Kallion seurakunta ja Stadin Panimo ovat kehittäneet Luther- ja Käthe-oluet.
Lutherin ja reformaation kunniaksi pannaan olutta ympäri Suomea
Reformaatioaiheisista oluista saattaa tulla tämän vuoden trendi. Kallion ja Tikkurilan seurakunnassa olut mahtuu juhlavuoden suunnitelmiin.
Helsinkiläisen Stadin Panimon baarissa maisteltiin maanantai-iltana pienessä kutsuvierasjoukossa uutuusoluita. Erikoiseksi tilanteen teki se, että uutuusoluet olivat kirkollisia. Panimo tarttui seurakunnan ideaan ja kehitti reformaation juhlavuoden kunniaksi Martin- ja Käthe-oluet. Niitä on tehty tässä vaiheessa vain pieni erä, ja ne liittyvät seurakunnan Reformaatioviikkoon.
Varaslähtö Reformaatioviikkoon tosin otettiin jo viikonloppuna Savonlinnassa, jossa paikallinen seurakunta teki yhteistyössä Mustan Virran Panimon kanssa Martti Tripel -oluen. Stadilaisoluita oli jo maistiaisina mukana Savonlinnassa, sillä seurakunnat nostavat reformaatiota esille yksissä tuumin. Kirkkoherrat Teemu Laajasalo ja Sammeli Juntunen saarnaavat toistensa kirkoissa, ja muutakin sisällöllistä antia viikossa riittää.
Nyt on ideana kuitenkin pohtia sitä, onko reformaatio koettavissa myös makuaistin kautta. Miksei olisi, sillä Martti Luther oli paitsi uskonpuhdistaja myös hyvän ruoan ja oluen ystävä. Hänen vaimonsa Katharina von Bora eli tuttavallisemmin Käthe, luostarista paennut entinen nunna, piti Lutherien suuressa kotitalossa yllä melkoista kestikievaria. Eipä siis ihme, että reformaatio-oluita kehitellään muuallakin Suomessa.
Kallion oluiden idea syntyi naisporukassa
Kallion seurakunnan reformaatio-oluiden idea syntyi kolmen teologinaisen porukassa. Kaksi heistä, Laura Huovinen ja Mari Mattsson, toimii pappina Kallion seurakunnassa.
– Kolme teologinaista istahti olutlasin äärelle puhumaan kirkosta, Lutherista, teologiasta ja ihmisyydestä. Kalliossa ei ajatella, että pysytään kirkon sisällä, vaan mennään sinne, missä ihmiset muutenkin ovat. Olen käynyt monia syvällisiä ja antoisia sielunhoitokeskusteluja Hakaniemen torilla, kahviloissa, koirapuistoissa ja karaoke-illoissa ja sitten ilokseni bongannut tapaamiani ihmisiä myöhemmin kirkossa, kertoo Mari Mattsson.
Kallion seurakunnassa haluttiin tehdä yhteistyötä paikallisten toimijoiden kanssa. Suvilahdessa sijaitsevan pienpanimon myynnistä vastaava Ingrid Viertola innostui teemavuoden oluista ja yhteistyöhön lähti myös kaksi paikallista olutravintolaa eli Oiva ja Sivukirjasto.
Luther halusi antaa ihmisille mahdollisuuden löytää oma tapansa elää kristittynä itseään kuunnellen ja kunnioittaen.
– Pappi Mari MattsonMartin- ja Käthe-oluiden etiketit suunnitteli paikallinen graafikko Pauliina Lindholm. Hän osallistui myös maanantain kutsuvierastilaisuuteen.
– Tein mielelläni yhteistyötä Kallion seurakunnan kanssa. Kuulun toiseen seurakuntaan, mutta Kallio on minua henkisesti lähinnä. Siellä pidetään ääntä sosiaalisen oikeudenmukaisuuden puolesta ja ollaan avoimia. Tämä on siitä avaruudesta esimerkki, tuumii Pauliina Lindholm.
Samassa pöydässä istuva Heikki Vartia toimii vapaaehtoisena seurakunnassa. Hän on yksi niistä, joiden avulla kirkon ovet voidaan pitää auki aamusta iltaan. Vartia nyökyttelee Lindholmille ja tuumii, että Reformaatioviikko ja siihen liittyen myös nimikko-oluet sopivat hyvin seurakunnan profiiliin.
– Martti Luther oli suuri oluen ystävä. Samalla, kun viikon luentotilaisuuksissa pohditaan hänen sanomaansa monesta näkökulmasta, tämä on tapa tuoda asiaa esille toisenlaisessa ympäristössä. Luther halusi antaa ihmisille mahdollisuuden löytää oma tapansa elää kristittynä itseään kuunnellen ja kunnioittaen. Kallio uudistuu koko ajan. Reformaatio on meillä arkea, Mattson pohtii.
Hänen mukaansa ilta oluen ja Lutherin äärellä sopii seurakunnan toimintaan. Moralisoinnin ajan olisi syytä olla jo ohi, mutta se ei tarkoita, ettei alkoholin varjopuolia pidä ottaa vakavasti.
– Mikäli kohtuukäyttö ei syystä tai toisesta ole mahdollista, niin keskusteluja on hyvä käydä mieluummin teekupin tai vesilasillisen äärellä, sanoo Mattson.
Vantaalle tulossa Pyhän Laurin olut
Kalliolaiset ja savonlinnalaiset eivät ole suinkaan ainoina yhdistämässä Reformaation juhlavuotta ja olutta toisiinsa. Suomessa on jo valmiina tai tulossa muitakin oluita. Osa niistä jäänee tiettyyn tapahtumaan tehdyksi pieneräksi, osaa saa ainakin jonkin aikaa joistakin ravintoloista ja osa päätynee myyntiin.
Laitilan panimon Agricola-olut on liitetty sekä Suomen 100-vuotisjuhlaan että reformaatioon. Taustana on se, että uskonpuhdistuksen isä ja Suomen kirjakielen kehittäjä Mikael Agricola opiskeli Wittenbergissä ja istui myös Lutherin kanssa samassa pöydässä, todennäköisesti myös olutlasi kädessä.
Vantaalainen Tikkurilan seurakunta suunnittelee yhteistyötä vantaalaislähtöisen Rekolan Panimon kanssa. Tavoitteena on saada aikaiseksi Pyhän Laurin olut pääkaupunkiseudun vanhimman rakennuksen, keskiaikaisen Pyhän Laurin kirkon mukaan.
Kirkon vieressä sijaitsevassa Helsingin Pitäjän kirkonkylässä järjestetään 12.8. keskiaikapäivä. Siellä pidetään Luther-illallinen, jossa myös nimikko-olutta on ajateltu tarjota. Koska olut kantaa kirkon nimeä, se voisi elää yhtä tapahtumaa ja Reformaatiovuotta pidempään.
– Ruokailu on suunnitteilla Pappilan puistoon. Olut oli osa keskiaikaista ruokaperinnettä ja kuului siten myös oppi-isämme Lutherin ruokavalioon. Asiasta käytiin keskustelu seurakuntaneuvostossa ja olut nähtiin luontevana osana ateriaa. Viiniäkin kyseltiin, kirkkoherra Janne Silvast kertoo.
Martti Luther (1483–1546) oli oluen ystävä, mutta joi arkisin vain noin 2,5-prosenttista ykkösolutta. Kuva: Wikimedia Commons
Tampereella toimii Olutseura Luther
Olut todellakin oli osa keskiaikaista ruokakulttuuria ja myös Lutherin keittiötä, vahvistaa pappi, kirjailija sekä Lutherin ja oluen tuntija Lari Junkkari. Hän on myös Suomen Olutseuran Tampereella toimivan paikallisen jäsenjärjestön Olutseura Lutherin perustaja.
Junkkari ja Ylöjärven kirkkoherra Kimmo Reinikainen ovat kehittäneet reformaatiovuoteen Armo-olutta yhteistyössä Nokian Panimon kanssa. Sitä on näillä näkymin tulossa vain tynnyrioluena pariin ravintolaan ja joihinkin tilaisuuksiin.
– Reformaatio-oluita on jo teossa aika monta ja todennäköisesti niitä tulee vielä lisää, joten tästä näyttää tulevan tämän vuoden oluttrendi, kiteyttää Junkkari.
Junkkarin mukaan kenelläkään ei ole varmaa tietoa siitä, minkälaista Lutherin Käthe-vaimon valmistama olut on ollut. Eikä siitäkään, millaista hänen yhden lempioluensa, nykyisinkin toimivan saksalaisen Einbecker-panimon olut oli. Jonkinlaisia valistuneita arvauksia voidaan kuitenkin esittää.
– Makumaailmaltaan olut on ollut lähellä belgialaista luostariolutta, mutta miedompaa, ainakin Käthen arkikäyttöön valmistama olut. Hän muuten varmaan teki piikoineen kolmea laatu- ja samalla vahvuusluokkaa eri tilanteisiin. Lutherin juomassa oluessa lienee ollut kaksi kolmasosaa ohraa, kolmannes vehnää ja luonteeltaan se oli hapan pintahiivaolut. Väriltään kellanruskea.
Lutherin juomassa oluessa lienee ollut kaksi kolmasosaa ohraa, kolmannes vehnää ja luonteeltaan se oli hapan pintahiivaolut.
– Pappi Lari JunkkariJunkkaria ärsyttää, että olut yhdistettynä kirkkoon herättää Suomessa yhä kauhistelua. Keski-Euroopassa tilanne on toinen ja Lutherin aikana asiassa ei ollut mitään ihmeellistä. Euroopan luostarit olivat suuria oluentuottajia, mutta olutta pantiin myös kodeissa ja sitä valmistettiin kaupallisesti.
– Siltä osin ymmärrän kauhistelun, että se liittyy alkoholitraumatisoituneeseen historiaamme ja myös ikävä kyllä monen perheen elämäntilanteeseen. Alkoholin liikakäyttö aiheuttaa kipua, tuskaa ja surua. Voi se kuitenkin olla myös osa hyvää elämää, kun pysytään kohtuudessa.
Luther saarnasi myös ryyppäämistä vastaan
Lutherille olut ja myös hyvä viini olivat tärkeä osa elämää. Hän lähetti vaimolleen matkoiltaan viestejä, joissa kertoi elämän olevan mallillaan, koska paikallinen olut on hyvää. Kerran hän pyysi kirjeellä lähettämään vaimonsa tekemää olutta ja koko viinivarastonsa.
– Luther piti oluesta, mutta hän korosti myös kohtuutta. Seurakunnalle – ja myös itselleen – hän saarnasi myös alkoholin haittapuolista. Hän jyrisi, että on sikamaista istua päivät ja yöt ryyppäämässä. Hyvä ruoka ja juoma näkyivät siinä, että elämänsä lopulla Luther lihoi ja sairastui muun muassa kihtiin, kertoo Lari Junkkari.
Jos Luther eläisi nyt, hän olisi bloggari, vloggari ja tubettaja kaiken muun ohella.
– Pappi Lari JunkkariToisaalta, jos Luther olisi juopotellut jatkuvasti, hän ei olisi pystynyt olemaan niin aktiivinen ja tuottelias. Luther kirjoitti vuodessa keskimäärin 1800 sivua tekstiä, viiden romaanin verran. Hän seurasi aikaansa, otti kantaa asiaan kuin asiaan, saarnasi jatkuvasti, käänsi Raamatun saksaksi ja antoi neuvoja niin kuninkaallisille kuin ruokapöydässään istuneille opiskelijoille ja vieraille.
– Jos Luther eläisi nyt, hän olisi bloggari, vloggari ja tubettaja kaiken muun ohella, Junkkari sanoo.
Lutherin kodissa kävi joka päivä kymmeniä ihmisiä. Käthe pyöritti taloutta, kun isäntä teki teologiaa. Olutta kului runsaasti, mutta arkijuoma oli mietoa, 2–2,5-prosenttista eli suomalaisittain ykkösolutta.
– Olutta valmistettaessa vesi keitettiin, mikä tappoi bakteerit ja lisäksi olueen oltiin jo opittu lisäämään humalaa, joka on lievästi antiseptinen. Nuoret naisetkin joivat päivittäin 2–3 litraa olutta ja aikuiset miehet saattoivat litkiä jopa viisi litraa. Tästä on säilynyt kirjanpitoa muun muassa Hämeenlinnasta Suomesta, selvittää Junkkari.
Luther joi olutta myös lääkkeeksi ummetukseen ja unettomuuteen. Ne vaivasivat häntä. Koska hän erotteli tarkasti sen, mitä ihminen voi ja osaa, ja mitä Jumala armossaan tekee, hänen suuhunsa sopii myös rempseä lause: "Minä ja Philippus otimme olutta ja Pyhä Henki hoiteli hommat". Philipp Melanchton oli Lutherin järjestelmällinen työtoveri, jonka asunnossa Agricola todennäköisesti asui.
Sopivatko kirkko ja olut yhteen?
Kallion seurakunnan pastorit Laura Huovinen ja Mari Matsson kertovat videolla, mistä syntyi idea Martin- ja Käthe-oluisiin. Haastattelijana Kirkko ja kaupungin verkkotoimittaja Jan Ahonen.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Piispa Teemu Laajasalo tapaa helsinkiläisiä pubissa – ”Tärkeintä on, että ihmiset voivat kohdata toisiaan messun jälkeen ja viettää aikaa yhdessä”
Ajankohtaista AjankohtaistaPaavalin seurakunnan kirkkoherra Kari Kanala ja Helsingin piispa Teemu Laajasalo tapaavat alueen asukkaita piispanmessun jälkeen ensin kahvilla ja sitten kirkkokaljoilla.
.jpg)
Miltä usko näyttää? – Valtava Luther pellossa
Hengellisyys
