmistus oli Euroopassa melko uusi asia, ja kaakaorasvan osuus suklaassa oli suuri. Niinpä tummasta suklaasta valmistetut munat olivat rakenteeltaan rakeisia ja maistuivat kitkeriltä.
Brittiläinen suklaatehtailija John Cadbury keksi kuitenkin tavan vähentää kaakaorasvan osuutta suklaassa. Siten suklaasta saatiin paitsi maukkaampaa, myös helpommin muotoiltavaa. Suklaamunien tuotannon Cadbury aloitti vuonna 1875. Munat oli täytetty sokeroiduilla manteleilla. Samana vuonna Sveitsissä keksittiin lisätä suklaaseen maitojauhetta. Syntyi maitosuklaa.
Piilottajana käki, pupu tai kettu
Suklaamunista tuli tapa ilahduttaa pääsiäisenä läheisiä, ja lapset eri puolilla maailmaa alkoivat etsiä piilotettuja suklaamunia.
Pääsiäismunien piilottajista on erilaisia tarinoita. Yhden tradition mukaan suklaamunia tuo ja kätkee pääsiäispupu, mutta esimerkiksi Sveitsissä ajatellaan, että asialla saattaa olla myös käki. Saksassa munia liikuttelevat niin kettu, haikara kuin hanhikin.
Suklaamunat ovat innostaneet myös toisenlaiseen kisailuun. Munien korkeusennätys taitaa vielä toistaiseksi olla Argentiinalla: vuonna 2019 siellä valmistettiin suklaamuna, joka oli 10,5 metriä korkea ja painoi yli 4 000 kiloa.
Mignon-munat valmistetaan käsityönä
Suomeen ensimmäiset suklaamunat saapuivat tiettävästi Karl Fazerin mukana 1890-luvulla. Fazer reissasi usein eri puolilla Eurooppaa tutustumassa uusimpiin jälkiruokatrendeihin. Vuonna 1896 hän löysi Saksan-matkallaan reseptin, jonka mukaan alkoi valmistaa nougatista tehtyjä herkkuja. Syntyi oikeaan kananmunankuoreen valutettu Mignon-muna.
– Mignon-munia on myyty meillä 1800-luvun lopulta lähtien lähes tauotta. Ainoastaan sota keskeytti tuotannon muutamiksi vuosiksi, koska työvoima oli rintamalla, eikä sokeria ja kaakaota ollut saatavilla. Sotavuosina Fazerin tehtaat tuottivatkin herkkujen sijaan makaronia ja näkkileipää puolustusvoimien tarpeisiin, kertoo kaakaon ja suklaan asiantuntijana Fazerin suklaatehtaalla Vantaalla työskentelevä Majlen Fazer.
Resepti on pysynyt samana jo 125 vuoden ajan.
Nykyään Mignon-munien valmistus aloitetaan joka vuosi jouluviikolla. Viime vuonna munia valmistettiin pääsiäiseksi 1,8 miljoonaa kappaletta.
– Resepti on pysynyt samana jo 125 vuoden ajan, Majlen Fazer kertoo.
Ja jos ihan tarkkoja ollaan, Mignon-munat eivät nykyään ole virallisesti suklaamunia. Niiden täyte on valmistettu nougatmassasta, minkä vuoksi tuotteen kaakaoprosentti ei EU:n suklaadirektiivin mukaan ole riittävä.
Edelleen Mignon-munat valmistetaan käsityönä.
− Niiden valmistaminen vaatii näpsäkkyyttä. Pitää olla riittävän nopea ja siisti, että saa laitettua täytteen nätisti kuoren sisään, Majlen Fazer sanoo.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Pääsiäisaterian lammas ei ole vain ruokaa, vaan siihen liittyy monenlaista symboliikkaa
HengellisyysUhrattu lammas oli Jeesuksen aikana juhla-aterian kohokohta. Suomessa suosittu pääsiäisruoka on karitsan paahtopaisti.
