Pastori, teologian tohtori Mari-Anna Auvinen saarnaa Vastuuviikon Tuomasmessussa Helsingissä 28.10.
Ihmisarvoinen työ on jokaisen naisen oikeus, painotetaan kirkkojen Vastuuviikolla 21.–28.10.
Viime vuoden ekumeenisen Vastuuviikon aiheena oli naisten fyysinen itsemääräämisoikeus, ja sen keskiössä perheväkivalta. 2018 puhutaan naisten taloudellisesta itsemääräämisoikeudesta.
1. Miksi kirkoissa vietetään Ekumeenista Vastuuviikkoa 21.–28.10., Suomen Ekumeenisen Neuvoston pääsihteeri Mari-Anna Auvinen?
Vastuuviikko on ihmisoikeuskysymyksiin porautuva viikko. Sen tarkoitus on nostaa kirkoissa esiin ajankohtaisia aiheita. Esimerkiksi ihmiskauppaa vastaan alettiin kirkkojen piirissä toimia Vastuuviikon teemoista käsin.
Teemat suunnittelee kirkkojen asiantuntijoista koostuva työryhmä. Vuonna 2014 päätimme, että seuraavan vuoden teema on turvapaikanhakijat. Emme tienneet, miten ajankohtainen se olisi syksyllä 2015.
Vuonna 2016 valitsimme seuraavaksi teemaksi naisten itsemääräämisoikeuden, näkökulmana fyysinen koskemattomuus ja keskiössä perheväkivalta. Seuraavana vuonna syntyi #metoo-kampanja.
Vastuuviikon valmistelussa kirkkojen asiantuntijat ennakoivat, mistä kannattaa puhua. Elämme hurjaa aikaa, ja yllättävät asiat nousevat uudelleen agendalle.
2. Tämän vuoden teema, naisten oikeudet, on hyvin laaja. Mihin naisryhmiin keskitytte erityisesti?
Viestimme jokaiselle naiselle on: sinä olet arvokas ja sinun työsi on arvokasta. Sinulla on itsemääräämisoikeus fyysisesti ja taloudellisesti.
Fokuksessa on paitsi tasa-arvo, myös maahanmuuttajanaisten tilanne Suomessa. Heidän on todella vaikea saada töitä ja heillä on isompi riski syrjäytyä. Jos nainen on perheellinen, nousee kysymys, saako nainen käydä töissä. Haluamme tänä vuonna rohkaista jokaista naista: sinun osallisuuttasi tarvitaan, kyvyilläsi ja työlläsi on arvo, älä jää syrjään.
Meillä on tänä syksynä joukko Vastuuviikon lähettiläitä, maahanmuuttajataustaisia naisia, joita seurakunnat ja koulut voivat kutsua tilaisuuksiinsa kertomaan elämäntilanteestaan.
Usein seurakuntaväki on enimmäkseen naisia, kun taas johtotehtävissä on miehiä.
3. Vastuuviikko on mukana Tasa-arvoteoilla vaikuttavuutta -hankkeessa. Millaisia tasa-arvotekoja seurakunnissa voidaan tehdä?
Usein seurakuntaväki on enimmäkseen naisia, kun taas johtotehtävissä on miehiä. Vastuuviikolla päättävät elimet ja työntekijät voisivat katsoa, että toiminta on tasa-arvoista. Ettei aina pyydettäisi naisia palvelutehtäviin ja miehiä johtotehtäviin vaan katsottaisin, että molempia on molemmissa. Kyse on tietoisesta tasa-arvoisesta kohtelusta.
4. Olet työskennellyt Botswanassa teologisen seminaarin opettajana. Millaista kaikupohjaa se antaa työhön naisten oikeuksien puolesta?
Yhteisöllistä kaikupohjaa. Naisten ja tyttöjen asemasta puhuminen on kaikkien tehtävä, koska se hyödyttää koko yhteisöä. Voimme juuri niin hyvin kuin naiset ja tytöt voivat yhteiskunnassamme.
Olen työskennellyt myös afrikkalaisten feministiteologien kanssa, jotka korostavat miesten mukana olemista muutoksessa toisin kuin eurooppalaisissa naisasialiikkeissä on usein ollut tapana.
5. Millainen on iltarukouksesi?
Iltarukoukseni liittyy perheeni hyvinvointiin ja kirkkojen työhön. Erityisesti muistan lapsia, jotka elävät väkivallan tai sodan keskellä, sekä kanssasisariani, äitejä, jotka elävät siinä todellisuudessa.
Esimerkkejä Helsingin tapahtumista:
Ekumeeninen kirkkovaellus su 21.10. klo 15.
Puhkea kukkaan – naisten konferenssi la 27.10.
Vastuuviikon Tuomasmessu su 28.10.
Lisätietoa Vastuuviikosta täältä.
Suomen Ekumeeniseen Neuvostoon kuuluu 16 kirkkoa, joista osa on muodollisesti tarkkailijajäseniä mutta aktiivisia. Mukana ovat muun muassa evankelis-luterilainen, ortodoksinen, katolinen ja anglikaaninen kirkko, Pelastusarmeija, Suomen Vapaakirkko, Metodistikirkko, Adventtikirkko, Helluntaikirkko sekä ruotsinkielisiä sisarkirkkoja. Katso kaikki jäsenet tästä.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Viime vuonna murhattiin peräti 321 ihmisoikeuspuolustajaa – Ekumeeninen vastuuviikko haastaa kirkkoja soittamaan kelloja
AjankohtaistaKirkkojen yhteisellä vastuuviikolla muistetaan ihmisiä, jotka jopa henkensä uhalla tekevät työtä ihmisoikeuksien puolesta.
