Suomen uskontojohtajat tuomitsevat jyrkästi uskon nimissä tehdyn väkivallan ja vihapuheen ”Rasismi ja väkivalta ovat synti ihmisyyttä vastaan”
 Eri uskontokuntiin kuuluvat puhdistivat yhdessä loukkaavia töherryksiä moskeijan seinästä Mellunmäessä 2017.

Eri uskontokuntiin kuuluvat puhdistivat yhdessä loukkaavia töherryksiä moskeijan seinästä Mellunmäessä 2017.

Suomen uskontojohtajat tuomitsevat jyrkästi uskon nimissä tehdyn väkivallan ja vihapuheen ”Rasismi ja väkivalta ovat synti ihmisyyttä vastaan”

Tuore julkilausuma syntyi syvästä huolesta.

Suomen uskontojohtajat ovat yksissä tuumin tuominneet väkivallanteot, joita on kohdistettu eri uskontojen edustajiin eri puolilla maailmaa.

He antoivat tiistaina julkilausuman, jossa yhtä tiukan tuomion saa uskonnon tai ideologian nimissä harjoitettu vihapuhe. Uskontojohtajat korostavat, että kaikkien ihmisten ihmisarvoa tulee kunnioittaa.

– Rasismi ja väkivalta ovat synti ihmisyyttä vastaan. Jos kiellämme toisen ihmisen arvon, kiellämme oman ihmisyytemme. Jos uskaltaudumme katsomaan erilaisuutta arvostavasti, oma ajattelumme rikastuu ja kykenemme myös säilyttämään oman kulttuurisen identiteettimme, sanoo Suomen Ekumeenisen Neuvoston pääsihteeri Mari-Anna Auvinen.

Julkilausuman ovat allekirjoittaneet seitsemän uskontojohtajaa: Suomen evankelis-luterilaisen kirkon arkkipiispa Tapio Luoma, Suomen juutalaisten seurakuntien keskusneuvoston puheenjohtaja ja USKOT-foorumin puheenjohtaja Yaron Nadbornik, Suomen ortodoksisen kirkon arkkipiispa Leo, Suomen Islamilainen Neuvoston puhemies Anas Hajjar, Suomen katolisen kirkon piispa Teemu Sippo, Suomen Islam-seurakunnan puheenjohtaja Gölten Bedretdin ja Suomen Ekumeenisen Neuvoston pääsihteeri Mari-Anna Auvinen.

Uskontojen sanoma on rauhan, ei väkivallan sanoma.

– Uskontojohtajien julkilausuma

Eri uskontokuntien edustajat toteavat, että lähimmäisenrakkauden vaatimus sisältyy kaikkien julkilausumassa edustettujen uskontojen opetuksiin.

”Tuomitsemme kaiken väkivallan ja vihapuheen, jota harjoitetaan uskonnon tai ideologian nimissä. Tuomitsemme uskonnollisen vainon Pohjois-Afrikassa, Lähi-idässä, Euroopassa ja kaikkialla maailmassa. Uskontojen sanoma on rauhan, ei väkivallan sanoma”, julkilausumassa muistutetaan.

Huoli yhteiskuntarauhasta

Alun perin Suomen uskontojohtajat alkoivat kokoontua kahdesti vuodessa marraskuusta 2001 lähtien.

– Viikko sitten kokouksessamme nousi suuri huoli suomalaisesta yhteiskuntarauhasta juuri nyt, Auvinen perustelee julkilausuman ajoitusta.

Oulun moskeija on joutunut ilkivallan kohteeksi yhdeksän kertaa vuoden 2017 jälkeen. Viimeksi helmikuussa Oulun keskustassa sijaitsevaan Pohjois-Suomen islamilaisen yhdyskunnan moskeijaan heitettiin savukranaatti.

Helsingin Mellunmäessä sijaitseva moskeija on niin ikään joutunut ilkivallan kohteeksi. Moskeijan seinälle oli kirjoitettu solvauksia islaminuskosta ja muslimeista.

Auvinen korostaa, että oikein ymmärretty usko ei koskaan voi liittyä vihaan eikä rasismiin

– Uskontoon ei koskaan liity väkivalta tai rasismi. Päinvastoin. Sen sijaan uskomuspuheet toisista ihmisistä vääristävät totuutta ja ihmiskuvaa. Nopeasti muuttuvassa ajassa pelko muutoksesta ja oman kulttuurin menetyksestä saa helposti siirtämään ”pahan” toisiin ihmisiin, ja erilaisuutta pelätään.

Maailman tapahtumat heijastuvat meillekin

Itse kullekin tekee hyvää miettiä, millaisia tunteita, uskomuksia tai pelon aiheita erilaiset kulttuurit ja uskonnot meissä nostattavat.

–Kun otamme vastuun omista tunteistamme, emme projisoi niitä ulospäin toisiin ihmisiin. Jos uskontoa käytetään me-hengen luomiseen joitakin ihmisiä vastaan, on tärkeä tunnistaa, että kyse ei ole uskosta tai uskonnosta.

Hyvin tuoreina mielissä ovat esimerkiksi Uuden-Seelannin terrori-isku ja Hollannin Utrechtissa tapahtunut raitiovaunuammuskelu, jossa kuoli useita ihmisiä.

Kansainväliset väkivallanteot uskonnon tai muun ideologian nimissä heijastuvat myös keskusteluun ja toimintaan Suomessa.

–Erityisesti ne heijastuvat ihmisten mieliin pelkoina väkivallasta. Viha synnyttää vihaa. Toisaalta ne synnyttävät myötätuntoa. Myötätunto on äärimmäisen hyvä asia, Auvinen toteaa.Auvinen toteaa.

Kaiken kaikkiaan Auvinen ei peittele syvää huoltaan viharikosten ja –puheen suhteen.

– Olen huolissani tästä aikakaudesta. Sen ilmapiiriä käytetään globaalisti pelon politiikkaan ajamaan itsekkäitä etuja. Egoismi, rasismi, antisemitismi, naisiin kohdistuva väkivalta sekä uskontoihin kohdistuvat vainot ovat yleistymässä kaikkialla maailmassa. Ne kulkevat käsi kädessä.

Vihapuhe kitkettävä nopeammin

Suomen juutalaisten seurakuntien keskusneuvoston puheenjohtaja ja USKOT-foorumin puheenjohtaja Yaron Nadbornik kommentoi julkilausumaa seuraavasti:

– Globaalisti näemme yhä enemmän häirintää ja iskuja uskonnollisia pyhättöjä vastaan. Väkivaltainen isku aiheuttaa aina vaaran vastaiskuista. Väkivaltaa käytetään lietsomaan lisää väkivaltaa – niin uskontojen kesken kuin niiden ulkopuolella. Uskontojen sanoma on kuitenkin rauhanomainen ja väkivallan tuomitseva.

– Poliittisten ääriliikkeiden toimijat käyttävät maailmalla tapahtuvia ikäviä asioista hyväkseen lietsomalla yhteiskuntaan epävakautta vihapuheen keinoin. Samaan ääriliikkeiden retoriikkaan törmää riippumatta siitä, missä päin maailmaa on. Tästä syystä seuraukset voivat olla samanlaisia Suomessa kuin eri puolilla maailmaa.

Lopuksi Nadbornik toivoo napakampaa puuttumista vihapuheeseen.

– Iso haaste on Suomen viranomaisten toimintanopeus vihapuheeseen puuttumisessa. Itse väkivaltaan viranomaisten puuttumiskeinot ovat luonnollisesti hyviä ja nopeita, mutta vihanlietsontaan puuttuminen saattaa kestää oikeusteitse 3-4 vuotta.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi