null Kansanedustajien mielestä uskontoa ei pidä eristää koulumaailmasta – kristillisen perinteen ja uskontojen tuntemus on osa yleissivistystä

Paneelikeskusteluun osallistuivat kansanedustajat Wille Rydman, Johanna Ojala-Niemelä, Markus Lohi sekä Inka Hopsu.

Paneelikeskusteluun osallistuivat kansanedustajat Wille Rydman, Johanna Ojala-Niemelä, Markus Lohi sekä Inka Hopsu.

Kansanedustajien mielestä uskontoa ei pidä eristää koulumaailmasta – kristillisen perinteen ja uskontojen tuntemus on osa yleissivistystä

Perustuslakivaliokunnan linjaukset täsmensivät uskonnonvapauden tulkintoja. Liian tiukka linja uskontoihin koulussa voisi johtaa uskonnolliseen suvaitsemattomuuteen.

Viime vuosina on julkisuudessa keskusteltu muun muassa suvivirren laulamisesta koulujen päättäjäisissä ja siitä, voiko koulun joulujuhlan järjestää kirkkotilassa. Syynä tähän ovat olleet asioista tehdyt kantelut ja niitä seuranneet laillisuusvalvojien eli eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen ja oikeuskanslerin ratkaisut.

Vähemmälle huomiolle on jäänyt se, että uskonnonvapauteen kouluissa on ottanut kantaa myös eduskunnan perustuslakivaliokunta. Se on Suomessa taho, jolla on perustuslain tulkintamonopoli, kuten perustuslakivaliokunnan jäsen, kansanedustaja Wille Rydman (kok) asian Lasten ja nuorten keskuksen järjestämässä seminaarissa tiistaina 31.5. tiivisti.

Kansallismuseossa pidetyn seminaarin aiheena oli ”Koulujen tilaisuudet ja kirkko – uskonnonvapauden tulkinnat oikeudellisessa puntarissa”. Rydmanin lisäksi paneelikeskusteluun osallistuivat perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Johanna Ojala-Niemelä (sd), kansanedustaja Markus Lohi (kesk) ja kansanedustaja Inka Hopsu (vihr).

Juhlan järjestäminen kirkossa ei tee tilaisuudesta uskonnollista

Peruslakivaliokunta on ottanut kantaa laillisuusvalvojien ratkaisuihin käsitellessään näiden eduskunnalle toimittamia vuosikertomuksia. Se ei ole ratkaisuissaan puuttunut yksittäistapauksiin, vaan täsmentänyt yleisellä tasolla sitä, miten lakia pitää tulkita.

– Perustuslakivaliokunta ei ole muutoksenhakuaste, josta lähdetään hakemaan yksittäisiin ratkaisuihin oikaisua. Tehtäviimme kuitenkin kuuluu vuosittain laatia mietintö ylimpien laillisuusvalvojien vuosikertomuksista, Wille Rydman selvitti.

Valiokunnan tulkinnalla on puolestaan jatkossa merkitystä siihen, miten lakia sovelletaan ja miten laillisuusvalvojat sen noudattamista arvioivat. Sekä suvivirrestä että koulujen kirkoissa pidettävistä juhlista annettujen ratkaisujen ja niistä syntyneen keskustelun jälkeen perustuslakivaliokunta on halunnut täsmentää, miten lakia pitäisi tulkita.

– Valiokunta katsoi, että juhlan järjestäminen kirkossa ei sellaisenaan tee tilaisuudesta uskonnollista, Johanna Ojala-Niemelä sanoi.

Kansanedustaja Wille Rydman on eduskunnan perustuslakivaliokunnan jäsen ja Johanna Ojala-Niemelä sen puheenjohtaja.

Kansanedustaja Wille Rydman on eduskunnan perustuslakivaliokunnan jäsen ja Johanna Ojala-Niemelä sen puheenjohtaja.

Joulukuussa 2021 perustuslakivaliokunta korosti, että uskonnollisen tilan käyttöön juhlan pitopaikkana liittyy uskonnonvapauden, yhdenvertaisuuden ja julkisen vallan neutraalisuuden kannalta jännitteitä. Ne vaikuttavat esimerkiksi siihen, minkälaista sisältöä voidaan pitää hyväksyttävänä, kun opetukseen kuuluvia juhlia järjestetään tällaisessa tilassa. Oppilaiden uskonnon ja omantunnon vapaus tulee turvata.

Juhla ei siis saa olla luonteeltaan uskonnollinen. Perustuslakivaliokunta kuitenkin toisti aiemman kantansa, jonka mukaan perinteisiä juhlia ei esimerkiksi niihin sisältyvän yksittäisen virren laulamisen johdosta voida vielä pitää uskonnon harjoittamisena. Lisäksi valiokunta katsoi, että muitakin vastaavia sinänsä uskonnollista alkuperää olevia traditioita voi sisältyä koulujen juhliin.

– Korostimme myös sitä, että monilla paikkakunnalla kirkko voi olla ainoa paikka missä juhlia voidaan järjestää, Ojala-Niemelä lisäsi.

Keskustelussa esiintyy uskontoallergiaa

Aiemmin perustuslakivaliokunnan jäsenenä toiminut Markus Lohi huomautti, että liian tiukka tulkinta näissä asioissa aiheuttaisi uskonnollista suvaitsemattomuutta.

– Itselleni tuntuu vieraalta sellainen nykyisin valitettava ajattelumalli, jossa uskonnot tai uskonnoista kumpuavat perinteet nähdään joissakin puheenvuoroissa sellaisina, että ne pitäisi eristää muusta yhteiskunnasta omaan maailmaansa, Rydman sanoi.

Hän muistutti, että uskonnolla on ollut olennainen rooli eurooppalaisen kulttuurin kehityksessä. Esimerkiksi maalaustaiteen mestareiden töitä, joissa monissa on raamatullinen aihe, ei voi ymmärtää, jos ei tunne Raamattua ja kristinuskoa.

– Olisi pikemminkin syytä lisätä tietoa uskonnoista, Wille Rydman huomautti.

Kun tuntee oman perinteensä, on paremmat mahdollisuudet arvostaa myös muita.

Lohea on kiusannut se, että samaan aikaan kun yhteiskunnassa ollaan vahvasti suvaitsevaisuuden puolella ”ainakin puheissa”, ollaan allergisia uskonnolliselle keskustelulle. Hänen mukaan omien juurien tunteminen kuuluu yleissivistykseen ja myös muiden uskontojen pyhissä paikoissa vierailu lisää ymmärrystä.

Kansanedustajat Markus Lohi ja Inka Hopsu pitivät kumpikin uskontojen ja oman perinteen tuntemusta tärkeänä monikulttuurisessa yhteiskunnassa.

Kansanedustajat Markus Lohi ja Inka Hopsu pitivät kumpikin uskontojen ja oman perinteen tuntemusta tärkeänä monikulttuurisessa yhteiskunnassa.

– Ihmisillä on myös hengellisen elämän tarpeita ja erilaisista vakaumuksista on voitava keskustella toisia kunnioittaen ja arvostaen. Kun tuntee oman perinteensä, on paremmat mahdollisuudet arvostaa myös muita. Kun viime viikolla oli helatorstai ja kun moni etsi somessa heilaa koko kesäksi, niin tuntui siltä, että eri pyhät olivat menneet ihmisillä sekaisin, Inka Hopsu sanoi.

Rydmanin mukaan ylivoimainen enemmistö suomalaisista on tyytyväinen uskonnonvapauteen liittyvään lainsäädäntöön.

− Kanteluiden takana on pieni, mutta sitäkin äänekkäämpi joukko ihmisiä, jotka edustavat hyvin uskontokielteistä lähestymistapaa, Rydman sanoi.

Kansanedustajien mukaan on demokratian kannalta arvokasta, että tällainen mahdollisuus kannella on. Keskustelun kannalta se toisaalta keskittää huomiota negatiiviseen uskonnonvapauteen eli vapauteen olla uskomatta ja osallistumatta. Uskonnonvapauden toinen puoli eli oikeus uskoa jää helposti vähemmälle huomiolle.

Yhdenvertainen kohtelu on tärkeää

Opetushallituksen opetusneuvos Outi Raunio-Hannula nosti kommenttipuheenvuorossaan esille sen, että erilaiset uskonnot ja kulttuuriperinteet näkyvät entistä moninaisemmin koulun arjessa. Oppilaita ohjataan näkemään moninaisuus voimavarana ja ymmärtämään, miten kulttuurit ja uskonnot vaikuttavat yhteiskunnassa. Oppilaiden taustat saavat myös näkyä koulun arjessa: esimerkiksi muslimeille on järjestetty rauhallisia tiloja rukoushetkiä varten.

– Yhdenvertainen kohtelu on tärkeää. Eli kun järjestetään tilaisuuksia, joihin kaikki eivät voi osallistua, niin toisille ei voi olla parempaa ohjelmaa kuin toisille, Raunio-Hannula korosti.

Helsingin piispa Teemu Laajasalo jutteli tilaisuuden loppusanat esittäneen opetusneuvos Veikko Pöyhösen kanssa. Seminaari järjestettiin Pöyhösen ideasta.

Helsingin piispa Teemu Laajasalo jutteli tilaisuuden loppusanat esittäneen opetusneuvos Veikko Pöyhösen kanssa. Seminaari järjestettiin Pöyhösen ideasta.

Helsingin piispa Teemu Laajasalo nosti esille sen, että monikulttuurisessa yhteiskunnassa on tärkeää vieraanvaraisuus.

– Olemme vieraina ja otamme vieraita vastaan, emmekä ajattele, että ihminen jotenkin saastuu, jos hän käy vierailulla kirkossa, moskeijassa tai synagogassa. Moniarvoisuus on jotain muuta kuin arvottomuus eli että yritettäisiin puhdistaa ja tehdä kulttuuria tyhjäksi uskonnoista, Laajasalo sanoi.

Rydmanin sitaattia on korjattu 2.6.2022 klo 12.33: lausunnon sijasta oikea termi on mietintö.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää: