Iltatilaisuuksiin Tondiraban jäähallille Tallinnassa kokoontui jopa noin 4 000 ihmistä yhdessä laulamaan, rukoilemaan ja kuuntelemaan raamatuntekstejä. Aluksi sytytettiin kynttilät.
Ranskalainen luostariyhteisö Taizé onnistuu siinä, mistä kirkko nyt haaveilee – vuodenvaihteen tapahtuma kokosi Tallinnaan myös paljon suomalaisia
Moni tuntee olevansa Taizén tapahtumissa kuin kotonaan, koska hengellisyyden harjoitus on niin yksinkertaista, ajattelee Helsingistä Tallinnaan vuodenvaihteen tapahtumaan saapunut Helmi Lempinen.
Taizén kylässä Ranskassa 1940-luvulla syntynyt ekumeeninen luostariyhteisö on onnistunut siinä, mistä monet kirkot tällä hetkellä haaveilevat: luomaan toimintaa, joka kiinnostaa ja puhuttelee nuoria aikuisia.
Vuosittain vuoden viimeisinä päivinä Taizé järjestää jossakin päin Eurooppaa tapahtuman, johon kokoontuu erityisesti nuoria aikuisia eri maista viettämään aikaa erilaisissa työpajoissa, hartauksissa, rukoushetkissä ja suurissa iltatilaisuuksissa. Tänä vuonna tapahtuma oli Tallinnassa, joten mukana oli poikkeuksellisen paljon myös suomalaisia. Tondiraban jäähallilla järjestettyihin iltatilaisuuksiin osallistui Tallinnassa jopa noin 4 000 ihmistä.
Tallinnaan oli saapunut esimerkiksi ekumeeninen, nuorista aikuisista koostuva noin 30 hengen porukka. Yhteisen lähdön järjestivät Suomen Kristillinen Ylioppilasliitto, Ortodoksisten nuorten liitto, katolilaisten nuorten liitto Juventus Catholica, Suomen Lähetysseuran nuoret ja Suomen Ekumeenisen neuvoston nuorisojaosto.
– Koska Taize on ekumeeninen luostariyhteisö, halusimme, että meidän ryhmämme on ekumeeninen. Ajattelimme, että on hengellisesti vaikuttavaa kokea kristittyjen yhteyttä yli kirkkokuntarajojen, Suomen Ekumeenisen neuvoston nuorisojaoston puheenjohtaja Vilma Niemi kertoo.
Suomen Ekumeenisen Neuvoston nuorten jaoston puheenjohtaja Vilma Niemi osallistui Taizé-yhteisön vuodenvaihteen tapahtumaan ensimmäistä kertaa.
Niemi ajattelee, että Taizéssa nuoriin aikuisiin vetoavat ekumeenisuus ja kansainvälisyys ja se, että toiminnassa voidaan ammentaa kristillisestä perinteestä sen koko laajuudelta. Taizén hengellisyys tarjoaa myös vaihtoehdon sellaiselle hartaudenharjoitukselle, jossa puhutaan paljon.
– Kuitenkin Taizén yhteisössä puhutaan esimerkiksi sosiaalieettisistä kysymyksistä. Vaikkapa rauhan kysymykset ovat sellaisia, jotka ovat olleet täälläkin paljon esillä. Kun on huoli maailmasta, on hyvä, että tällaisetkin asiat otetaan hengellisesti vakavasti. Taizéssa nämä liittyvät luontevasti hartauden harjoittamiseen, kun vaikkapa rukoillaan rauhaa laulamalla, Niemi sanoo.
Pitkä perinne vetoaa
Herttoniemen seurakunnasta Tallinnaan oli lähtenyt kolmen nuoren porukka. 19-vuotias Otso Hurme oli mukana Taizén tapahtumassa ensimmäistä kertaa. Maanantai-iltapäivänä hän osallistui seurakuntakeskuksessa Mustamäessä järjestettyyn työpajaan, joka käsitteli Jumalan palvelemista kaikkein heikommassa asemassa olevien parissa.
– Meillä Herttoniemen seurakunnassa on vasta tänä syksynä kunnolla alettu kehittää nuorten aikuisten toimintaa. Nuorisotyönohjaaja ehdotti, että myös meiltä voisi lähteä porukkaa tähän tapahtumaan.
Etukäteen Hurme tiesi Taizésta ainakin sen, että toiminnassa käytetään lyhyitä, yksinkertaisia lauluja, hiljennytään ja rukoillaan.
Otso Hurme uskoo, että Taizé vetoaa nuoriin aikuisiin ainakin siksi, että yhteisö on ollut olemassa jo vuosikymmeniä ja sen maine on levinnyt eri maihin.
– Ihmiset lähtevät helpommin mukaan toimintaan, joka on ennalta tuttua ja josta löytyy tietoa. Jotkut seurakunnat ovat vasta alkaneet panostaa nuoriin aikuisiin ja niiden toiminta on vielä siksi vähän vierasta, hän pohtii.
Otso Hurme Herttoniemen seurakunnasta osallistui työpajaan, joka käsitteli kaikkein heikommassa asemassa olevien kohtaamista.
Myös Taizé-tapahtumien suuruus ja se, että niissä on mahdollisuus tavata ihmisiä eri maista, houkuttelee. Hurmeen mielestä kristittyjen pitäisi enemmänkin tehdä asioita yhdessä, järjestää tapahtumia, joissa jokainen voi tuntea olevansa hyväksytty, omine arvoineen ja mielipiteineen.
– Täällä on päässyt juttelemaan esimerkiksi katolilaisten kanssa. On hienoa, että oppii ymmärtämään muita. Esimerkiksi uskonnontunneillahan opitaan lähinnä siitä, mitkä ovat eri kirkkokuntien erot, hän sanoo.
Otso Hurme kertoo olevansa musiikki-ihmisiä, joten hänelle sykähdyttävimmät hetket Taizéssa ovat liittyneet musiikkiin.
– Nyt kun täällä on pari päivää ollut, biisitkin alkavat tulla tutummiksi. Lauluja on eri kielillä enkä aina ymmärrä puoliakaan siitä, mitä lauletaan, mutta on hienoa päästä kokemaan yhteyttä niinkin yksinkertaisten laulujen kautta.
Tanssinopettaja Kristine Diane Saar veti kansantanssityöpajaa jäähallilla.
Helmi Lempinen oli valinnut maanantai-iltapäivän ohjelmasta kansantanssityöpajan, jossa tutustuttiin ensin hieman virolaisiin tansseihin ja kansallispukuihin ja sitten päästiin tanssimaan.
Odotusta bussipysäkillä ja kulttuurienvälistä yhteyttä
31-vuotias helsinkiläinen Helmi Lempinen on ollut mukana Taizén tapahtumissa jo vuosia ja vuodenvaihteen tapahtumissakin eri puolilla Eurooppaa vuodesta 2016. Hänen mielestään Tallinnan tapahtuma on poikennut jonkin verran aiemmista.
– Yleensä kaikki osallistujat on saatu laitettua kotimajoitukseen, mutta täällä ei ihan kaikkia. Niinpä olen tällä kertaa pyörittänyt ikään kuin omaa miniseurakuntaa yhdellä koululla, koska minulla on jo aiempaa kokemusta vapaaehtoistehtävistä. Tulin tänne jo ennen tapahtuman alkua laittamaan paikkoja valmiiksi. Meitä yöpyy siellä koululla nelisenkymmentä. On saksalaisia, puolalaisia, italialaisia ja pieni ryhmä Suomesta.
Lempinen kertoi kiinnostuneensa Taizésta, kun eräs tuttava kertoi, että yhteisössä voi tehdä vapaaehtoistyötä. Lempinen innostui tästä mahdollisuudesta ja lähti Ranskaan vuonna 2015. Eri kulttuurit ja kielet ovat aina kiinnostaneet häntä ja Taizé on tarjonnut mahdollisuuden tavata ihmisiä eri maista.
– Taizessa puhutaan nuorille tärkeistä asioista ja olen kokenut, että yhteisö on inklusiivinen, täällä yritetään huomioida erilaiset näkemykset. Keskusteluilmapiiri on sellainen, jossa on helppo peilata omia ajatuksiaan.
Helmi Lempinen on ollut Taizén uudenvuodentapahtumissa vuodesta 2016.
Lempinen kertoo, että usein on ollut vaikea selittää muille, mistä Taizé-yhteisössä on kyse.
– Välillä tuntuu siltä, että suurin osa tapahtumista menee siihen, että seistään bussipysäkillä, odotetaan bussia ja seistään erilaisissa jonoissa, nukutaan lattialla ja lauletaan lyhyitä lauluja monta kertaa. Se on kuitenkin myös sitä, että tapaa ihan uuden ihmisen ja alkaa jutella.
– Olen oppinut itsestäni sen, että oikeasti nautin ihmisten kohtaamisesta, Lempinen kertoo.
Taizén taika on osittain siinä, että hengellisyyden harjoittaminen on oikeastaan hyvin yksinkertaista.
– Se on varmasti yksi syy, miksi niin moni tuntee olevansa kotonaan. Ei ole mitään sellaista rajoittavaa ympärillä, vaan on tilaa olla. Se on juuri niin yksinkertaista, Helmi Lempinen sanoo.
Taizé-yhteisön johtaja Veli Matthew puhui iltatapahtumassa jäähallilla maanantaina 30. joulukuuta.
Mikä Taizé?
Taizén veljeskunta on ekumeeninen eli yhteiskristillinen veljeskunta Taizén kylässä Etelä-Burgundiassa, jonka teologian opiskelija Roger Schultz (1915–2005) eli Veli Roger perusti vuonna 1940. Toisen maailmansodan myllerryksessä syntynyt yhteisö on asettanut tavoitteekseen ei-kristittyjen ja kristittyjen välisen sovinnon.
Nykyään veljeskuntaan kuuluu yli sata veljeä. Tärkeitä asioita ovat rukous, työ ja vieraanvaraisuus. Veljeskuntaan kuuluu veljiä eri kirkkokunnista, kansallisuuksista ja kulttuureista.
Yhteisö on tullut tunnetuksi omantyylisestään hengellisestä musiikista, Taizé-lauluista. Suomessa niitä lauletaan esimerkiksi Tuomasmessussa. Suomessa Taizé-yhteisöstä alettiin puhua 1970-luvun lopulla. Muun muassa kirjailija ja virsien sanoittaja Anna-Maija Raittila teki yhteisöä tunnetuksi.
Taizéssa järjestetään viikon kestäviä tapahtumia, joihin tuhannet nuoret aikuiset tulevat eri puolilta maailmaa. 18–29-vuotiaat voivat tulla myös vapaaehtoistyöhön Taizéen.
28.12.–1.1.2025 Taizé järjesti 47. Euroopan nuorten aikuisten vuodenvaihteen tapaamisen Tallinnassa. Vuonna 2025 vastaava tapahtuma järjestetään Pariisissa.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
”Hullut ratkaisut pitää tehdä nuorena”, sanoo 40 vuotta Taizén yhteisössä elänyt veli Stephen
HengellisyysTaizéssä nuorten etsintä ja kysymykset otetaan vakavasti. Uskon sijaan puhutaan mieluummin luottamuksesta.
