Päätoimittajalta: Presidentti Sauli Niinistön arvojohtajuutta jäädään vielä kaipaamaan
Valtiovarainministeri Riikka Purran anteeksipyynnön aitous ja hallituspuolueiden puheenjohtajien julkilausuman merkitys mitataan siinä, mitä jatkossa tapahtuu.
Viimeisten kahden viikon aikana politiikassa on ollut turbulenssia. Mieleen ei tule toista hallitusta, jonka alkutaival olisi ollut näin kivikkoinen. Esiin on noussut isoja asioita, joilla on vaikutusta myös siihen, millaisena Suomi näyttäytyy maailmalla.
Pääministeri Petteri Orpo (kok) on korostanut sitä, että hallituksen erilaisia puolueita sitoo yhteen yhteinen tehtävä eli Suomen talouden paneminen kuntoon. Kuluneet pari viikkoa ovat osoittaneet, että tuota tehtävää ei voi erottaa siitä, millaisia arvoja puolueet edustavat. Talous ja arvot liittyvät toisiinsa, ne eivät ole toisistaan irrallisia asioita.
Demokratia ei ole vain äänestämistä, vaan demokratiaan liittyy sellaisia asioita kuin oikeudenmukaisuus, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo. Suomi on korostanut olevansa oikeusvaltio. Ei ole yhdentekevää myöskään talouden kannalta, noudattaako Suomi niitä periaatteita, joita se on sanonut edustavansa ja puolustavansa ja joita muiltakin vaatii. Ulkomaisille sijoittajille on olennaista, että Suomi on vakaa ja turvallinen maa, eikä sellainen maa, jossa rasismille annetaan sijaa ja mediaa ja tutkijoita pelotellaan hiljaisiksi.
Presidentti Sauli Niinistö on osoittanut olevansa paitsi erinomainen ulkopolitiikan johtaja myös arvojohtaja, jota jäämme vielä kaipaamaan.
Niinistö on jo kahdesti poikkeuksellisilla ulostuloillaan viheltänyt pelin poikki. Ensin hän totesi Vilhelm Junnilan (ps) äärioikeistosympatioihin liittyvästä kohusta, että se on hallitukselle kiusallinen. Niinistön mukaan hallituksen täytyy pitää huolta siitä, että sen politiikka on sellaista, että se nauttii läntistä arvostusta ja on Suomen arvojen mukaista. Sitten hän kommentoi valtiovarainministeri Riikka Purran (ps) 15 vuotta sitten kirjoittamia tekstejä toteamalla, että hallituksen olisi viisasta ottaa selkeä nollatoleranssi rasismiin.
Helsingin piispa Teemu Laajasalo otti myös kantaa Scripta-blogissa nimimerkillä ”riikka” kirjoitettuihin teksteihin MTV3:n Huomenta Suomi -ohjelmassa. Laajasalo sanoi, että ne ovat surullista ja onnetonta lukemista, huolestuttavan vihaista puhetta, eikä niin voi ihmisistä puhua. Piispan mukaan on ymmärrettävää, että tuon tyyppinen rasistinen ja ihmisvihainen ilmaisu herättää ihmisissä huolta.
Tuntuu käsittämättömältä, että presidentin ja piispojen pitää nostaa esille asioita, joiden pitäisi olla itsestään selviä.
Piispa Mari Leppänen puolestaan otti jo aiemmin kolumnissaan (Turun Sanomat 7.7. ja piispan kotisivu) kantaa rasismista ja sananvapaudesta käytyyn keskusteluun. Hän muistutti, että siellä missä on valtaa, on erityistä vastuuta siitä, kuinka toisista puhutaan sekä siitä, etteivät väkivaltaiset ajatusmallit tule hyväksytyksi. Ei ole oikein naureskella kansanmurhille eikä ole oikein syrjiä tai jaotella ihmisiä erilaisten ominaisuuksien perusteella. Suomessa tärkeitä arvoja ovat sivistys, suvaitsevaisuus ja se, että heikoimmasta pidetään huolta. Huono käytös sosiaalisessa mediassa siirtyy myös vähitellen muihin vuorovaikutustilanteisiin, Leppänen sanoi.
Tuntuu käsittämättömältä, että presidentin ja piispojen pitää nostaa esille asioita, joiden pitäisi olla itsestään selviä. Pystymme parempaan; meidän täytyy pystyä. Somekeskusteluissa jokainen voi aloittaa itsestään.
Riikka Purra pyysi lopulta anteeksi somekommenttejaan ja niistä ymmärrettävästi aiheutunutta haittaa ja mielipahaa. Hän sanoi myös ilmaisseensa itseään tavoilla, joita ei enää nykyään mitenkään hyväksyisi eikä käyttäisi. Hän lisäsi, ettei hyväksy minkäänlaista väkivaltaa, rasismia tai syrjintää. Hallituspuolueiden puheenjohtajat julkaisivat myös yhteisen julkilausuman, joissa todettiin, että rasismille on nollatoleranssi.
Purra on puolueensa puheenjohtaja. Hänellä on siinä tehtävässä kaikki mahdollisuudet huolehtia siitä, että ne periaatteet, joihin hän anteeksipyynnössään sitoutuu, näkyvät paitsi hänen omassa toiminnassaan, myös puolueen aktiivien toiminnassa. Tätä varmasti seurataan nyt suurennuslasilla. Aito mahdollisuus on annettava.
Toinen, mitä seurataan, on hallituspuolueiden julkilausuman näkyminen käytännössä. Siinä on erinomainen lause, jolla pitäisi olla vaikutusta myös käytännön ratkaisuihin. Siinä todetaan seuraavasti: ”Luottamuksen yhteiskunta ja hyvät väestösuhteet syntyvät siitä, että Suomessa jokainen voi luottaa oikeuksiensa toteutumiseen, sukupuolten tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen lain edessä, syrjimättömyyteen ja mahdollisuuksiin vaikuttaa elämänsä suuntaan.” Pitäkää hallituksessa tästä kiinni.
Kirjoittaja on Kirkko ja kaupungin päätoimittaja. pauli.juusela@kirkkojakaupunki.fi
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Piispa Teemu Laajasalo keskustelee presidenttiehdokkaiden kanssa arvoista Helsingin tuomiokirkossa
AjankohtaistaKeskustelusarjassa syvennytään ehdokkaiden persoonaan ja arvoihin, yksi ehdokas kerrallaan.
