Hiljaisuuden rikkomista tarvitaan Kaisamari Hintikan mukaan vääristyneiden rakenteiden muuttamiseen ja siihen, että kipeät kokemukset tulevat kuulluksi. Kuva: Sirpa Päivinen
Piispa Kaisamari Hintikka: Kirkko voi tarjota turvallisia tiloja dialogiin, jota tarvitaan rasismin murtamiseksi
Piispa Kaisamari Hintikka otti kantaa viime kuukausien rasismikeskusteluun ja nosti esiin herätysliikkeiden erilaisen opetuksen pelastuksesta puhuessaan piispainkokoukselle Kirkkonummella.
Espoon hiippakunnan piispa Kaisamari Hintikka toivoo hiljaisuuden rikkomista vaietuista asioista niin yhteiskunnassa kuin kirkossakin.
Avatessaan 5.–6.9. pidettävän piispainkokouksen Kirkkonummella Hintikka otti kantaa erityisesti kuluneena kesänä käytyyn rasismikeskustelun ja suomalaiseen perheväkivaltaan. Kirkon sisällä vältellään piispan mukaan keskustelua siitä, millä tavalla herätysliikkeet opettavat pelastuksesta, sakramenteista ja papinvirasta.
– Tämän kesän rasismikeskustelu on murtanut yhden hiljaisuuden. Rasismin kulttuurin murtamiseen tarvitaan mielenilmausten lisäksi kohtaamisia ja aitoa dialogia, niin vaikeaa kuin sen rakentaminen onkin. Tässä kirkkomme voi tarjota turvallisia, rasismilta vapaita kohtaamisen tiloja.
Samalla piispa muistutti, että kirkon omakaan historia ei ole ollut vapaa rasismista. Tämän asian tunnistamisessa ja tunnustamisessa yksi tärkeä prosessi on vuonna 2022 alkanut Saamelaiset kirkossa -hanke.
Kirkollakin on omat vaietut asiansa
Piispa Kaisamari Hintikan mukaan asiat, joista on vaiettu kirkossa, ovat olleet usein samoja, joista on vaiettu muuallakin yhteiskunnassa. Samalla piispa kysyi, onko kirkolla myös omat ”hiljaisuutensa” ja vaietut asiansa.
Puheessaan Hintikka nosti esiin yhden sellaisen asian: Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa opetetaan tällä hetkellä eri tavoin pelastuksesta, sakramenteista ja kirkon virasta.
– Me tiedämme tämän, mutta puhumme siitä valikoiden, Hintikka totesi.
– Satunnaiset toisinajattelijat herättävät tunteita ja mediahuomiota ja tuottavat kanteluita tuomiokapituleihin. Mutta entä silloin, kun kyse on kirkkomme herätysliikkeistä? Tämän kysymyksen ääneen sanominen kuuluu piispakollegion vastuulle.
Oppikysymyksistä keskusteluun tarvitaan turvallisia tiloja
Hintikan mukaan kristilliseen oppiin liittyvistä kysymyksistä ei suoranaisesti vaieta kirkossa, mutta ei myöskään keskustella. Keskustelun esteeksi piispa nimesi pelon, jonka taustalla on oikeassa olemisen tarvetta ja siitä nousevaa tuomitsemista ja vähättelyä sekä kokemuksia hengellisestä väkivallasta.
– Opin ja opetuksen kaitsenta kuuluu piispan virkaan, mutta sen ei pitäisi sulkea pois sellaisten tilojen – turvallisten tilojen – luomista, joissa kirkon opetukseen liittyviä kysymyksiä, haastaviakin, voi lähestyä aidon ihmettelyn ja kyselyn hengessä.
Kaisamari Hintikan mukaan rasismin murtamiseen tarvitaan mielenilmausten lisäksi aitoa dialogia. Hintikka valokuvattiin USKOT-foorumin rauhankävelyllä syyskuussa 2021. Kuva: Esko Jämsä
Hintikka totesi myös, että suuri osa kirkollisista kiistakysymyksistä kiertyy viime kädessä kirkon raamattukäsityksen ympärille. Piispojen kahden vuoden takainen Raamattua käsittelevä piispainkirje ei hänen mukaansa ole toiminut toivotulla tavalla laajemman keskustelun käynnistäjänä.
Vaiettuja asioita käsittelevässä puheessaan piispa Hintikka esitti myös toiveen, että kirkko voisi käynnistää keskustelun suomalaisen yhteiskunnan lähisuhdeväkivallasta. Suomi kuuluu lähisuhdeväkivaltatilastoissa Euroopan kärkimaihin.
– Hiljaisuus asian ympärillä on edelleen syvä, vaikka naisista joka kolmas ja miehistä joka kuudes on kokenut elämänsä aikana fyysistä väkivaltaa tai sillä uhkailua parisuhteessa. Henkistä väkivaltaa kohdanneiden määrä on vielä suurempi.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
”Vaikka minua potkittiin, pyysin, että saisin jäädä jengiin” – Piispa Kaisamari Hintikka koki nuorena totaalisen yksinäisyyden kesän
AjankohtaistaEspoon piispa Kaisamari Hintikka on huolissaan nuorten yksinäisyydestä ja väkivallasta. Oma raju nuoruuden kokemus auttaa ymmärtämään, miltä tuntuu jäädä yksin.
