Suomalaiset kulkevat villasukissa ”kehdosta hautaan” – itse tehdyt sukat ovat merkki siitä, että joku välittää
Innokkaat neulojat tekevät villasukkia tuntemattomillekin. Joululahjasukat voi löytää vaikka seurakuntien adventtimyyjäisistä.
Niitä annetaan jo aivan pienille vauvoille, lapsille, aikuisille, vanhuksille, kaiken kansan suosikkiartististeille, asunnottomille ja presidenteille. Ne puetaan myös vainajalle arkkuun hänen viimeiselle matkalleen. Villasukat, jos jokin, yhdistävät kansaa. Niitä myös tehdään yhä itse.
– Kaupoissa ei hyviä villasukkia ole juurikaan tarjolla. Olipa sitten omakotitalo tai kerrostalo, lattiat ovat usein kylmät, ja Suomessa mökkeillään paljon, joten sukille on tarvetta. Villasukat ovat mukavat ja ne pystyy sujauttamaan myös kenkiin, kertoo kädentaitoalan kouluttaja, tietokirjailija Anna-Karoliina Tetri.
Tetri on perehtynyt villasukkien historiaan ja kirjoittanut kirjat Perinteiset villasukat (Moreeni 2015) ja Perinteiset villasukat 2 (Otava 2019), joista jälkimmäisessä esitellään myös suurmiesten- ja naisten villasukkia.
Punainen raita suojasi pahoilta hengiltä
Villasukkia tekevät monenlaiset ihmiset ikään ja sukupuoleen katsomatta. Osa tahtoo haastaa itseään tekemällä erikoismalleja, toisille riittävät perusmallit, jotka syntyvät vaikka telkkaria katsellessa.
Moni suomalainen on oppinut neulomaan villasukat koulussa. Voiko villasukkien tekemistä siis pitää jonkinlaisena kansalaistaitona?
– Sen perusteella, mitä olen vapaan sivistystyön puolella opettanut, sanoisin, ettei se enää ole niin. Villasukkakursseillani on ollut parikymppisiä, jotka eivät ole ennen neuloneet villasukkaa, Anna-Karoliina Tetri kertoo.
Villasukka ei synny nopeasti.
Nykyään villasukkiin neulotaan värejä ja kuvia, joista neuloja itse pitää tai joista hän tietää sukkien saajan pitävän.
Aiemmin sukkien kuviointiin liittyi paljon symboliikkaa. Punainen raita neulottiin sukkaan siksi, että sen uskottiin suojaavan pahoilta hengiltä. Muutoin punaista pidettiin tiettyjen herätysliikkeiden piirissä synnin värinä, ja villasukat tehtiin mielummin vaikka harmaasta langasta.
– Ennen symboliikka oli yhteiskunnallista tai uskonnollista tai liittyi varakkuuteen. Enää ei värisymboliikkaa samalla tavalla ole, Tetri sanoo.
Sukkia voi tehdä myös tuntemattomille
Villasukat voivat vaikuttaa arkisilta, mutta niitä on arvostettu, rakastettu ja parsittu. Entisaikaan palvelusväki, siis piiat ja rengit, sai joskus osan palkastaan ruokana tai tavaroina, ja sellaisiksi laskettiin myös villasukat tai säkillinen raakavillaa, josta saattoi neuloa itselleen sukat.
Nykyään villasukka on hyvä tapa osoittaa, että on ajatellut toista ja välittää hänestä. Itse tehdyistä sukista ilahtuu niin ystävä kuin sukulainenkin, mutta yhtä hyvin sukkia voi tehdä tuntemattomille. Monessa seurakunnassa sukkia neulotaan lahjaksi kastettaville vauvoille, vainajille niin sanotuiksi taivassukiksi ja myytäviksi adventtimyyjäisiin, joista niitä hankitaan joululahjoiksi.
– Villasukka ei synny nopeasti. Se on edelleen merkki siitä, että tekijä on antanut jollekulle omaa aikaansa, Anna-Karoliina Tetri sanoo.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Ryijyjä käytettiin alun perin peittoina ja niiden päällä mentiin myös naimisiin
Hyvä elämäVanhimpia ryijyjen aiheita olivat elämänpuut, joissa oli lintuja, sydämiä, tulppaaneja ja tietysti vihkipareja.
