Puhuminen auttaa traumaattisista kokemuksista toipuvaa Kaarinaa
Espoon Tuomiokirkkoseurannan Torstaipiirissä keskusteluiden virittämisen apuna käytetään muun muassa voimaannuttavia sanakortteja. Torstaipiiri on mielenterveyskuntoutujien vertaistukiryhmä, joka sopii esimerkiksi masennuksesta toipuville.

Espoon Tuomiokirkkoseurannan Torstaipiirissä keskusteluiden virittämisen apuna käytetään muun muassa voimaannuttavia sanakortteja. Torstaipiiri on mielenterveyskuntoutujien vertaistukiryhmä, joka sopii esimerkiksi masennuksesta toipuville.

Puhuminen auttaa traumaattisista kokemuksista toipuvaa Kaarinaa

Kaarina kätki muistot joukkoraiskauksesta mielensä syvyyksiin vuosikymmeniksi. Nyt hän saa tukea toisilta masennuksesta toipuvilta kirkon vertaistukiryhmässä.

Neljä miestä raiskasi 26-vuotiaan humalassa olleen Kaarinan 1970-luvulla. Hän hautasi traumaattiset kokemukset mielensä syvyyksiin kymmeniksi vuosiksi. Vasta täytettyään 50 vuotta hän haki apua sekä ihmissuhde- että mielenterveysongelmiinsa. Nyt hän on eläkkeellä oleva masennuksesta toipuva mielenterveyskuntoutuja.

Kaarinan elämää ovat varjostaneet seksuaalisen hyväksikäytön lisäksi muun muassa alkoholisti-isä, lähisuvussa tehty itsemurha ja entisessä parisuhteessaan koettu väkivalta.

– Ymmärsin hakea psykiatrista apua ongelmiini vasta 1990-luvulla. Siihen asti yritin pärjätä ja unohtaa aktiivisesti vaikeuteni, Kaarina kertoo.

Vertaistuki sopii masennuksesta toipuville

Kaarina on käynyt joitain aikoja Espoon tuomiokirkkoseurakunnan järjestämässä mielenterveyskuntoutujien vertaistukiryhmässä Torstaipiirissä. Avoin ryhmä sopii esimerkiksi masennuksesta toipuville. Osallistujia sitoo vaitiolovelvollisuus eli ryhmän keskustelut ovat luottamuksellisia. Tapaamisissa saa myös olla hiljaa ja vain kuunnella.

– Ryhmä ei ole akuuttia apua tarjoava kriisiryhmä, vaan päihteetön, mielenterveyttä ylläpitävä vertaistukiryhmä, diakoni Anna Iivanainen kertoo.

Pitkä kuntoutumisen tie masennuksesta alkoi, kun Kaarina sai Kelalta lähetteen terapeutille. Tapaamisia heillä oli puolentoista vuoden aikana kolmesti viikossa. Intensiivisen terapian jälkeen Kaarina on osallistunut useiden vuosien ajan sekä eri järjestöjen että seurakuntien tarjoamiin vertaistukiryhmiin. Hänen masennustaan hoidetaan myös lääkkeillä.

Torstaipiirissä käyminen on rauhoittanut mieltäni, kun olen saanut puhua muille kokemastani. Kaarina

– Torstaipiirissä käyminen on rauhoittanut mieltäni, kun olen saanut puhua muille kokemastani. Ryhmässä ohjaaja on jakanut myös paranemistani tukevia vinkkejä. Erityisen paljon olen pitänyt rentoutumisharjoituksista, joilla on pyritty tyhjentämään pää kaikista ajatuksista. Harjoituksen loputtua olen tuntenut itseni virkeäksi ja hyväntuuliseksi.

Vertaistukiryhmässä Kaarina on kokenut, että muut osallistujat pitävät toisistaan huolta ja välittävät toistensa jaksamisesta.

– Ryhmä on valopilkku elämässäni. Menneisyyttään ei voi muuttaa, mutta masennuksesta voi toipua. Ryhmän tuki on ollut toipumisessa minulle tärkeää.

Masennuksesta toipuminen ei tapahdu hetkessä eikä parantuminen ole suoraviivaista. Ahdistuksen ja voimattomuuden hetkinä Kaarina kertoo yhä haluavansa vain käpertyä sänkyyn ja jäädä siihen.

– Nykyisin ahdistuskohtaukset menevät nopeammin ohi, eivätkä niiden synkät alhot ole enää niin syviä kuin vuosia sitten.

– Leimautumista ja häpeää pelätessään monien ihmisten on yhä vaikea puhua kokemistaan mielenterveyden haasteista, diakoni Anna Iivanainen sanoo. Hän ohjaa mielenterveyden vertaistukiryhmä Torstaipiiriä.

– Leimautumista ja häpeää pelätessään monien ihmisten on yhä vaikea puhua kokemistaan mielenterveyden haasteista, diakoni Anna Iivanainen sanoo. Hän ohjaa mielenterveyden vertaistukiryhmä Torstaipiiriä.

Häpeä ja leimautuminen pelottavat

Diakoni Anna Iivanaisen mukaan monien ihmisten on yhä vaikea puhua omakohtaisista mielenterveyden haasteista.

– Moni pelkää ja häpeää leimautuvansa ”huonommaksi” yhteiskunnan jäseneksi. Pahimmassa tapauksessa ihminen saattaa pelätä putoamista tukiverkkojen ulkopuolelle, Anna Iivanainen kertoo.

Hän toteaa, että onneksi mielenterveyden ongelmista puhutaan nyt julkisuudessa aiempaa avoimemmin.

Mielenterveyden ongelmat ovat yleisiä. Esimerkiksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toteuttama Terveys 2011 -tutkimus osoittaa, että Suomessa naisista 17 prosenttia ja miehistä 14 prosenttia oli kokenut merkittävää psyykkistä kuormittuneisuutta.

Viime aikoina monet julkisuuden henkilöt ovat rohkeasti tuoneet ilmi omia mielenterveyden ongelmiaan ja sairauksiaan. Heidän lisäkseen eri toimijat ovat kampanjoineet monin tavoin häpeän poistamiseksi. Apua mielenterveyden haasteisiin on laajasti saatavilla anonyymisti netissä ja puhelinpalveluissa. Keskusteluapua elämän kriiseissä saa myös oman seurakunnan diakoniatyöntekijöiltä ja papeilta.

– Vertaistuki on tärkeässä roolissa häpeän poistamisessa ja sen huomaamisessa, että en ole yksin ongelmani kanssa, Anna Iivanainen sanoo.

 

Kaarinan nimi on muutettu aiheen arkaluontoisuuden takia.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi