Hyvää pyhää: Kiusaukset piinaavat meitä
Ahneuden, kilpailun, vallan ja voiman tie ei ruoki sieluamme.
Jeesuksen julkisen toiminnan alku oli hurja. Markus kertoo evankeliuminsa alussa yhteen menoon Jeesuksen kasteesta ja kiusauksesta.
Kun Jeesus nousi kastevedestä, Jordanin joesta, hän koki Jumalan Hengen laskeutuvan ylleen ja kuuli Jumalan kutsuvan häntä rakkaaksi Pojakseen. Heti sen jälkeen sama Henki kuljetti tai ajoi hänet autiomaahan, jossa saatana koetteli häntä.
Kasteella Jeesus kutsuttiin tehtäväänsä, ja jo seuraavassa hetkessä hänen kutsumuksensa pantiin kokeeseen. Hän selvisi siitä, ja enkelit tulivat huolehtimaan hänestä.
Meidän mielikuvissamme Jumalan päävihollisen rooli on ristiriitainen. Kun emme halua panna kärsimyksiä ja koetuksia Jumalan vastuulle emmekä ottaa niitä omalle kontollemme, vastuun saa kantaa ”saatana”. Kaiken pahan voi panna hänen tiliinsä.
Kertomus ei päästä meitä näin helpolla. Sillä on syvempi sanoma. Ihmisen ikuisena kiusauksena on harhautua palvelemaan Jumalana jotain, mikä ei ole Jumala. Kiusauskertomus avaa silmämme väärin käytetyille jumalakuville, jotka palvelevat ihmisen omia harhakuvia ja valtapyrkimyksiä – ja vievät pois rakkauden tieltä. Meillä on jatkuvasti kiusaus lähteä ahneuden, kilpailun, vallan ja voiman tielle. Se tie ei kuitenkaan ruoki sieluamme eikä tyydytä syvintä nälkäämme.
Jeesus kutsuu toisenlaiselle tielle. Sillä tiellä saa rauhassa etsiä sielun ruokaa ja opetella jakamaan omastaan tarvitsevien kanssa. Se tie haastaa kysymään, mihin ja kehen uskoo, ketä tahtoo seurata ja mihin käyttää aikansa.
Ja rukoilla, että kestämme kiusauksissa.
Paastovinkki sosiaalisen median käyttäjälle
Pääsiäistä edeltävä paastonaika haastaa meitä sosiaalisen median käyttäjiä miettimään, millaiset sanat rakentavat rauhaa.
Egyptin erämaissa 300-luvulla eläneet erämaaisät opettivat, että kateus ja pahat sanat pimentävät sydämen. Jättämällä ne voi hiljentyä.
”Älä halveksi ketään, älä tuomitse ketään, älä puhu pahaa kenestäkään, niin Jumala antaa sinulle rauhan”, opastaa meitä tuntematon erämaaisä.
18.2.
1. paastonajan sunnuntain evankeliumi (Mark. 1:12–13) kertoo, että Jeesus oli neljäkymmentä päivää autiomaassa saatanan kiusattavana.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Hyvää pyhää: Iloitse ystävyyden lahjasta
HengellisyysYstävykset voivat puhua keskenään iloistaan, peloistaan ja sielunsa kaipuusta, asioista, joista he eivät puhuisi kenellekään toiselle.
Hyvää pyhää: Valoisa kädenojennus
Hengellisyys
Hyvää pyhää: Vetäydy välillä hiljaisuuteen
Hengellisyys
