null Tutkija Lasse Lipponen: ”Parasta ennaltaehkäisyä kiusaamiselle on empatiakasvatus”

Tutkija Lasse Lipponen: ”Parasta ennaltaehkäisyä kiusaamiselle on empatiakasvatus”

Vanhemmat empatiakasvattavat lapsiaan paljon tietämättään. Käytännössä se tarkoittaa esimerkiksi yhteisiä lukuhetkiä.

Jo ennen koronakevättä Helsingin yliopiston kasvatustieteen professori Lasse Lipponen innostui tutkimaan empatiaa ja myötätuntoa. Pandemia on entisestään lisännyt aiheen ajankohtaisuutta. Moninaistuvassa maailmassa voi myös olla yhä vaikeampi ymmärtää toisten ihmisten elämää.

– Empatian ja myötätunnon pohtiminen  ei ole mikään uusi asia. Ne ovat olleet mukana jo antiikin filosofien hyvekeskusteluissa, ja monissa uskonnoissa myötätunto on keskeistä aiheistoa: auta tarvitsevaa ja pidä huolta kärsivästä.

Usein empatiasta ja myötätunnosta puhutaan samana asiana, mutta Lipponen erottaa ne toisistaan.

– Empatialla tarkoitetaan sitä, että pystyy asettumaan toisen ihmisen asemaan. Arkikielellä sanotaan, että ”astutaan toisen saappaisiin”.

– Myötätunto taas on konkreettista vastaamista toisen ihmisen tarpeisiin, kärsimykseen tai mielipahaan. Myötätunto on tekoja, Lipponen selittää.

Alle kouluiässä kaikki on mahdollista

Aivan erityisesti Lasse Lipponen on kiinnostunut siitä, miten aikuiset voisivat rakentaa ympäristöjä, joissa lapsilla on mahdollisuus kasvaa empaattiseksi ja myötätuntoiseksi.

– Lapsia kannattaa opastaa toisen ihmisen asemaan asettumiseen jo pienestä pitäen, sillä vielä alle kouluiässä kaikki on mahdollista. Se on otollisinta aikaa eettis-moraaliselle kasvatukselle.

Jos halutaan, että lapsi kasvaa kilpailulliseen yhteiskuntaan, sillä on seurauksensa.

Mitä varhemmin empatiataitoja lapselle opetetaan, sen parempi, mutta onnistuu niihin ohjaaminen Lipposen mukaan myöhemminkin. Kiusaamisen jälkien korjaaminen on sen sijaan vaikeampaa.

– Parasta ennaltaehkäisyä kiusaamiselle on juuri empatiakasvatus, eikä se ole mitään rakettitiedettä. Empatiakasvatus on sitä, että lapsia opetetaan auttamaan toisia ja pitämään toisista huolta.

Moraalinen ja eettinen pohdinta kuuluvat Lipposen mielestä perustavanlaatuisesti sekä pienten että isojen ihmisten elämään.

– Sen sijaan, että osoitamme huonosti käyttäytyviä lapsia sormella, meidän aikuisten tulisi kysyä, millaisia kasvuympäristöjä olemme lapsille luoneet.

– Jos halutaan, että lapsi kasvaa kilpailulliseen yhteiskuntaan, sillä on seurauksensa.

Lue lapselle kirjoja lohduttamisesta

Vanhemmat empatiakasvattavat lapsiaan Lasse Lipposen mukaan paljon tietämättään. Käytännössä se tarkoittaa esimerkiksi sitä, että lapselle luetaan.

– Kotona voi lukea emotionaalisesti koskettavia kirjoja, joissa on auttamisen, huolehtimisen ja lohduttamisen tematiikkaa.

– Esimerkiksi Lasten Keskuksen kirjat taitavat olla täynnä sitä, Lipponen toteaa lempeästi naurahtaen, ja muistaa sitten pätkän aikoinaan omille lapsilleen lukemastaan kirjasta.

Tarinassa eläimet ovat joutuneet yllättäen lumen saartamiksi ja joku eläimistä tokaisee: ”Ei ole kenelläkään helppoa tällaisen lumenpaljouden keskellä.”

Sen jälkeen eläimet miettivät, miten tilanteesta selvitään yhdessä, keitä pitää auttaa ja miten autetaan.

– Pienelle lapselle kirjojen lukeminen yhdessä aikuisen kanssa ja tarinoiden kuunteleminen ovat olennaisia keinoja tutustua siihen, miltä maailma näyttää ja tuntuu toisten näkökulmasta, Lipponen sanoo.

Myötätuntoteot lisäävät empatiaa

Väärään suuntaan Lasse Lipposen mielestä mennään, jos lasta ohjataan pitämään kiinni vain omista oikeuksistaan.

– Viestin lapselle pitäisi olla se, miten voi jakaa sitä, mitä itsellä on. Esimerkiksi lohduttaminen on hirveän hyvä tapa opetella hyvän jakamista toiselle.

Lipponen kutsuu lohduttamista myötätuntoteoksi. Myös toisen ihmisen auttaminen tai omasta yltäkylläisyydestä jakaminen ovat myötätuntotekoja, joissa aikuinen toimii mallina.

– Myötätuntoteot ovat kasvatuksellisesti erittäin merkittäviä tilanteita. Esimerkiksi, jos perheessä on useampi lapsi, aikuisen on tärkeä ottaa muut lapset mukaan lohduttamaan vaikka isoveljeä, jos tämä on surullinen tai loukannut itsensä.

Lipponen mainitsee amerikkalaisen filosofin Martha Nussbaumin, joka on sitä mieltä, että empatia ja myötätunto ovat demokraattisen yhteisön peruspilareita. Nussbaumin mielestä ilman empatiaa ja myötätuntoa meillä ei olisi mitään syytä pitää huolta toisistamme.

– Jos lasta kasvatetaan pienestä saakka niin, että toista täytyy auttaa, jos voi, ja itse voi pyytää apua aina, jos tarvitsee, se on siinä. En oikeastaan tiedä, mikä olisi arvokkaampaa, Lipponen sanoo.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi