Helsingin piispa Teemu Laajasalo ja Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho keskustelevat kirkkopäivillä aiheesta Mistä saa puhua, mille saa nauraa?
Piispa Teemu Laajasalo vastaa kritiikkiin Jussi Halla-ahon kohtaamisesta: ”On tärkeää, että emme menetä kykyämme kohdata asioita, joista olemme eri mieltä”
Piispa Teemu Laajasalo on saanut laajasti kritiikkiä Jussi Halla-ahon kutsumisesta Jyväskylän Kirkkopäivien tilaisuuteen. Nyt piispa vastaa kriitikoille. Piispan vastaus on kokonaisuudessaan jutun lopussa.
Piispa Teemu Laajasalo vastaa Kirkko ja kaupungille lähettämässään kannanotossa kritiikkiin, jota hän on saanut Perussuomalaisten puheenjohtajan Jussi Halla-ahon kutsumisesta Kirkkopäiville.
Laajasalon, Halla-ahon ja koomikko Joonas Nordmanin on tarkoitus keskustella Jyväskylän Kirkkopäivillä 18.5. tapahtumassa, joka on otsikoitu ”Mistä saa puhua, mille saa nauraa”.
Tilaisuutta ovat kritisoineet muun muassa Helsingin ja Vantaan yhteisten kirkkovaltuustojen puheenjohtajat Hanna Mithiku ja Eve Rämö ja Itä-Suomen yliopiston teologisen osaston professori Ilkka Huhta ja Diakonia-ammattikorkeakoulun yliopettaja Mikko Malkavaara. Viime mainittujen piti puhua Jyväskylän Kirkkopäivien juhlaseminaarissa 17.5., mutta he peruivat osallistumisensa vastalauseena Halla-ahon osallistumiselle.
259 ihmistä on lähettänyt vetoomuksen Kirkkopäivien järjestäjille eli Kirkkopalveluille, Suomen Lähetysseuralle ja Jyväskylän seurakunnalle Halla-ahon, Laajasalon ja Nordmanin keskustelun perumiseksi. Vetoomuksen teksti on sama, joka kiersi Helsingin yhteisen kirkkovaltuuston kokouksen jälkeen pidetyssä valtuuston kyselyvartissa. Allekirjoittajien joukossa on pappeja, muita seurakuntien työntekijöitä ja luottamushenkilöitä.
Laajasalo pitää tärkeänä erimielisten kohtaamista
Laajasalo on tällä välin jo tavannut Mithikun ja Rämön ja keskustellut heidän kanssaan tilaisuudesta. Tapaamisesta kerrottiin Laajasalon Facebook-sivulla. Nyt hän vastaa muillekin tilaisuutta arvostelleille.
Laajasalo kertoo vastauksessaan ymmärtävänsä Halla-ahon kutsumisesta aiheutuneen huolen ja kuunnelleensa palautetta, jonka avulla voi pohtia tulevan keskustelun sisältöä ja kulkua.
Hän kertoo pitäneensä aina tärkeänä erilaisten ja erimielisten ihmisten kanssa käytäviä keskusteluja. ”Uskon, että kohtaaminen ja haastettuna oleminen lisää yhteyttä, ymmärrystä ja yhteisen maailman rakentamishalua. Kirkon ja yhteiskunnan eheys syntyy sovinnonhalusta, kohtaamisen kyvystä ja erilaisille ajatuksille altistumisesta”, Laajasalo kirjoittaa.
Hän toteaa ymmärtävänsä, että yhteys ihmisten välillä ei lisäänny niissä hetkissä, joissa toisen ihmisyys kyseenalaistetaan ja hänet asetetaan vihamielisyyden kohteeksi. ”Tällaisten kokemusten kohteeksi joutuneille yhteyden rakentaminen tuntuu ymmärrettävästi turvattomalta tai jopa mahdottomalta.”
Laajasalo korostaa, että ihmisistä pitää puhua kauniisti ja hyvää. Samalla ihmisten pitää saada puhua vapaasti. Sananvapaus on monen asian, kuten uskonnonvapauden, edellytys. Sen käyttöön liittyy samalla vastuu sanojen sisällöstä, piispa muistuttaa.
”On tärkeää, että rakennamme puheissamme turvaa, mutta on myös tärkeää, että emme menetä kykyämme kohdata ja käsitellä asioita, joista olemme eri mieltä ja joita vastustammekin. On mahdoton ajatus, että pelkästään keskustelemalla jonkun kanssa ilmaistaisiin, että jaetaan keskustelukumppanin nykyiset tai entiset ajatukset”, kiteyttää piispa.
Laajasalon vastaus on kokonaisuudessaan jutun lopussa.
Kirkkopäivät uskoo avoimeen dialogiin
Kirkkopalveluiden johtaja Ilkka Mattila vastasi jo viime viikolla järjestön nettisivuilla julkaistulla tiedotteella professori Huhdan ja yliopettaja Malkavaaran kritiikkiin. Hän totesi ymmärtävänsä heidän päätöksensä ja kunnioittavansa sitä. Sitten hän perusteli tilaisuuden järjestämistä.
”Jyväskylän Kirkkopäivien ohjelma on rakennettu kohtaaminen-teeman ympärille. Tapahtuman luonteen ytimessä on myös koko sen 100-vuotisen historian ajan ollut tarjota alusta eri tavalla ajattelevien ja uskovien avoimelle, rakentavalle ja kaikkia osapuolia kunnioittavalle keskustelulle niin kirkon sisällä kuin kirkon ja yhteiskunnan välillä. Moniulotteisena keskustelufoorumina Kirkkopäivät uskoo avoimeen dialogiin. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että asioista oltaisiin samaa mieltä tai että esimerkiksi keskustelijavalinnoilla asetuttaisiin kirkkona heidän edustamiensa ideologioiden kannalle”, Mattila painottaa.
Mattilan mukaan on hyvä huomioida, että myös sananvapauden mukanaan tuoma vastuu on olennainen osa Laajasalon isännöimää keskustelua, eikä keskustelijoita ole kutsuttu ohjelmaan esiintymään, vaan osallistumaan etukäteen tarkasti suunniteltuun ja ohjattuun keskusteluun.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho on kommentoinut Kirkkopäivien tilaisuuteen kohdistunutta kritiikkiä sanomalla, että kirkko on päässyt aika pahasti puoluepolitisoitumaan.
Kirkkopäivien tilaisuus pidetään suunnitelmien mukaisesti 18.5.
Piispa Teemu Laajasalo on mukana tänään, kansainvälisenä sananvapauden päivänä, lähetettävässä Yle TV1:n Sannikka&Ukkola -ohjelmassa kello 20 alkaen. Ohjelmassa pohditaan sitä, missä kulkevat sananvapauden rajat.
Piispa Teemu Laajasalo kommentoi kohua:
Olen keskustelemassa Kirkkopäivillä Jyväskylässä puoluejohtaja Jussi Halla-ahon ja koomikko Joonas Nordmanin kanssa aiheesta Mistä saa puhua? Mille saa nauraa?
Puheenjohtaja Halla-ahon kutsuminen tilaisuuteen on herättänyt kysymyksiä ja kritiikkiä. Olen saanut hyviä ja viisaita palautteita, joiden avulla on mahdollisuus paitsi ymmärtää ihmisten huolia myös pohtia itse keskustelun sisältöä ja kulkua.
Olen aina pitänyt erityisen tärkeänä keskusteluja erimielisten ja erilaisten ihmisten kanssa. Uskon, että kohtaaminen ja haastettuna oleminen lisää yhteyttä, ymmärrystä ja yhteisen maailman rakentamishalua. Kirkon ja yhteiskunnan eheys syntyy sovinnonhalusta, kohtaamisen kyvystä ja erilaisille ajatuksille altistumisesta.
Parhaimmillaan moniäänisyydestä saattaa pilkahtaa samanmielisyyttä ja erimielisyydestä saattaa paljastua samantahtoisuutta.
Ymmärrän Kirkkopäivien keskustelun kohtaaman kritiikin, sillä yhteyden lisäämisen saavuttamiseksi tahto kohtaamiselle ja haastettuna olemiselle täytyy olla yhteinen. Yhteys ihmisten välillä ei lisäänny niissä hetkissä, joissa toisen ihmisyys kyseenalaistetaan ja hänet asetetaan vihamielisyyden kohteeksi. Tällaisten kokemusten kohteeksi joutuneille yhteyden rakentaminen tuntuu ymmärrettävästi turvattomalta tai jopa mahdottomalta.
Ihmisistä pitää puhua kauniisti ja hyvää. Ja ihmisten pitää saada puhua vapaasti. Sananvapaus on uskonnonvapauden edellytys, se on tieteen, taiteen, politiikan ja kulttuurin välttämätön ja luovuttamaton ehto. Ja samalla sananvapauteen liittyy vastuu sanojen käytöstä.
Samalla kun maailma muuttuu turvallisemmaksi, me koemme sen yhä turvattomampana. On tärkeää, että rakennamme puheissamme turvaa, mutta on myös tärkeää, että emme menetä kykyämme kohdata ja käsitellä asioita, joista olemme eri mieltä ja joita vastustammekin. Rauta rautaa hioo, ihminen hioo ihmistä.
Kirkkopäivillä on ja on ollut hyvin monenlaisia esiintyjiä. On mahdoton ajatus, että pelkästään keskustelemalla jonkun kanssa ilmaistaisiin, että jaetaan keskustelukumppanin nykyiset tai entiset ajatukset.
Teemu Laajasalo
Helsingin hiippakunnan piispa
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Uskonnoton Jussi Halla-aho ei pidä Jumalan olemassaolon pohtimista järkevänä, mutta arvostaa kristillistä pasifismia ja lukee lapsilleen iltarukouksen
HengellisyysPerussuomalaisten puheenjohtajan mielestä Suomen luterilainen kirkko on rappiotilassa. Se muistuttaa hänestä keskustapuoluetta.
.jpg)
