Vähävaraisten lapsille kerätään toivelahjoja – kuka vain voi ryhtyä joulupukiksi Rakenna joulupuu -keräyksessä
Diakoni Leena Kopperi kerää joululahjatoiveita ja järjestää lahjat saajille.

Diakoni Leena Kopperi kerää joululahjatoiveita ja järjestää lahjat saajille.

Vähävaraisten lapsille kerätään toivelahjoja – kuka vain voi ryhtyä joulupukiksi Rakenna joulupuu -keräyksessä

Ensimmäisenä adventtisunnuntaina 3.12. pääkaupunkiseudun kirkkoihin ja seurakuntakeskuksiin kohoaa joulukuusia, joiden oksilla roikkuu lahjatoiveita. Ilona lahjoittaa paketin joka vuosi.

Ilona odottaa joulupuuta joka vuosi. Jo muutamana jouluntienoona hän on napannut kuusesta lapun, jossa vähävaraisen perheen lapsi on toivonut joululahjaa.

Ilona on marssinut kauppaan, hankkinut lahjan, paketoinut sen ja palauttanut seurakuntaan.

– Olen hankkinut teinille kengät ja lapselle isopäisen pehmolelun, Ilona kertoo.

Rakenna joulupuu -keräyksen kautta moni lapsi saattaa saada joulunsa ainoan lahjan, kertoo Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan diakoni Leena Kopperi. Lahjatoiveitaan voivat esittää myös yksinäiset vähävaraiset ihmiset sekä vanhukset.

Diakoniatyöntekijät keräävät lahjatoiveita, jotka sitten ripustetaan kuusen oksaan roikkumaan. Lahjatoiveen lisäksi kerrotaan lapsen ikä ja sukupuoli. Mukana seuraavat tarkat ohjeet lahjoittajalle.

Mitä lapset sitten toivovat?

– Trendit näkyvät toiveissa: viime vuonna toivottiin paljon Ryhmä Hau -leluja. Myös legot ovat mieluinen lahja. Isommat toivovat esimerkiksi meikkejä ja vaatteita, Kopperi luettelee.

Lahjatoiveet ovat mahdollisimman kouriintuntuvia – lahjakortteja ei toiveissa näy. Toisinaan pukinkonttiin päätyy leffalippuja.

– Lapset eivät itse välttämättä tiedä, että lahja on tullut keräyksen kautta. Vanhemmat voivat antaa sen aivan omana lahjanaan, Kopperi sanoo.

Lapsi, joka jää taloudellisista syistä perinteiden ulkopuolelle, tuntuu tosi osattomalta.

- Joululahjakeräykseen osallistuva Ilona

Yksi lahja tuo iloa monelle

Lahjatoiveiden maksimisumma on 50 euroa, mutta edullisempiakin toiveita tulee. Lahjoittajakin voi siis valita omaan talouteensa sopivan lahjatoiveen.

Miksi Ilona aikoo tänäkin vuonna napata lahjatoiveen toteutettavaksi?

– Osallistun, koska minulla on taloudellisesti mahdollisuus siihen. 50 euroa on toki puolen päivän palkka, mutta ei lopulta vaikuta minun tämänhetkiseen talouteeni suuresti. Jollekin perheelle se taas on iso asia.

Lahjalla on Leena Kopperin mielestä valtava merkitys sekä lapselle että hänen vanhemmilleen. Lapsi saa kaipaamansa lahjan, eikä se kaada perheen budjettia.

– Vanhempia puhuttelee myös se, että joku tuntematon haluaa antaa hyvää heidän perheelleen, Kopperi toteaa.

– Moni miettii, onko joululahjalle todellinen tarve, kun ei tunne perhettä eikä tiedä heidän tilanteestaan. Meidän kauttamme tullut lahja voi kuitenkin olla lapselle joulun ainoa isompi lahja. Lapsen näkökulma on aina ensimmäisenä.

Keräys ei jätä kylmäksi lahjan antajaakaan. Siihen voi jäädä jopa koukkuun, kuten Ilonalle on käynyt.

– Joulu on instituutio, jolle on olemassa aika tarkka muoto, eikä lapsi voi itse vaikuttaa siihen, pääseekö perinteistä osalliseksi vai ei. Lapsi, joka jää taloudellisista syistä perinteiden ulkopuolelle, tuntuu tosi osattomalta, Ilona pohtii.

Hänen lähipiiriinsä kuuluu myös lapsi, joka on saanut keräyksen kautta lahjan. Sekin kannustaa auttamaan.

Mitä Ilona saa keräykseen osallistumisesta?

– Saan hyvän mielen ja tunteen siitä, että lisään hyvinvointia omassa yhteisössäni.

Kehitysyhteistyön parissa työskentelevä Ilona pohtii ammatikseen maailmanlaajuisia ongelmia.

– Välillä tekee tosi hyvää auttaa konkreettisesti aivan lähellä.

Ilona ei esiinny jutussa omalla nimellään.

Jaa tämä artikkeli:

Samasta aiheesta:

Kommentoi