Yksi kampanjan kasvoista Sanna Ylianttila, 29, kokee, että toivo löytyy arjen keskeltä.
Sanoma toivosta ilmestyy Espoon katukuvaan ja liikennevälineisiin – "Ihmiset kaipaavat kipeästi toisten läsnäoloa ja yhteistä tekemistä"
Viiden espoolaisen tarinoita toivosta voi löytää Espoon katukuvasta pääsiäisen molemmin puolin. Ihmisiä kehotetaan myös jakamaan tarinoitaan sosiaalisessa mediassa.
Koronapandemiavuoden aikana moni on kokenut toivottomuutta: Miten tästä selvitään? Mihin voin epävarmuudessa luottaa? Loppuuko tämä ikinä? Espoon seurakuntien pääsiäisviesti "Täällä asuu toivo" kertoo, että toivoa on aina.
Valokuvaaja Katja Tähjä tallensi helmikuussa 2021 viiden espoolaisen elämää niissä paikoissa ja tilanteissa, jotka tuovat heille toivoa. Näitä toivon tarinoita voi löytää Espoon katukuvasta pääsiäisen molemmin puolin. Kolme erilaista kuvaa arjen toivosta tulee esille katujen varsille, ostoskeskuksiin, metroasemille ja busseihin.
Yksi kampanjan kasvoista Sanna Ylianttila, 29, kokee, että toivo löytyy arjen keskeltä.
– Minulle toivo merkitsee asiaa, minkä avulla varsinkin heikoista ja rankemmista hetkistä pääsee yli. Elämään toivoa tuovat puolivuotias poika ja jalkapallo. Liikunta on aina ollut henkireikä, Ylianttila sanoo.
Tunne huolenpidosta ja kiinnostuksesta lisää myös toivoa.
– Kira Ertman
Espoon ruotsinkielisen seurakunnan kirkkoherra Kira Ertman näkee, että jokainen voi lisätä toivon kokemusta pitämällä huolta toisista.
– Pienet, arkiset kysymykset ovat tärkeitä: Mitä kuuluu? Miten voit? Tunne huolenpidosta ja kiinnostuksesta lisää myös toivoa. Ajattelen myös, että rukouksessa on suuri toivon elementti. Rukouksessa saamme jättää kaikki huolenaiheemme Jumalalle, Ertman sanoo.
Espoonlahden seurakunnan diakoni Liisa Pohjonen on huomannut työssään, että nyt on tarvetta toivolle.
– Vielä vuosi sitten keväällä ihmiset jaksoivat tsempata ja uskoa siihen, että kohta helpottaa. Nyt on alkanut näkyä väsymystä ja epätoivoa. Epätoivo liittyy paljolti yksinäisyyteen ja siihen, että tuntuu kuin kodin seinät alkaisivat kaatua päälle. Ihmiset kaipaavat kipeästi toisten ihmisten läsnäoloa ja yhteistä tekemistä, Pohjonen sanoo.
Hän muistuttaa, että seurakunnan työntekijöihin voi olla yhteydessä isoissa ja pienissä murheissa.
– Olemme tavanneet ihmisiä kävelylenkeillä ja kirkossa turvavälein. Ei meillä ole valmiita vastauksia, mutta yhdessä epävarmuus on helpompi kestää.
Leppävaaran seurakunnan kirkkoherra Kalervo Salon mukaan toivo on keskeinen osa kristillistä uskoa. Toivo, jonka kristinusko tuo pahuuden ja vaikeiden tilanteiden keskelle, on se, että lopulta aina hyvä voittaa.
– Se on Raamatun lupaus, Salo korostaa.
Espoon seurakuntien Papin puhelimeen voi soittaa joka päivä klo 9–21. Myös muiden seurakuntien työntekijöiden kanssa voi sopia keskusteluajoista. TukiChatti päivystää verkkosivuilla espoonseurakunnat.fi arkisin klo 15–18.
Arjen toivon tekojen lisäksi Espoon seurakunnat kutsuvat ihmisiä jakamaan omia toivon tarinoitaan sosiaalisessa mediassa tunnisteilla #TäälläAsuuToivo ja #HärBorHoppet.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Vantaan seurakunnat aloittavat rairuoholiven – ”Jo parissa päivässä siemenet alkavat itää”
AjankohtaistaNorppalivestä ja kalasääsken pesinnästä siirrytään nyt askel pidemmälle: meditatiiviseen rairuoholiveen.
