Pipariteoksen tekeminen on Lauri Kesäniemelle tärkeä jouluperinne – tänä vuonna piparitaikinasta syntyi huvipuisto
Upean pipariteoksensa Kesäniemi on lahjoittanut joka vuosi jonnekin, viime vuonna Töölön kirjastoon.
Lauri Kesäniemi, milloin aloit tehdä piparkakkutaloja?
– Ensimmäisen piparitalon tein veljeni kanssa vuonna 2010, jolloin asuin vielä kotona Muhoksella Pohjois-Pohjanmaalla. Löysimme netistä simppelin joulukirkon kaavat ja halusimme kokeilla, mitä niistä syntyisi. Se olikin niin hauskaa, että aloimme tehdä pipariteoksen aina joululomalla.
– Yhteinen perinteemme katkesi, kun lähdin Helsingin yliopistoon opiskelemaan. Vuonna 2017 opiskelusta oli kuukauden loma, ja silloin päätin tehdä piparkakkutalon ihan omin päin. Tein myös kaavat itse, ja ensimmäinen työni oli majakka. Sen jälkeen pipariprojektit ovat paisuneet vuosi vuodelta suuremmiksi. Pipariteoksen tekemisestä on tullut minulle perinne ja tärkeä osa joulunviettoa. Se on myös hyvää vastapainoa työlle.
Mitä sinulla on tekeillä tänä joulunaikana?
– Suunnittelin ensin piparitalon tekemistä lähellä kotiani sijaitsevasta Lastenlinnasta, mutta muutin mieltäni, koska rakennus on väriltään tylsän ruskea ja tykkään tehdä värikkäitä teoksia. Teen nyt huvipuistoa. Olin opiskeluaikana yhden kesän töissä Linnanmäellä, ja ajattelin jo silloin, että joskus voisi rakentaa huvipuistoteemaisen pipariteoksen.
– Piparitaloni ovat yleensä liittyneet omaan elämääni. Viime vuonna rakensin katunäkymän Töölöstä, sillä olin unelmoinut muutosta sinne. Kesällä unelma sitten toteutui, kun muutimme puolisoni kanssa Taka-Töölöön.
Miten kauan pipariprojektisi yleensä kestää?
– Opiskeluaikana, kun oli aikaa, koko projektiin meni viikon verran. Nyt työhön kuluu monta viikkoa, koska toimin uskonnon, historian ja yhteiskuntaopin opettajana espoolaisessa Olarin koulussa ja joulukuussa oppilaiden todistusten arvioinnit teettävät paljon työtä.
– Alan jo marraskuussa tehdä pipariteoksen kaavoja. Otan yleensä valokuvia kohteesta, ja teen kaavat niiden perusteella. Sen jälkeen alan muotoilla, kaulita ja paistaa teoksen osia kaupan piparitaikinasta. Koen sen henkisesti työläimpänä vaiheena. Teoksen koristelu pikeeri-kuorrutuksella taas on mukava vaihe, koska nautin yksityiskohtien näpertelystä.
– Kun saan piparitalon valmiiksi, lahjoitan sen yleensä jonnekin. Viimeksi lahjoitin työni Töölön kirjastoon. Laitan siitä myös kuvia Instagram-tililleni @laurikes.
Miten vietät joulua ja mitä se sinulle merkitsee?
– Joulukuu on lempikuukauteni. Pidän joulun tunnelmasta, joten hankin kuusen jo joulukuun alussa ja koristelen sen ja asunnon muutenkin joulukoristeilla.
– Joulunpyhinä tärkeintä on lepo ja rauhoittuminen kaiken työn ja touhun keskellä. Matkustamme aina joulunviettoon minun tai puolisoni perheen luokse Muhokselle tai Turun seudulle. Lapsuudessani kävimme koko perhe kirkossa ja haudoilla ja joku luki jouluevankeliumin. Nykyään käymme ainakin haudoilla viemässä kynttilät.
Mikä sinulle on pyhää?
– Minulle pyhiä ovat perinteet. Joulunvietto ja muut perinteet tuovat merkityksellisyyttä ja jatkuvuutta elämään. Vanhojen perinteiden ohella tärkeitä ja pyhiä minulle ovat myös itse kehitetyt perinteet, kuten jokavuotisen syntymäpäiväyllätyksen järjestäminen puolisolleni ja joka kesä pidettävät kesäjuhlat.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Hanna Savolainen juhlii joulua kesälläkin ja haaveilee jatkuvasti muiden jouluttajien kanssa seuraavasta joulusta – mutta lahjoista hän ei välitä
Hyvä elämä HengellisyysHanna Savolaisella, jos jollakulla, on tutussa laulussa haaveiltu "joulu ainainen". Tai ainakin hänellä on joulu ympärivuotinen. Joulu on osa hänen persoonaansa.