Happoradion Aki Tykille Pelastaja-kappaleen pääsy veisukirjaan oli iloinen yllätys – ripareiden vakiovarustus uudistui yli 60 laululla
Nuoren seurakunnan veisukirjaa on uudistettu viiden vuoden välein. Uusimmassa painoksessa on kaksi kappaletta Happoradiolta.

Nuoren seurakunnan veisukirjaa on uudistettu viiden vuoden välein. Uusimmassa painoksessa on kaksi kappaletta Happoradiolta.

Happoradion Aki Tykille Pelastaja-kappaleen pääsy veisukirjaan oli iloinen yllätys – ripareiden vakiovarustus uudistui yli 60 laululla

Nuoren seurakunnan veisukirjasta on otettu uusi painos. Mukana on entistä enemmän laajemmalle yleisöille tuttuja pop- ja rock-kappaleita sekä räppiä.

Jos olet käynyt riparin vuoden 1970 jälkeen, olet todennäköisesti laulanut lauluja Nuoren seurakunnan veisukirjasta, joka tunnetaan myös Punaisena laulukirjana. Nyt 50-vuotiaasta klassikkokirjasta on jälleen otettu uusi painos, ja noin puolet lauluista on vaihtunut uusiin. 130 laulun joukossa ovat yhä monet tutut riparihitit kuten Evankeliumi ja Tilkkutäkki, mutta mukana on myös nuorten tekemiä uusia kappaleita, vanhojen konkareiden kuten Jaakko Löytyn ja Pekka Simojoen tekemiä uusia kappaleita sekä kaikelle kansalle tuttuja pop- ja rock-hittejä.

Kirjassa on kappaleita esimerkiksi Happoradiolta, Samuli Putrolta, Juha Tapiolta ja Kapteeni Ä-ni -yhtyeeltä, jossa Jukka Poika aikanaan vaikutti. Myös Mestaripiirros-kappale on päässyt kirjaan. Laulu teki varsinaisen läpimurtonsa Anna Puun versiona, mutta kappaleen on esittänyt myös Egotrippi, säveltänyt Egotripin Knipi ja sanoittanut Mariska.

Nuoren seurakunnan veisukirjaa on uudistettu viiden vuoden välein, viimeksi vuonna 2015. 

Räppiä ja nuorten tekemiä kappaleita

Kappaleet uudistettuun veisukirjaan valitsi toimituskunta, jota veti muusikko Tommi Kalenius

– Tämä oli mielenkiintoinen projekti. Laulukirjoja ei enää paljoa julkaista, sillä musiikkimaailma on digitalisoitunut. Veisukirjalla on kuitenkin tavallaan valmis yleisö ja käyttäjäfunktio. Sen kappaleista tulee monelle merkittäviä ja niihin liittyy nostalgisiakin tunteita. Lauluista tulee osa sukupolvikokemusta. 

Kun nuoret saivat itse tehdä, sanoitukset eivät olleet niin valmiiksi pureskeltuja.

– Tommi Kalenius

Kalenius halusi, että veisukirjasta tulee monella tapaa moniääninen: sen on oltava sitä kirkollisesti ja hengellisesti, mutta myös niin, että tekijöissä on monenlaisia ihmisiä. Veisukirjaan haluttiin myös nuorten tekemiä kappaleita. Tätä varten kutsuttiin nuoria eri puolilta Suomea biisintekoleireille. Toinen järjestettiin Partaharjussa Pieksämäellä, toinen Helsingissä. Mukana oli myös musiikin ammattilaisia ja puoliammattilaisia.

– Nuorten tapa ajatella ja tehdä musiikkia kuuluvat kyllä lauluissa. He ovat kasvaneet pop- ja rock-lyriikan parissa ja ovat vapaita sellaisista riimittelyn kaavoista, jotka olivat aiemmilla sukupolvilla. Kun nuoret saivat itse tehdä, sanoitukset eivät olleet niin valmiiksi pureskeltuja. Tekstit ovat enemmän rukouslauluja kuin julistavia, Kalenius luonnehtii.

Vaikka laulut käsittelevät lähinnä hengellisyyttä, mukana on myös muutama laulu, joissa käsitellään ihastumista, rakkautta ja tykkäämistä.

Nuoren seurakunnan veisukirjan kappaleita lauletaan usein yhteislauluna, mutta Kalenius ei halunnut liikaa juuttua tähän ajatukseen. Yhteislauluksi sopivat hänen mukaansa lopulta aika monenlaiset laulut.

Rap-kappaleisiin on sanat ja soinnut, mutta tarkemmat painotukset voi käydä tarkistamassa Spotifysta. Veisukirjan Instagram-tilillä julkaistaan toukokuussa kaikista kirjan lauluista myös minuutin mittaiset videot, joiden mukana biisejä voi laulaa ja harjoitella.

Happoradion Aki Tykki ajatteli Pelastaja-kappaletta kirjoittaessaan, että se on Jeesuksen puhetta Jumalalle.

Happoradion Aki Tykki ajatteli Pelastaja-kappaletta kirjoittaessaan, että se on Jeesuksen puhetta Jumalalle.

Jeesuksen ahdistus Getsemanessa puhutteli

Uudistuneessa veisukirjassa on kaksikin kappaletta Happoradio-yhtyeeltä, Pelastaja ja Puhu äänellä jonka kuulen. Niiden takana ovat Happoradion solisti Aki Tykki ja kitaristi AH Haapasalo.

– Tuntuu tosi hienolta! Olen itsekin käynyt riparin ja ollut isosena. Punaisen laulukirjan laulut olivat itselle tärkeitä ja liittyvät tiettyyn elämänvaiheeseen, Tykki sanoo.

Pelastaja-kappale liittyy vahvasti juuri riparille sattuneeseen tapaukseen. Ripariryhmä, jossa Tykki oli mukana, oli valinnut konfirmaatiolauluksi kappaleen, jossa laulettiin etsinnästä ja epävarmuuden tunteista. Sen esittäminen kuitenkin kiellettiin, ja ryhmän oli valittava toinen laulu.

 – Tämä tapahtui Joensuussa joskus 1980–1990-lukujen taitteessa. En edes muista, oliko se pappi vai nuorisotyöntekijä, joka oli sitä mieltä, ettei kappale sovi konfirmaatioon, mutta se tuntui erikoiselta, koska Jeesuskin epäröi, Aki Tykki kertoo.

Pelastaja-kappale syntyi vuosia myöhemmin osittain tämän tapauksen inspiroimana. Tykkiä puhutteli kohta, jossa Jeesus rukoilee Getsemanessa tuskissaan ennen vangitsemistaan ja kuolemaansa. Laulun sanoitus on Jeesuksen puhetta Jumalalle.

On aika jännittävä ajatus, että jotkut 14-vuotiaat laulavat ehkä kohta minun kirjoittamaani rakkauslaulua, mutta mikäpä siinä.

– Aki Tykki

Tykki kirjoitti tekstin vuokraamassaan mummonmökissä Lopella. Hän kävi kirkonkylällä ostamassa Raamatun lähteeksi.

– Mietin silloin, että voiko tällaisesta aiheesta, Jeesuksesta, kirjoittaa pop-kappaletta. Alkuun siihen tuli vieläkin uskonnollisempi teksti ja raamatullisia kielikuvia, mutta karsin niitä sitten pois, ettei se kuulosta aivan gospel-kappaleelta ja tulkinnalle jää enemmän tilaa.

Puhu äänellä jonka kuulen on taas Tykille ennen kaikkea rakkauslaulu. 

– On aika jännittävä ajatus, että jotkut 14-vuotiaat laulavat ehkä kohta minun kirjoittamaani rakkauslaulua, mutta mikäpä siinä. Riparilla ollaan opettelemassa elämänasioita ja tykkäämisjutut kuuluvat asiaan. Minäkin taisin olla riparilla ihastunut yhteen isoseen.

Toista video

 

Juttua korjattu 20.1.2020. klo 11.15. Mestaripiirroksen levytti alun perin Anna Puu ja myöhemmin Egotrippi eikä toisin päin.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi