Kirkkoherra Timo Pekka Kaskinen esittelee Roihuvuoren kirkkoa. Kirkon ympärille on alustavasti kaavailtu korkeita asuintaloja sekä kirkon oikealla puolen olevan matalan siipirakennuksen tilalle että kirkon sivulle ja taakse.
Roihuvuoren kirkon ympärille suunnitellaan täydennysrakentamista – palaute johtaa uuteen kaavaluonnokseen, jossa kirkko pyritään saamaan paremmin näkyviin
Kirkkoherra Timo Pekka Kaskisen mukaan alkuperäinen idea oli purkaa tyhjillään seisova siipirakennus, rakentaa tilalle asuntoja ja luoda kaunis, luostarimainen pihapiiri.
Roihuvuoren kirkon kortteliin suunnitellaan asemakaavan muutosta, joka merkitsisi suurta muutosta kaupunginosan keskustan nykyiseen maisemaan. Helsingin seurakuntayhtymän aloitteesta vuonna 2018 käynnistetty hanke kiinnosti heti kaupunkia, joka omistaa suurimman osan kirkon korttelista.
Hankkeen pääpiirteet sisältävää osallistamis- ja arviointisuunnitelmaa on esitelty kaupungin verkkosivuilla ja toukokuussa pidetyssä Uutta Itä- ja Kaakkois-Helsinkiä verkkotilaisuudessa. Alueen asukkailta on tullut näistä ensimmäisistä suunnitelmista niin paljon palautetta, että kaavoituksesta vastaava aluearkkitehti Marjo Vänskä kertoo poikkeuksellisesta ratkaisusta.
– Normaalisti seuraavaksi edettäisiin kaavaehdotukseen. Nyt jatkamme suunnittelua uudella luonnosvaiheella, joka todennäköisesti valmistuu alkuvuonna 2022.
Kirkkoherran mielestä lopputuloksen pitää tuottaa asukkaille iloa
Kirkkoherra Timo Pekka Kaskinen esittelee kirkon ympäristöä ja havainnollistaa, mistä kirkkokorttelin kaavahankkeessa on kyse. Hän kertoo olevansa idean alkuperäinen isä. Matkan varrella ajatus kirkon tyhjillään olevan siipirakennuksen purkamisesta, sen tilalle rakennettavista asunnoista ja kauniista pihapiiristä on laajentunut melkoisesti.
– Ymmärrän hyvin niin seurakuntayhtymän taloudelliset tarpeet kuin kaupungin näkemykset tiivistä rakentamisesta. En ole änkyrä. Samaan aikaan toivon, että asukkaita kuullaan ja mietitään, minkälainen ratkaisu on ja minkäkokoisia rakennuksia tontille tulee. Itse menisin kauneus edellä. Lopputuloksen pitäisi tuottaa asukkaille iloa, Kaskinen sanoo.
Kirkkoherra Timo Pekka Kaskinen näyttää puhelimestaan kirkon ympärille tehtyä ensimmäistä rakennushahmotelmaa parin vuoden takaa. Taustalla itse kirkko nähtynä Roihuvuorentieltä päin. Oikealla puolella olevat kerrostalot rakennettiin aikanaan niin, että näkymä kirkolle on avara.
Kaskinen kehottaa katsomaan kirkonmäkeä Roihuvuorentien suunnasta uusien kerrostalojen vierestä. Kirkko on rakennettu mäelle ja kerrostalot on aseteltu niin, että näkymä kirkolle on avara. Uusissakin suunnitelmissa tämä näkymä säilyisi. Sen sijaan muista suunnista kirkko jäisi melko lailla piiloon, ellei suunnitelmia muuteta.
Kirkon edustalla ja oikealla puolella on hyvin matala siipirakennus, joka otettiin pois käytöstä sisäilmaongelmien vuoksi. Sen tilalle on kaavailtu lähes kirkon katon tasalle yltävää L-kirjaimen muotoista kerrostaloa. Kirkon taakse ja osin sen sivuilla on suunniteltu lisää 4–5 kerroksisia asuinrakennuksia. Kirkko olisi siis suurimmaksi osaksi niiden ympäröimä. Talojen ja kirkon väliin muodostuisi luostarimaiseksi kuvattu sisäpiha.
Marjo Vänskän mukaan ajatus osittain suljetusta sisäpihasta sisältyy jo kirkon alkuperäisen arkkitehtuurikilpailun voittaneeseen ja toteutuneeseen ehdotukseen, jossa muuri ja siipirakennus rajaavat kirkon sisäpihaa kolmelta eri suunnalta.
Asuntojen rakentaminen toisi rahaa seurakuntien toimintaan
Nykyisin kirkon takana ja sivurakennuksen edessä on parkkipaikkoja. Kerrostalot tulisivat osin seurakuntien ja osin kaupungin maille. Jos kaava toteutuisi tämän mukaisena seurakuntayhtymän osuus rakennusalasta olisi noin 3 400 kerrosneliötä.
– Kortteliin on suunniteltu asuinrakentamista yhteistyössä kaupungin kanssa. Kaupungin tonteille osoitettu kerrosala on suurempi. Meille tämä merkitsisi noin 50:ttä asuntoa. Seurakuntayhtymän ajatuksena oli alun perin se, että tähän sisältyisi myös palveluasumista, mutta nyt on päädytty asuinrakentamiseen. Tämä kohde on meille luonteeltaan investointi, jolla pyritään turvaamaan seurakuntien toimintaa, kiinteistökehityspäällikkö Kaarina Rötsä kertoo seurakuntayhtymän tavoitteista.
Rötsä korostaa, että suunnitelmat ovat niin alussa, että esimerkiksi tonttien myyntiä tai talojen rakennuttamisvaihtoehtoja ei ole vielä koeponnistettu. Hänen mukaansa suunnitelmat pohjautuvat siihen, että kirkko on ja pysyy alueen keskipisteenä.
Roihuvuoren kirkon takana olevalle parkkipaikalle on kaavailtu asuinrakennuksia.
Rötsä kävi esittelemässä hanketta Roihuvuoren seurakuntaneuvostolle kesäkuussa. Timo Pekka Kaskinen kertoo hänen ja seurakuntaneuvoston yllättyneen siitä, että suunnitelmat ovat jo luonnonvaiheessa ja siitä, että seurakunta ei olekaan lausunnon antaja.
– Koska seurakuntayhtymä on aloitteen tekijä ja vetovastuu on kaupungilla, me olemmekin yhtymään kuuluvana seurakuntana lausuntojen saamapuolella. Olen nyt koonnut työryhmän, joka perehtyy asiaan ja on yhteydessä meidän kiinteistötoimeemme, Kaskinen sanoo.
Suunnitelmia rukataan saatujen lausuntojen perusteella
Kirkkoherra Timo Pekka Kaskinen palaa hankkeen alkuvaiheisiin. Siihen, kuinka seurakuntatoimisto ja kerhot siirrettiin pois sisäilmaongelmaisesta sivurakennuksesta kirkkoon. Nyt kirkko ei ole enää päivällä tyhjillään ja sieltä loistaa arkisinkin lämmin valo. Samalla tiloja monipuolistettiin, ja ennen koronaa saatiin aikaan myös kahvila.
Timo Pekka Kaskinen esittelee tunnelmallista kirkkosalia. Vuonna 1970 valmistuneen Roihuvuoren kirkon on suunnitellut arkkitehti Lauri Silvennoinen.
Tapaamisessa silloisen kiinteistöjohtaja Kai Heinosen kanssa nousi esille rakennuksen purkaminen ja asuntojen, myös ikäihmisille suunnattujen, rakentaminen tilalle. Kirkon ja nykyisin matalaa muuria muistuttavan rakennuksen sijaan Kaskinen mietti hieman korkeampaa rakennus ja sisäpihaa. Tästä suunnitelmat ovat kasvaneet.
– Alueen ja tontin kehittäminen sopii hyvin. Esimerkiksi iso parkkipaikka kirkon takana ei ole mikään kaunistus. Jos marssijärjestystä mietitään, niin esteettiset arvot ovat minusta yhä ykkösiä. Tämä kirkko seisoo tässä vielä pitkään, Kaskinen sanoo.
Roihuvuoren kirkon ympärille on Pekka Kaskisen näyttämässä luonnoksessa sijoitettu 4–5-kerroksisia taloja. Helsingin kaupunginmuseo, Museovirasto ja monet alueen asukkaat ovat olleen huolissaan siitä, että kirkko peittyy rakennusmassojen taakse. Saatu palaute vaikutti siihen, että suunnittelua jatketaan vielä uudella luonnoksella.
Arkkitehti Marjo Vänskä jakaa alueen asukkaiden ja myös Helsingin kaupunginmuseon ja Museoviraston esittämän huolen siitä, että esitetyssä ensimmäisessä luonnossuunnitelmassa kirkko peittyy rakennusmassojen taakse.
– Näin kaupunkikuvallisesti tärkeässä kohdassa tulee vaalia paikan ainutlaatuisuutta, arvokkuutta ja kirkon keskeistä asemaa kaupunkikuvassa, Vänskä toteaa.
Jatkosuunnitelmissa tutkitaan hänen mukaansa muutoksia kaavan rakennushahmoihin, jotta näkymät kirkolle säilyisivät.
Lisäksi mietitään kortteliin suunniteltujen toimintojen vaihtoehtoisia sijoituspaikkoja ja sitä, miten puisto voisi säilyä laajemmin kaikkien asukkaiden käytössä. Nyt monia asukkaita huoletti suunnitellun päiväkodin iso koko siksi, että puistoalue pienenisi. Toisaalta samalla oltiin huolissaan päiväkotipaikkojen riittävyydestä alueella. Jatkosuunnittelussa otetaan huomioon myös pysäköintipaikkojen tarve alueella.
– Olen asunut Roihuvuoressa, joten tämä hyvin säilynyt 1950–1960-luvun palkittu lähiö on minulle itsellenikin tärkeä ja rakas paikka, Vänskä sanoo.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
