Harras hetki: Jokin Ilona Huolmanin sisimmässä rukoilee, vaikkei hän olisi edes tietoinen asiasta
Ilona Huolman hiljentyy Diakonissalaitoksen kirkossa.

Ilona Huolman hiljentyy Diakonissalaitoksen kirkossa.

Harras hetki: Jokin Ilona Huolmanin sisimmässä rukoilee, vaikkei hän olisi edes tietoinen asiasta

Vaikea parisuhteen päättyminen toi Ilona Huolmanin nuoruudessa heränneen hengellisen kaipuun takaisin pintaan.

Ilona Huolman päästää koiran vapaaksi ja lähtee seuraamaan pientä metsäpolkua. ­Pian hän löytää sopivan kallionreunan ja istuu kuuntelemaan. Käpytikka koputtaa kelopuuta vähän matkan päässä. Tuuli heiluttaa ­puiden oksia.

Hämärän laskeutuminen tuo tähdet esiin ja saa hiljaisuuden tuntumaan syvältä. Huolman antaa kokemuksen mennä kehonsa läpi. Sisimmästä nousee vastauksena hiljainen rukous.

1980-luvun alussa lähti pieni uteliaiden nuorten joukko helluntailaisten telttakokoukseen kuuntelemaan Niilo Yli-Vainiota, joka oli tuohon aikaan Suomen tunnetuin saarnamies. Huolman ja toinen uskalikko menivät esirukoiltavaksi.

Huolman päätyi Yli-Vainion eteen, joka kysyi, minkä asian puolesta hän toivoi esirukousta. Ihan kaiken, kuului hämmentynyt vastaus.

Rukoillessaan Yli-Vainio ei koskenut Huolmaniin sormellakaan, mutta Huolmanin jalat pettivät alta kuin halvaantuneella. Voimakas kokemus sai hänet innostumaan hengellisistä asioista.

Opiskeluvuodet laajensivat maailmankuvaa 

Vuotta myöhemmin 17-vuotias tyttö sai vanhemmiltaan luvan osallistua yhteiskristillisen Operaatio Mobilisaatio -järjestön järjestämälle kuukauden evankelioimismatkalle Belgiaan ja Iso-Britanniaan.

Ilona Huolman levitti evankeliumia jakamalla traktaatteja ja laulamalla kaduilla ja vanhainkodeissa. Newcastlessa hän sai kielilläpuhumiskokemuksen ilman, että kukaan olisi johdatellut häntä siihen.

Jokin hänessä on rukoillut niinäkin vuosina, jolloin hän ei ole ollut itse aktiivinen tai edes tietoinen asiasta.

Opiskeluvuosinaan Huolman pyrki ymmärtämään kokemuksiaan. Hän laajensi maailmankuvaansa lukemalla filosofiaa, uskontotiedettä, kulttuuriantropologiaa ja psykologiaa.

Etsimisen vuosiin liittyi myös kirkosta eroaminen sekä tutustuminen buddhalaiseen meditaatioon ja uushenkisten ilmiöiden kirjoon.

Kaikki elämänkokemukset on tarvittu

Vaikea parisuhteen päättyminen seitsemän vuotta sitten toi Ilona Huolmanin nuoruuden hengellisen kaipuun takaisin pintaan.

Hän palasi kirkon jäseneksi ja alkoi käydä jumalanpalveluksissa. Hän osallistui myös 1500-luvulla eläneen Avilan Teresan kristillistä mystiikkaa käsittelevään lukupiiriin.

Kristillisiin mystikoihin tutustuminen auttoi Huolmania ymmärtämään, että rukous on jatkunut hänessä keskeytyksettä. Jokin hänessä on rukoillut niinäkin vuosina, jolloin hän ei ole ollut itse aktiivinen tai edes tietoinen asiasta.

Rukouksesta on tullut hänelle lepoa Jumalan huolenpidossa. Kaikki elämänkokemukset on tarvittu, ja niillä on ollut merkitys.

Istuessaan metsäkalliolla Huolman tavoittaa sen, että ihminen on lihaksi tullut rukous.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi