– Kun hän on läsnä kehossaan, Jumala voi liikkumisen kautta välittää rakkauttaan ja armoaan, Tiina Sara-aho sanoo.
Pyhä tanssi sopii ihmiselle, joka on väsynyt sanoihin
Tanssissa voi kokea elämän koko tapahtuma- ja tunnekirjon.
Pyhä tanssi on ollut Tiina Sara-ahon työtä viimeiset seitsemän vuotta. Tanssinohjaaja ja teologi kertoo miettineensä paljon, mitä pyhä tanssi oikein on.
– Olennainen on asia, jonka äärellä ollaan. Samoin ympäristö, jossa ollaan ja liikutaan, hän sanoo.
– Pyhiä tansseja taustoitetaan pyhillä teksteillä, etenkin raamatunkohdilla ja luonnonkuvauksilla.
Paastonaikana, hiljaisella viikolla ja pääsiäisenä keskitytään aiheisiin, joissa tapahtuu paljon ja joihin liittyy monenlaisia tunteita.
– Kun Jeesus rukoili Getsemanessa, hän pyysi opetuslapsiaan valvomaan ja rukoilemaan kanssaan. Musiikin ja liikkeen avulla voi eläytyä niin opetuslasten väsyneeseen oloon kuin Jeesukseen, jonka ystävät jättivät.
– Myöhemmin Jeesus koki Jumalankin hylänneen hänet. Hän joutui kyselemään, miksi olen tässä, missä olen. Myös katolinen Stabat Mater -teksti on vahva. Siinä kuuluu äidin ahdistus, tuska ja murhe.
Jokainen askel voi olla pyhää tanssia
Pääsiäisenä päällimmäiseksi nousee kuitenkin ilo ja valo.
Liikunnallinen tai tanssillinen osaaminen tai sen puute ei ole ratkaisevaa pyhässä tanssissa.
– Pyhää tanssia voi olla vaikka se, että kävelee kirkossa. Toisaalta jokainen askel ihan missä tahansa voi olla pyhä, jos siihen suhtautuu pyhyydellä. Ihminen koostuu ruumiista, sielusta ja hengestä. Kun hän on läsnä kehossaan, Jumala voi liikkumisen kautta välittää rakkauttaan ja armoaan, Sara-aho sanoo.
Jokainen askel voi olla pyhä, jos siihen suhtautuu pyhyydellä. - Tiina Sara-aho
Pyhissä tansseissa liikkeitä toistetaan hitaasti. On ristinmerkkejä, muita rukouseleitä, jalkojen askelsarjoja. Liikkeet ovat eri tavoin symbolisia.
– Vastaanottavilla liikkeillä vahvistetaan ihmisen ulkopuolelta saatavien hyvien lahjojen kuten armon, valon ja rakkauden tulemista itselle. Ulospäin suuntautuvilla liikkeillä välitetään toisille rauhaa ja rakkautta, Sara-aho avaa symboliikkaa.
Liikettä ja tanssia on alettu pitää tapana hahmottaa elämää ja maailmaa. Silti Tiina Sara-aho epäilee, että vie vielä vuosikymmeniä, ennen kuin aletaan ymmärtää, kuinka monimuotoista tanssi voi olla.
Kehollisuus on lisännyt suosiotaan
Vantaan seurakuntien retriittisihteeri Laura Ohtonen tuntee vantaalaisten retriitti-innon.
– Kehollisuus on lisännyt suosiotaan retriittibuumissa, ja sen tarjontaa on lisätty. Paastonajan pyhä tanssi on mahdollisuus kokea sitä lyhyen arkiretriitin tapaan.
Paastonajan pyhä tanssi -kokoontumisissa taustatekstejä lukee retriitinohjaaja Liisa Pietilä. Hänellä on aikaisempaa kokemusta Tiina Sara-ahon ohjaamasta pyhästä tanssista.
– Pyhä tanssi on läsnäoloa, ei esittämistä eikä näyttelemistä. Kukaan ei katso ketään toista, vaan itseään. Tanssissa voi työstää iloa, surua, kaipausta.
Pietilän mukaan pyhä tanssi sopii etenkin niille, jotka ovat väsyneet sanoihin.
– Ohjattuun tanssiin oli helppo solahtaa mukaan. Kokemusta ei tarvinnut raportoida. Kotiin lähti aina hyvällä mielellä.
Paastonajan pyhä tanssi torstaina 4.4. ja 11.4. klo 17–18.30 Pyhän Laurin kappelilla, Pappilankuja 3. Hinta 5 euroa/kerta, käteisellä paikan päällä. Ilmoittautumiset laura.ohtonen@evl.fi.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Tanssinohjaaja ja teologi Tiina Sara-aho: ”Meditatiivisessa tanssissa tavoitellaan kosketusta pyhyyteen”
HengellisyysMeditatiivinen tanssi liikkuu näkyvän ja näkymättömän todellisuuden rajapinnalla.
