null Pyhän Laurin kirkon sisäseinien väri kaivetaan esiin tarvittaessa pumpulipuikolla

Taru Vaahtera puhdistaa Pyhän Laurin kirkon seiniä niihin vuosikymmenien aikana pinttyneestä liasta. Joissain paikoissa työhön tarvitaan pumpulipuikkoa.

Taru Vaahtera puhdistaa Pyhän Laurin kirkon seiniä niihin vuosikymmenien aikana pinttyneestä liasta. Joissain paikoissa työhön tarvitaan pumpulipuikkoa.

Pyhän Laurin kirkon sisäseinien väri kaivetaan esiin tarvittaessa pumpulipuikolla

Pääkaupunkiseudun helmeä on kunnostettu vähitellen vuodesta 2014 alkaen.

Pääkaupunkiseudun vanhinta rakennusta, 1450-luvulla rakennettua Vantaan Pyhän Laurin kirkkoa, on kunnostettu vähitellen vuodesta 2014 alkaen. Nyt kirkko on suljettuna korjausten vuoksi ja otetaan jälleen käyttöön 15. marraskuuta.

Työt ovat nyt loppusuoralla, ja tässä tapauksessa voisi ehkä puhua kirjaimellisesti hienosäädöstä. Kirkon sisäseinien puhdistuksessa on käytössä nimittäin jopa pumpulipuikko.

Restaurointi Nykänen Oy:n työntekijä Taru Vaahtera poistaa kirkon seiniin pinttynyttä likaa. Se on tarkkaa työtä, jossa pitää varoa vaurioittamasta seinien maalipintaa.

– Ensin tehdään kuivapesu, johon käytän sientä. Sormenjäljet saa parhaiten irti pumpulipuikolla. Jos on kohtia, joissa nämä keinot eivät riitä, pohdin konservaattorin kanssa, mitä tehdään, Vaahtera sanoo.

Seinäpintojen yläosa on jo puhdistettu ja retusointimaalattu. Vaahtera näyttää ottamaansa kuvaa, josta eron huomaa selvästi. Kun kirkko kunnostustöiden jälkeen avataan, seiniin vuosikymmenten aikana tarttunut lika on poissa.

Kirkon parven lattiat ja portaat saavat uuden maalipinnan.

Kirkon parven lattiat ja portaat saavat uuden maalipinnan.

Holvikatto ja niissä olevat 1800-luvun lopulla maalatut freskot on puhdistettu jo aiemmin, vuonna 2019. Seinämaalausten lisäksi tämänkertaiseen seitsemän viikkoa kestävään korjaustyöhön sisältyvät parven lattioiden ja portaiden restaurointityöt pesusta maalaukseen, paikkaukseen ja lakkaukseen. Kunnostustöitä varten on suojattu muun muassa urut.

“Kirkossa tuntuu, että olen kotona”

Töitä valvoo Pyhän Laurin kirkosta vastaava Vantaan seurakuntien tekninen isännöitsijä Alexander Espinosa. Hän esittelee innoissaan kirkkoa ja korjausurakkaa, joka on ”kuin taideteoksen tekemistä, supertarkkaa ja huolellisuutta vaativaa ammattityötä”.

Espinosa kokee olevansa todellisessa kutsumustyössään ja osoittaa selitykseksi kuori-ikkunan lasimaalausta, jossa on Jeesus.

– On etuoikeus olla mukana kunnostamassa kirkkoa, vaikka oma osuuteni on pieni. Suurin työ on tehty aiempina vuosina. Olen täällä, koska seurakunnilla on samat hengelliset arvot kuin minulla. Saan olla rohkeasti armon asialla työssäni. Täällä on vuosisatojen ajan palveltu Jumalaa, ja tunnen Pyhän Hengen läsnäolon. Käyn täällä myös yksin rukoilemassa, Espinosa sanoo.

Alexander Espinosa esittelee kirkon sakastia, joka on kunnostettu jo aiemmin.

Alexander Espinosa esittelee kirkon sakastia, joka on kunnostettu jo aiemmin.

Espinosan äiti on katolilainen, isä juutalainen. Hän kertoo oppineensa luottamaan Jumalaan jo pienestä pitäen. Hän on rakennusinsinööri ja on tehnyt alan töitä Brasiliassa, Israelissa, Espanjassa, Kolumbiassa ja Italiassa, jossa hänen serkkunsa toimii rakennusinsinöörinä Vatikaanissa. Suomeen Espinosa muutti 17 vuotta sitten, ja on tehnyt töitä isoille rakennusliikkeille.

– Nyt täällä kirkossa tuntuu siltä, että olen kotona, Espinosa sanoo.

Kaikkia korjauksia ei kävijä huomaa

Tämänkertainen, noin 100 000 euroa maksava korjaus, on pieni osa kunnostusurakkaa, jota on tehty vähitellen usean vuoden ajan.

Vuodesta 2014 alkaen on korjattu muun muassa sakasti, ullakko, urut, kellotapuli ja niin sanottu asehuone sekä uusittu sähköjärjestelmiä ja viemäröintiä. Myös pihavalaistus on uusittu.

Vuonna 1973 tehtiin kerralla iso peruskunnostus. Nyt kirkko on haluttu pitää sesonkiaikoina käytössä. Sen vuoksi töitä on hajautettu useammalle vuodelle. Tällä tavalla on saatu myös pelivaraa seurakuntien muutenkin suureen investointiohjelmaan, johon sisältyy muun muassa ensi vuonna alkava Myyrmäen kirkon peruskorjaus.

Korjauksilla pyritään siihen, että keskiaikainen kirkko säilyy tulevillekin sukupolville.

Korjauksilla pyritään siihen, että keskiaikainen kirkko säilyy tulevillekin sukupolville.

Korjaustöillä on pyritty siihen, että satoja vuosia vanha kirkko säilyy tulevillekin sukupolville. Seurakuntien kiinteistöjohtaja Timo Kraufvelinin mukaan tällä hetkellä ei ole enää tiedossa sellaisia korjauksia, jotka aiheuttaisivat kirkon käyttöön katkoksia.

Millaisia tärkeitä korjauksia kävijä ei edes huomaa, vaikka ne pitävät kirkon kunnossa?

– Julkisivussa olleiden rapautuneiden saumausten korjaus on tällainen pieni, mutta tärkeä korjaus, Kraufvelin vastaa.

Korjaustöiden yhteydessä on tehty myös arkeologisia kaivauksia.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi