Ylärivin ryijyt: Elämänpuu, Ester Ax, Pyhäpuu, M. Ahlstedt-Willandt ja Viinipuu, Aino Baeckman. Alarivin ryijyt: Elämänlanka, A. W. Raitio, Madonna, Katri Warén ja Tietäjät, M. Ahlstedt-Willandt.
Ryijyjä käytettiin alun perin peittoina ja niiden päällä mentiin myös naimisiin
Vanhimpia ryijyjen aiheita olivat elämänpuut, joissa oli lintuja, sydämiä, tulppaaneja ja tietysti vihkipareja.
Villainen, kudottu tai ommeltu ryijy on tullut jälleen muotiin. Kyse on ikivanhasta käsityöstä, ja vanhin säilynyt suomalainen ryijy on peräisin 1600-luvulta.
Ryijyt tulivat ensin pappiloihin ja aateliskoteihin, joista ryijyinnostus levisi 1700-luvun loppupuolella kaikkiin kansankerroksiin. Vanhimpia ryijyjen aiheita olivat elämänpuut, joiden latvuksissa oli onnenlintuja, sydämiä ja tulppaaneja ja tietysti vihkipareja.
Ryijyjä käytettiin kodeissa peittoina ja kirkoissa morsiusryijyinä. Vihittäessä pariskunta seisoi vihkiryijynsä päällä, ja sen jälkeen se sijattiin häävuoteeseen. Olihan siihen kudottu suojaa antavia ja onnea tuottavia merkkejä.
Ryijyjä on käytetty myös rekipeittoina. Lisäksi ne olivat arvostettuja maksuvälineitä niin veronkannossa kuin kaupanteossakin.
Ajan oloon ryijyn käyttötapa muuttui. Suomen Käsityön Ystävät perustettiin vuonna 1879, ja sen jälkeen ryijy löysi paikkansa osana kodin sisustusta seinältä, penkin päältä tai lattialta.
Raamatulliset aiheet ja maatalousyhteiskunta näkyivät ryijyissä
Yhtä ryijyjen kulta-aikaa elettiin 1930- ja 1940-luvuilla. Silloin myös uskonnolliset aiheet olivat niissä vahvasti esillä.
Esimerkiksi suositusta elämänpuusta tehtiin uusia versioita kuten Dora Jungin ryijy, jossa on kuvattu kokonainen linnunlaulumetsä. Toisen Elämänpuu-ryijyn vanhasta aiheesta suunnitteli Ester Ax.
Margareta Ahlstedt-Willandtin suunnittelemassa Pyhäpuu-ryijyssä on puun lisäksi muun muassa kyyhkysiä, jotka symboloivat rauhaa ja sovintoa. Raamatullisia luontoaiheita löytyy Aino Baeckmanin Viinipuu-ryijystä ja A. W. Raition Elämänlanka-ryijystä 1930-luvulta.
Raitio on suunnitellut myös suositun Maamies-ryijyn, johon on kudottu maatalousyhteiskunnassa hyvin konkreettinen viljelyaihe. Käsityön langat ovat ruskeaa, vihreää ja keltaista, kuten pelto kesän eri vaiheissa on.
Ryijyssä on nähtävissä myös raamatullinen kylväjäteema. Sen etualalla on kyntäjähahmo, joka kyntää auralla ja hevosella peltoa. Keskellä on kylväjä vakkoineen ja taustalla niittäjä sirpin kanssa.
Maamies-ryijy, A. W. Raitio.
Hyvä paimen, Madonna ja kolme tietäjää
Suomen tunnetuin uskonnollinen ryijy on Toini Nyströmin Hyvä paimen. Ryijy on ajalleen tyypillinen funkkisryijy. Sen värit ovat luonnonläheiset, ja pohjan muodot ovat suorakaiteita.
Aihe tulee suoraan Raamatusta, jossa Jeesus sanoo olevansa hyvä paimen, joka laittaa henkensä alttiiksi lampaidensa puolesta. Hyvä, todellinen paimen ei myöskään emmi pelastaa lammastaan suden suusta.
Ryijyn keskialueen väri tuo mieleen lämpimän auringonlaskun, ja kaikkinensa ryijyn puna-sini-ruskea värimaailma on lempeä.
Hyvä paimen -ryijy, Toini Nyström.
Myös Neitsyt Maria on ikuistettu ryijyyn. Katri Warénin Madonna-ryijyssä kiertää kaksi okaista köynnöstä, jotka viittaavat Jeesuksen ristinkuolemaan, ja keskellä on Maria sylissään Jeesus-vauva.
Jeesuksen syntymän tapahtumiin liittyy myös Margareta Ahlstedt-Willandtin 1930-luvun puolivälissä suunnittelema Tietäjät-ryijy. Se esittää tarinaa kolmesta viisaasta miehestä, jotka ovat palaamassa seimen luota suorinta reittiä omalle maalleen. Tässäkin ryijyssä kukkii puu ikuisen elämän vertauskuvana.
Perinteisiä ryijymalleja on edelleen saatavilla Ryijypalvelu-RP Oy:sta ja Suomen Käsityön Ystävistä.
Lähteet: Marjo Ahonen-Kolu: Ryijy! The finnish Ryijy-Rug. Tuomas Sopanen & Leena Willberg: Ryijy elää. Suomalaisia ryijyjä 1778–2008. Annikki Toikka-Karvonen: Ryijy. Ryijypalvelu-RP Oy ja Suomen Käsityön Ystävät.
Suomalaisen kulttuurin päivää vietetään 28.2.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Neulominen ei ole vain mummojen hommaa, sanoo neulontaan lukioikäisenä punkkarina hurahtanut Tiina Mahlamäki
Hyvä elämäUudessa Neuloosi-kirjassaan Tiina Mahlamäki kertoo neulomisen maailmasta ja omista kokemuksistaan. Suomeen neulomisen toivat keskiajalla Naantalissa toimineet birgittalaisnunnat.
