null Perustuslakivaliokunnan mukaan kirkkotila ei sinänsä tee koulun juhlasta uskonnollista

Koululaisille järjestettävät jumalanpalvelukset ovat uskonnonharjoitusta, kirkkotilassa järjestettävä koulun syys- tai kevätkauden päätösjuhla sen sijaan ei välttämättä sitä ole. Sisältö ratkaisee.

Koululaisille järjestettävät jumalanpalvelukset ovat uskonnonharjoitusta, kirkkotilassa järjestettävä koulun syys- tai kevätkauden päätösjuhla sen sijaan ei välttämättä sitä ole. Sisältö ratkaisee.

Perustuslakivaliokunnan mukaan kirkkotila ei sinänsä tee koulun juhlasta uskonnollista

Oleellista eduskunnan perustuslakivaliokunnan mielestä on juhlan sisältö.

Apulaisoikeusasiamies Pasi Pölönen linjasi vuonna 2019, että koulun joulujuhlan järjestäminen uskonnon harjoittamiseksi katsottavana tilaisuutena kirkossa on  lainvastaista.

Samalla hän totesi pitävänsä oppilaiden yhdenvertaisuuden, uskonnonvapauden sekä julkiselta vallalta uskontojen ja vakaumusten suhteen edellytettävän neutraaliuden ja tasapuolisuuden näkökulmasta lähtökohtaisesti ongelmallisena myös koulun lukukauden päättäjäisjuhlan järjestämistä kirkkosalissa.

Hän perusteli tätä sillä, että kirkko on jumalanpalvelusten toimittamiseen tarkoitettu paikka, ja siitä välittyy näin jo itsessään uskonnollisia merkityksiä.

Pölösen kannanotto liittyi Uskonnottomat Suomessa ry:n Kouvolan kaupungista tekemään kanteluun, joka koski koulun joulujuhlan järjestämistä kirkossa. Naukion koulun juhla, jossa oli poikkeuksellisen paljon uskonnollisia elementtejä, aiottiin pitää Kuusankosken kirkossa, koska siellä on enemmän tilaa kuin koulussa. Apulaisoikeusasiamiehen päätöksen jälkeen juhla siirrettiin koulun omiin tiloihin, minkä vuoksi osa vanhemmista joutui seuraamaan juhlaa seisomapaikoilla.

Myös muutamissa muissa kouluissa vaihdettiin päätöksen jälkeen joulujuhlan paikkaa. Apulaisoikeusasiamies katsoi ratkaisussaan, että koulun joulujuhla on osa opetusta. Tämän vuoksi sitä ei voi järjestää tunnustuksellisena, vaikka sen rinnalla järjestettäisiin tilaisuus oppilaille, jotka eivät halua osallistua uskonnolliseen tilaisuuteen.

Juhlan sisältö ratkaisee

Eduskunnan perustuslakivaliokunta käsitteli tänään oikeusasiamiehen kertomusta vuodelta 2019. Sivistysvaliokunta pyysi, että perustuslakivaliokunta ottaisi samalla kantaa siihen, tekeekö kirkkotila koulun juhlasta automaattisesti uskonnollisen, jos juhlan ohjelma ei ole sisällöltään uskonnollinen.

Perustuslakivaliokunnan mukaan juhlan järjestäminen kirkossa ei vielä tee tilaisuudesta uskonnollista eikä sen sisällöstä uskonnon harjoittamista.

Perustuslakivaliokunta totesi, että kirkkotiloja käytetään tavanomaisesti erilaisiin ei-uskonnollisiin tilaisuuksiin kuten konsertteihin ja muihin esityksiin. Valiokunnan mielestä kirkkotilan tai muun uskonnollisen tilan käyttöä koulun lukuvuoden päätösjuhlan järjestämiseen ei voida pitää lähtökohtaisesti perustuslainvastaisena.

Jos juhla järjestetään kirkkotilassa, oppilaiden uskonnon ja omantunnonvapaus pitää samalla turvata.

Jos juhla järjestetään kirkkotilassa, oppilaiden uskonnon ja omantunnonvapaus pitää samalla turvata.

Samalla valiokunta korostaa, että kirkkotilan tai minkä tahansa selvästi uskonnollisen tilan käyttöön juhlan pitopaikkana liittyy uskonnonvapauden, yhdenvertaisuuden ja julkisen vallan neutraalisuuden kannalta jännitteitä. Ne vaikuttavat esimerkiksi siihen, minkälaista sisältöä voidaan pitää hyväksyttävänä, kun opetukseen kuuluvia juhlia järjestetään tällaisessa tilassa. Oppilaiden uskonnon ja omantunnon vapaus tulee turvata.

Juhla siis käy, kunhan se ei ole luonteeltaan uskonnollinen.

Valiokunta toteaa myös, että täytyy ottaa huomioon, minkälaisia vaihtoehtoja kouluilla tosiasiallisesti on, kun juhlien pitopaikkaa mietitään.

Yksittäinen virsi ei tee juhlasta uskonnollista

Perustuslakivaliokunta myös toisti aiemman kantansa, jonka mukaan perinteisiä juhlia ei esimerkiksi niihin sisältyvän yksittäisen virren laulamisen johdosta voida vielä pitää uskonnon harjoittamiseksi katsottavina tilaisuuksina. Lisäksi valiokunta katsoi, että muitakin vastaavia sinänsä uskonnollista alkuperää olevia traditioita voi sisältyä juhliin.

Pitkälle viety uskonnollista alkuperää olevien perinteiden välttäminen ei edistä uskonnollista suvaitsevaisuutta.

Joulukirkot ja juhlapyhien viettoon liittyvät jumalanpalvelukset sen sijaan ovat uskonnollisia tilaisuuksia. Koulun pitää tiedottaa niistä etukäteen, ja osallistumisen on oltava vapaaehtoista. Samoin pitää tehdä, jos koulussa on uskonnollinen päivänavaus.

Valiokunnan mukaan perustuslaista tai Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen käytännöstä ei johdu vaatimusta poistaa koulun toiminnasta kaikkea uskontoon viittaavia elementtejä sisältävää ainesta. Pitkälle viety uskonnollista alkuperää olevien perinteiden välttäminen ei valiokunnan mukaan edistä uskonnollista suvaitsevaisuutta.

Kun apulaisoikeusasiamiehen kannanotto vuonna 2019 tuli, myös luterilaisen kirkon piispat vetosivat, että perustuslakivaliokunta linjaisi asiaa. Näin nyt siis tapahtui.

Juttua on korjattu 16.12.2021 klo 16.21 Jutun alkua on tarkennettu. Siitä on poistettu tämä kappale: Apulaisoikeusasiamies Pasi Pölönen linjasi vuonna 2019, että koulun omaan opetukseen kuuluvien yhteisten juhlien järjestäminen kirkossa rikkoo uskonnonvapautta ja yhdenvertaisuutta ja on siten lainvastaista. Kohta on korvattu kahdella uudella kappaleella.

Kohtaa, jossa kerrotaan Naukion koulun juhlasta, on täydennetty tiedolla, että juhla sisälsi poikkeuksellisen paljon uskonnollisia elementtejä. 


 

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää: