Seimiasetelma mahtuu vaikka tulitikkuaskiin.
Seimiasetelmissa näkyvät kulttuurierot, kakkaajat ja kansallispuvut – näin teet tulitikkuaskin kokoisen seimen
Jouluseimen voi rakentaa vaikka huovasta, savesta tai puusta. Usein joulun keskushenkilöt sijoitetaan tuttuihin maisemiin.
Päähenkilöt ovat tuttuja: Maria, Joosef ja Jeesus-lapsi, vierellä ehkä pari eläintä muistuttamassa siitä, että Jumala ei syntynyt ihmiseksi missään hienostohotellissa. Kaikki muu seimiasetelmissa sitten vaihteleekin. Seimiasetelmiin tiivistyy mielikuvamme ensimmäisestä joulusta, mutta niissä näkyvät myös kulttuurivaikutteet.
Seimien historiaa ja erilaisia seimiperinteitä käsittelevässä Juha Luodeslammen ja Liisa Väisäsen teoksessa Jouluseimen tarina (LK-kirjat 2009) kuvataan, kuinka seimiasetelmien historia alkoi oikeastaan seiminäytelmistä. Ensimmäinen seiminäytelmän organisoi todennäköisesti Franciscus Assisilainen 1200-luvun alussa. Hän kokosi Italian Grecciossa sijaitsevaan luolaan olkia, eläimiä ja ihmisiä välittämään joulun sanomaa. Myöhemmin näyttelijät korvattiin puunukeilla.
Ensimmäiset varsinaiset seimihahmot tehtiin tiettävästi marmorista 1200-luvun Italiassa. Sen jälkeen seimiä on tehty ainakin puusta, savesta, kartongista, huovutetusta villasta, paperista ja tinasta.
Mereneläviä ja vuoristomaisemia
Suomeen seimet tulivat 1800-luvulla. Täällä seimiasetelmat ovat olleet usein hyvin pelkistettyjä, myös hahmogallerialtaan. Niissä on saattanut olla vain Maria, Joosef ja Jeesus. Muualla seimiasetelmissa on nähty myös paimenia, Itämaan tietäjiä, enkeleitä ja ihan tavallisia kansalaisiakin.
Ranskan Provencessa seimiasetelmia on tehty savesta ja Raamatun henkilöt ovat saattaneet saada seurakseen perinneasuisia provencelaisia.
Seimikulttuurin synnyinmaassa Italiassa seimissä on paikallisväriä. Kuuluisia ovat esimerkiksi napolilaiset seimet, joissa on runsaasti ruokatarpeita, hedelmiä, mereneläviä ja makkaroita sekä paljon ihmisiä. Roomassa tyyli on hillitympi, mutta pyhä perhe on saattanut sijoittua Rooman seudun maalaismaisemaan oliivipuineen ja mäntyineen.
Krakovalainen seimiasetelma
Ranskan Provencessa seimiasetelmia on tehty savesta ja Raamatun henkilöt ovat saattaneet saada seurakseen perinneasuisia provencelaisia. Krakovassa Puolassa seimihahmot on sijoitettu taloihin, jotka muistuttavat paikallisia rakennuksia. Raamatullisten hahmojen lisäksi mukana voi olla puolalaisen kansanperinteen hahmoja. Saksassa seimihahmot on usein tehty puusta. Sielläkin hahmot saattavat olla paikallisissa perinneasuissa tai Jeesuksen syntymä on sijoitettu baijerilaiseen vuoristomaisemaan.
Valmistumattomuuden symboli naurattaa
Seimiperinteen erikoisin yksityiskohta taitaa löytyä katalonialaisesta seimiperinteestä. Siellä seimiasetelmaan kuuluu usein kakkaaja eli caganer. Sen historiaa ei täysin tiedetä, mutta yhden selityksen mukaan housut kintuissa kakkaava hahmo kuvastaa sitä, kuinka valmistautumaton ihmiskunta oli Kristuksen syntymään. Jotkut taas sanovat, että hahmo on vain paikallisen huumorintajun ilmentymä. Oli miten oli, hupailu jatkuu, sillä kakkaaja on usein saanut ajankohtaisen ja tunnetun henkilön kasvot.
Matkumuistomyymälä Gironassa myy erilaisia kakkaajahahmoja.
Myös Helsingissä pääsee tutustumaan sekä materiaaleiltaan että kulttuurivaikutteiltaan erilaisiin seimiin. Esimerkiksi Aleksanterinkadun Nordean ikkunassa on tänä vuonna espanjalainen seimiasetelma, Cafe Engélissä paperiseimi Filippiineiltä ja Aseman kellon ikkunassa italialainen seimi. Helsingin Tuomiokirkon seimi on peräisin Betlehemistä.
Näin teet tulitikkuaskin kokoisen seimen:
Pienen seimen tekemiseen tarvitset
- Tulitikkuaskin
- Eri mallisia ja kokoisia puuhelmiä. Vartaloihin pitkulaisia, päiksi pyöreitä.
- Nopeasti kuivuvia vedenkestäviä värejä, esimerkiksi akryylivärejä. Tässä indikon sinistä, titaanivalkoista ja kuparinväristä.
- Pullonkorkin tai muuta materiaalia, josta voi ”veistää” seimen.
- Ohuehkoja kankaita - Lankaa
- Liimaa. Liimapyssy on kätevä, mutta hitaammin kuivuvissa liimoissa ei ole näppien polttamisen vaaraa.
- Paperi- ja/tai mattoveitsen
- Pinsetit auttavat pienten asioiden asettelussa
- Pensseleitä ja vesikuppi
- Sakset
- Tukeva paperi alustana toimii samalla värinsekoituspalettina ja siitä voi leikata tähden.
Seimiasetelmia Helsingissä
1. Kampin kappeli, Simonkatu 7. Paimenkeramiikan seimi, Marja Neuvonen. Esillä 29.11.– 6.1.
2. Vanhakirkko, Lönnrotinkatu 6. Huovutettu seimi, Elina Törmä. Esillä 29.11.–6.1.
3. Stockmann, Mannerheimintien sisäänkäynnin vitriineissä. Mirjamin seimi, Mirjam Skarp, esillä 22.11.– 6.1.
4. Aseman kello, Aleksanterinkatu 50. Seimi Italiasta. Esillä 22.11.– 6.1.
5. Aseman kello, Kluuvikatu 4. Aarikan seimi, Kaija Aarikka. Esillä 22.11.– 6.1.
6. Fazer, Kluuvikatu 3. Fazerin oma seimiasetelma suklaasta ja sokerista, esillä 22.11.–6.1.
7. Nordea, Aleksanterinkatu 30. Seimi Espanjasta. Esillä 22.11.– 6.1.
8. Café Engel, Aleksanterinkatu 26. Paperiseimi Filippiineiltä. Esillä 22.11.– 6.1.
9. Tuomiokirkko, Unioninkatu 29. Seimi Betlehemistä, valmistettu oliivipuusta, valmistanut Ibraham Giacaman. Esillä 29.11. –6.1.
10. Pyhän Henrikin katedraali, Puistokatu 1. Katedraalin oma seimi on esillä 13.12. –6.1.
11. Paavalin kirkko, Sammatintie 5. Seimiasetelmia kirkon ikkunoissa. 23.11.–8.1.2021.
12. Matteuksen kirkko, Turunlinnantie 3. Jouluseimi ikkunassa 29.11.–6.1.2021
13. Johannes församling, Korkeavuorenkatu 10, seimi toimiston ikkunassa.
Lue lisää jouluseimet.fi
Jaa tämä artikkeli:
Lue lisää:
