Taizén veli Stephen vieraili Suomessa elokuun lopussa.
”Hullut ratkaisut pitää tehdä nuorena”, sanoo 40 vuotta Taizén yhteisössä elänyt veli Stephen
Taizéssä nuorten etsintä ja kysymykset otetaan vakavasti. Uskon sijaan puhutaan mieluummin luottamuksesta.
Neljänkymmenen vuoden ajan kolme päivittäistä rukoushetkeä, joihin jokaiseen sisältyy kahdeksan minuutin hiljaisuus. Siitä tulee aika monta tuntia hiljaisuutta.
– Vaikka Jumalaa ei olisikaan, jo palaaminen yhä uudelleen näihin hiljaisiin hetkiin riittäisi muokkaamaan ihmistä, sanoo veli Stephen, joka muutti 22-vuotiaana Taizén ekumeeniseen yhteisöön Ranskaan.
Taizén rukoushetkille tunnusomaisia ovat lyhyet, yksinkertaiset laulut, joita toistetaan monta kertaa. Niiden lisäksi luetaan lyhyitä raamatuntekstejä, rukoillaan – ja ollaan hiljaa.
Se poikkeaa siitä, mihin veli Stephen oli lapsena ja nuorena Englannin anglikaanisessa kirkossa tottunut. Hänen mukaansa anglikaanisessa kirkossa käytetään paljon sanoja. Ja jo sana ”service” viittaa siihen, että rukousta pidetään ikään kuin työnä. Taizéssä erilaiset ihmiset vain tulevat yhteen laulamaan ja rukoilemaan.
– Lapsethan rakastavat sitä, että asioita toistetaan, mutta luulen, että me aikuisetkin tarvitsisimme sitä. Kun esimerkiksi laulaa yhä uudelleen vaikka ”missä rakkaus, siellä Jumala”, sanat ikään kuin läpäisevät koko olemuksen.
– Vanhemmiten huomaa, että sanat voivat muuttaa meitä. Jos vuosia ja vuosia valitamme ja kiroamme, meistä tulee aina vain onnettomampia. Ja vastaavasti myös toistuva kiittäminen ja siunaaminen muuttavat ihmistä kaltaisekseen.
Minä en tiedä, mitä tehdä, mutta Jumala voi auttaa, tuoda rauhan ja parantaa.
Rukous on veli Stephenille myös lepohetki. Kun kellot soivat rukoushetken merkiksi, se antaa mahdollisuuden ottaa etäisyyttä elämän hankaluuksiin ja pulmiin.
– Voin luottaa asiat ja ihmiset Jumalalle. Minä en tiedä, mitä tehdä, mutta Jumala voi auttaa, tuoda rauhan ja parantaa.
Yhteisö auttaa pysymään rukouksessa
Veli Stephen on papin poika, ja usko ja kirkko ovat aina olleet osa hänen elämäänsä. Nuorena hän ei kuitenkaan löytänyt paikkaa seurakunnasta. Hänestä tuntui, että seurakunnassa ei eletty Jeesuksen opetusten mukaan, joten hän etsi radikaalimpaa tapaa sitoutua.
– Olen niin kiitollinen siitä, että lähdin Taizéhen. Hullut ratkaisut pitää tehdä nuorena, hän sanoo.
– Nyt ymmärrän etsineeni yhteisöä. Olen aika laiska ihminen, eikä minulla ehkä olisi sitkeyttä rukoilla yksin kolmesti päivässä, mutta kun tukena on 70 veljeä, se auttaa.
Neljäänkymmeneen Taizén-vuoteen mahtuu myös epäilyä ja oman valinnan kyseenalaistamista.
– Meillä kaikilla on huonoja päiviä – niin varmaan avioliitossakin on. Olen onnekas, sillä minulla vaikeat jaksot ovat kestäneet vain päiviä tai viikkoja.
Lukemattomat nuoret eri puolilta maailmaa ovat kokeneet Taizén hengelliseksi kodikseen. Kuvassa vietetään lauantain iltarukousta ennen koronapandemiaa. (Kuva: Pascal Deloche / Godong / Universal Images Group / Lehtikuva)
Veli Stephen toteaa, että hänen sitoutumistaan helpottaa se, että hän edelleenkin uskoo siihen, mikä Taizén toiminnassa on keskeistä: ekumeniaan, kansainvälisyyteen ja nuoriin.
– Tuntuu, että nykyisin nuorten on yhä vaikeampi löytää paikkaansa kirkossa. Monet sanovat, että he ovat menettäneet uskonsa tai eivät tiedä, uskovatko he. Me Taizéssä puhumme mieluummin luottamuksesta kuin uskosta. Luotamme Jumalaan ja luotamme toinen toisiimme.
Monilla on kaipuu yhdessäoloon
Normaalioloissa Taizéssä käy vilkkaimpina heinä-elokuun viikkoina 2500–3000 vierailijaa, joista suurin osa on alle 30-vuotiaita. Tänä kesänä viikkokävijöitä oli 300–1000. Mikä saa yhä uudet ja uudet sukupolvet tulemaan Taizéhen ja monet palaamaan sinne aina uudelleen?
Veli Stephen löytää siihen kaksi syytä. Hänen mukaansa nuoret tuntevat Taizéssä tulevansa kuulluiksi ja arvostetuiksi sellaisina kuin he ovat. Heidän etsintänsä ja kysymyksensä otetaan vakavasti. Toinen syy on se, että jokaiselle vieraalle annetaan joku työtehtävä, esimerkiksi roska-astioiden tyhjennystä, siivousta tai ruuanjakelua. Se lisää tunnetta, että tämä on juuri heidän oma paikkansa.
Jos esimerkiksi kuljet työmatkallasi kirkon ohi, voisitko poiketa sinne päivittäin vaikka viideksi minuutiksi istumaan hiljaa?
Monella Taizén-kävijällä on vakaa aikomus jatkaa säännöllistä hiljentymistä myös kotiin palattuaan. Usein se jää aikomukseksi.
– On hyvä tehdä jonkinlainen sitoumus. Jos esimerkiksi kuljet työmatkallasi kirkon ohi, voisitko poiketa sinne päivittäin vaikka viideksi minuutiksi istumaan hiljaa? Nykyään on myös hyviä puhelinsovelluksia ja verkossa paljon kaikenlaista – esimerkiksi Taizén iltarukoukset, veli Stephen sanoo.
– Ja jos vain mahdollista, yritä viettää aikaa muiden ihmisten kanssa. Monilla on nyt suuri kaipuu yhdessäoloon. Näinä vaikeina aikoina me voisimme olla Jeesuksia toisillemme.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Kun etsit paikkaa, jossa voit levähtää – mielen meteli voi tyyntyä rukoushetkessä
AjankohtaistaHakunilan seurakunnan somekanavissa vietetään joka maanantai Luottamuksen rukoushetkeä.
