Hyvää pyhää: Saat lakata pelkäämästä
Jumala ei ikinä unohda meitä vaan tietää, mitä meille tapahtuu.
Usein Jeesus sanoi häneltä apua etsivälle ”Älä pelkää!” Hätäisen ihmisen avunpyynnössä hän tunnisti jo uskon.
Kohdatessaan ihmisiä Jeesus tahtoi vapauttaa heidät kaikista peloista. Hän vakuutti, että heidän elämänsä ja sielunsa ovat elämän alusta loppuun Jumalan käsissä. Jos Jumala ei unohda varpustakaan, miten hän ihmislapsen unohtaisi. He saivat luottaa siihen, että Jumala oli heidän kanssaan joka päivä, tuli mitä tuli.
Kun Jeesus rohkaisi oppilaitaan jakamaan omat pelkonsa kanssaan, hän kutsui heitä ystävikseen. Eikä hän sanonut heille, että ette saa pelätä.
Peloista saa puhua. Saamme puhua myös epäilyistämme, vihastamme, katkeruudestamme – kaikesta.
Lintuja kuolee ja putoaa maahan. Pelottavia asioita tapahtuu itse kullekin – siinä määrin, ettei pelkoja enää tarvitse kenenkään lietsoa. Rohkaisua ja toivoa me sen sijaan tarvitsemme. Pelkojen jakamista ja näköaloja eteenpäin.
Täällä maan päällä kulkiessaan Jeesus tahtoi antaa perusluottamuksen siihen, ettei Jumala ikinä unohda meitä vaan tietää, mitä meille tapahtuu.
Rukouksessa avautuu tila, joka on maailman avarin, vapain ja turvallisin. Mitään ei tarvitse peittää eikä piilotella. Kukaan ei pääse sinun ja Jumalan väliin. Rukouksen turvassa saat lakata pelkäämästä. Mitään ei enää tarvitse paeta. Kaiken pelon ja tuskan tunteva sanoo siellä: ”Älä pelkää. Minä tässä olen.”
Herää aamuun ja rukoile
Vanha rukousohje kuuluu: Nouse ja rukoile aamun sarastaessa ja valmistaudu alkavaan päivään.
Kävele ikkunan eteen. Avaa verhot. Seiso hetki hiljaa ja hengitä rauhallisesti.
Lausu mielessäsi: ”Niin kuin aamu valkenee, anna valosi valaista mieleni ja poistaa pelkoni.”
12.11.
Päivän evankeliumissa (Luuk. 12:4–7) Jeesus sanoo, että Jumala ei unohda varpusta eikä ketään meistä.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Hyvää pyhää: Kiusaukset piinaavat meitä
HengellisyysAhneuden, kilpailun, vallan ja voiman tie ei ruoki sieluamme.
