Helsingin hiippakunta täyttää tänä vuonna 60 vuotta. Teemu Laajasalo on hiippakunnan seitsemäs piispa.
Piispa Teemu Laajasalon mukaan ohipuhumisen ja väärinymmärtämisen sijaan tarvitaan myötätuntoa – ”Meitä yhdistää sama ihmisyys”
Viime vuonna Suomessa vietettiin sisällissodan muistovuotta sovinnon teemalla. Helsingin piispa Teemu Laajasalo toivoo, että nyt löydettäisiin myötätunnon arvo.
Viime vuoden teema Suomessa oli sovinto sisällissodan 100-vuotismuistovuoden takia. Helsingin piispa Teemu Laajasalo esittää, että nyt otettaisiin seuraava askel.
– Tässä ajassa, jossa vastakkainasettelu, ohipuhuminen, toisten tahallinen väärinymmärtäminen ja haluttomuus kuulla ja kuunnella määrittävät keskusteluilmapiiriä, tarvitaan myötätuntoa, asettumista toisen asemaan. Se sopisi tämän vuoden teemaksi, sanoo Laajasalo.
Laajasalon mukaan pelkkä ohipuhumisen toteaminen ei riitä, vaan asiaan tarvitaan muutos. Myötätunnon harjoittamisen voi jokainen aloittaa itsestään. Myötätunnon asenne voisi auttaa yhteiskunnan ja myös kirkon usein kipakassa keskusteluilmapiirissä. Se auttaa huomaamaan myös ihmiskunnan kohtalonyhteyden.
– Jos ilmastonmuutoksen vuoksi joku saari hukkuu tai maa kuivuu tai toisessa maassa kärsitään sodasta, niin näiden meistä kaukana olevien ihmisten ihmisyys on samaa ihmisyyttä kuin meidän. Ja ongelmat ovat yhteisiä, Laajasalo korostaa.
Myötätunto on Laajasalon mukaan sanana ja ilmiönä kaikille ymmärrettävä. Jokainen tajuaa, miltä tuntuu toivoa toisilta myötätuntoa tai missä tilanteissa sitä tarvitaan itseltä. Myötätunto on ihmiselle lajityypillinen mahdollisuus.
– Suomessa tehdään aivotutkimuksessa, filosofiassa, psykologiassa ja teologiassa huippututkimusta, joka näyttää osoittavan, että kyky tuntea ja osoittaa myötätuntoa on ihmiselle tärkeää. Se on mullistava juttu yhteisön ja kulttuurin kannalta, mahdollisuus ja myös ominaisuus, jota voi tukea.
Laajasaloa viehättää myötätunnon käsitteessä sen optimistisuus. Siihen sisältyy toivo ja tulevaisuudenusko, ajatus siitä, että asiat voivat olla toisin.
– Myötätunnon olemukseen kuuluu, ettei kyse ole vain ajatuksista tai puheesta, vaan teoista. Jos olemme aidosti myötätuntoisia toiselle, siitä oikeasti seuraa toiselle jotakin.
Myötätunto saa meidät kukoistamaan
Laajasalo pitää Jeesusta myötätunnon mestarina. Esimerkkeinä siitä hän pitää Jeesuksen ihmetekoja. Hän ei tehnyt niitä näyttääkseen, että katsokaa tähänkin pystyn. Kun hänen esimerkiksi kerrotaan muuttaneen veden viiniksi, taustalla oli hääjuhlien kannalta kiusallinen ja hankala tilanne, jota Jeesus teollaan helpotti. Samoin hänen vertauksensa laupiaasta samarialaisesta on syvällistä opetusta myötätunnon merkityksestä.
Ensimmäisten seurakuntien elämässä esimerkki myötätunnosta näkyy vaikkapa Raamatun Galatalaiskirjeen kuudennen luvun ohjeessa: ”Kantakaa toistenne taakkoja, niin te toteutatte Kristuksen lain.” Tämän ohjeen mukaista toimintaa ja ajatustapaa Laajasalo kaipaa myös kirkon nykyisiin kiistoihin.
Samalla kun kristittyjä kehotetaan sivustakatsomisen sijaan muuttamaan maailmaa paremmaksi, on Laajasalon mukaan syytä kuitenkin muistaa, että Jeesus on keskeneräisten ihmisten armahtaja.
– Myötätunto on suuri voima ja lahja, eikä siinä pidä lipsahtaa lakihenkiseen moralismiin. Se on voima, joka ravitsee meitä. Se saa meidät kukoistamaan, kuten filosofi Esa Saarinen sanoisi.
Myötätunnon teema liittyy eri uskontoja yhdistävään kultaiseen sääntöön. Raamatun Vuorisaarnassa kultainen sääntö ilmaistaan näin: ”Kaikki, minkä tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää te heille.” Myötätunto tunnistaa, että jokaisella ihmisellä on yhtäläinen luovuttamaton ihmisarvo.
Myötätuntoinen elämänasenne ja toiminta tuovat elämään merkityksellisyyttä. Se tekee ihmisyydestä kauniimpaa ja rikkaampaa.
– Useimmat ihmiset ymmärtävät, miltä toisesta tuntuu. Osaamme kuvitella, miltä tuntuu huoli ja mitä aiheuttaa pelko ja pystymme reagoimaan toisen hätään. Hämmentävää on kuitenkin se, että tämän välittämisen vastavoimana kykenemme myös näkemään toiset ihmiset etäisinä, ajattelemaan, etteivät heidän murheensa meille kuulu ja että jokainen on oman onnensa seppä. Sen, mihin tuo ajattelu johtaa, tunnemme lopulta myös omissa nahoissamme.
Laajasalon mukaan myötätunto kannattaa nähdä mahdollisuutena, ei pakkona.
– Myötätuntoinen elämänasenne ja toiminta tuovat elämään merkityksellisyyttä. Se tekee ihmisyydestä kauniimpaa ja rikkaampaa. Ei turhaan sanota, että antaessaan saa, sillä niin se on.
Meno sosiaalisessa mediassa muistuttaa välillä amerikkalaista showpainia, arvioi piispa Teemu Laajasalo. Hänen mukaansa keskustelussa olisi hyvä muistaa, että eri mieltä oleva on ihminen ja jokaisella on ihmisarvo.
Somessa nitistetään toisia hyveellisyyden kaavussa
Sosiaalisen median piti lähentää meitä toisiimme ja onhan se tuonut tullessaan myös hyviä asioita. Mutta myötätuntoa se ei Laajasalon mukaan ole lisännyt, pikemminkin päinvastoin.
– Yritämmekö sosiaalisen median keskusteluissa ymmärtää, miltä meidän kanssamme eri mieltä olevista tuntuu tai kuulla, miksi he ajattelevat niin kuin ajattelevat? Vai yritämmekö hyveellisyyden, jalouden tai oikeassa olemisen vaatteisiin pukeutuneina nitistää toisinajattelijat? Aika usein yhteiskunnallinen analyysi typistyy somessa pikkunäppärään moraaliposeeraukseen, Laajasalo arvioi.
Somekeskusteluissa puhutaan usein tavalla, jolla emme puhuisi kasvokkain. Some näyttää Laajasalon mukaan usein amerikkalaiselta showpainilta roolihahmoineen ja poseerauksineen. Meno on aika hurjaa.
– Niin sosiaalisessa mediassa kuin yhteiskunnassa muutenkin olisi hyvä ajatella aina ensin ihmistä. Ihmisyys ei liity vain johonkin yhteen ominaisuuteen ja jokainen jonkin ryhmän jäsenkin on aina yksilö.
Esimerkiksi maahanmuuttokeskustelussa vihamielisyyttä ja toisten ihmisarvon loukkaamista ei pidä hyväksyä, mutta ei sekään ole oikein, että ihmisten pelot demonisoidaan tai heitä pidetään tyhminä.
– Halu kuunnella olisi tässäkin oleellista, vaikka ei se helppoa ole. Pysyn kaukana päivänpolitiikasta, mutta nostan kuitenkin hyvänä esimerkkinä esille Vihreiden puheenjohtajan Pekka Haaviston tavan suhtautua eri tavalla ajatteleviin ihmisiin. Haavisto pyrkii rauhanrakentajana myötätuntoisesti ymmärtämään ja korostaa sitä, että kaikkien kanssa pitää keskustella. Se on minusta hienoa.
Myötätunnon teemaa on tarkoitus syventää viidessä Helsingin Vanhassa kirkossa pidettävässä keskustelussa, joissa Teemu Laajasalo saa kumppaneikseen asiantuntijoita ja kokemusasiantuntijoita.
– Helsingin hiippakunta antaa myös joka kuukausi myötätuntotekopalkinnon jollekin ihmiselle, Laajasalo kertoo.
Palkinnon saajia ja perusteluja voi ehdottaa Helsingin hiippakunnan tuomiokapituliin esimerkiksi sosiaalisessa mediassa käyttämällä aihetunnistetta #myötätunto2019 tai sähköpostilla helsinki.tuomiokapituli@evl.fi.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Tutkija Lasse Lipponen: ”Parasta ennaltaehkäisyä kiusaamiselle on empatiakasvatus”
Hyvä elämäVanhemmat empatiakasvattavat lapsiaan paljon tietämättään. Käytännössä se tarkoittaa esimerkiksi yhteisiä lukuhetkiä.
