Diakoniatyö myönsi alkuvuodesta avustuksia kolmanneksen enemmän kuin vuosi sitten – ”Tärkeä asia työssäni on etsiä asiakkaalle jokin toivonkipinä”
Yllättävät ja vaikeat elämäntilanteet saavat ihmiset hakeutumaan diakoniatyöntekijän vastaanotolle. Tulevan syksyn tukimuutokset huolettavat sekä diakoniatyöntekijöitä että asiakkaita.
Evankelis-luterilaisten seurakuntien diakoniatyö myönsi kolmanneksen enemmän avustuksia tämän vuoden alussa kuin vuosi sitten. Myös ruoka-avun tarve on ollut suurempaa kuin viime vuonna.
Kirkon tilastojen mukaan toukokuun loppuun mennessä avustuksia oli jaettu 3,5 miljoonalla eurolla kun viime vuonna avustusrahan määrä oli 2,6 miljoonaa euroa. Diakoniatyössä autetaan akuuteissa hätätilanteissa taloudelliseen ahdinkoon joutuneita. Apua on annettu esimerkiksi asumisen kustannuksissa, sähkö- ja puhelinlaskuissa.
Seurakuntien maantieteellinen sijainti vaikuttaa diakonian asiakaskuntaan. Kallion seurakunnan johtavan diakonin Anne Mäki-Kokkilan mukaan esimerkiksi Kallion seurakunnassa lapsiperheiden määrä on suhteellisen pieni.
Diakoniatyöntekijä vahvistaa toivoa
Anne Mäki-Kokkilan mukaan esimerkiksi asumisen tukiin kohdistuvat leikkaukset voivat näkyä diakoniatyön asiakasmäärissä ja kasvavassa taloudellisen tuen tarpeessa. Asiakastyötä tekevät diakonit näkevät usein vastaanotolle saapuvasta ihmisestä paistavan huolen liittyen omaan tulevaisuuteen ja taloudellisesta tilanteesta selviytymiseen.
– Jotkut ihmiset ovat tulleet esimerkiksi kertomaan, että pitäisi saada halvempi asunto. Huolettaa, miten ihmiset tulevat pärjäämään, kun leikkaukset ja muutokset astuvat voimaan, hän sanoo.
Yli 23 vuotta diakoniatyötä tehnyt Mäki-Kokkila kertoo, että ihmiset hakeutuvat diakoniatyöntekijän luo yleensä hyvin samojen asioiden tiimoilta. Tällaisia ongelmia ovat muun muassa sairastuminen, työttömyys, ero, mielenterveys- ja päihdeongelmat sekä muut, usein elämänhallintaan liittyvät asiat. Osa asiakkaista haluaa tulla vain keskustelemaan.
– Voi olla tilanteita, että ongelmat ja haasteet kasautuvat, ihmisellä saattaa olla esimerkiksi sairastamista, lapsia ja taloudellisia ongelmia.
Asiakkaan huolia ja haasteita ei vastaanotolla pyyhitä pois, mutta Mäki-Kokkilan mukaan toivo ja sen levittäminen on tärkeä työkalu diakonin työssä.
– Tärkeä asia työssäni on etsiä jokin toivonkipinä ja kertoa asiakkaalle, että olet tehnyt tämän asian todella hyvin. Ihmiset usein miettivät omia asioita päässään, eivätkä aina itse huomaa omia onnistumisiaan. Siksi puhuminen ja kohtaaminen helpottaa.
Ostokorttia pilotoidaan Helsingin seurakunnissa
Diakoniatyössä jaetaan esimerkiksi osto-osoituksia ruokakauppoihin, joiden avulla asiakkaat voivat hankkia ruoka- ja perustarvikkeita.
Tähän asti diakoniatyössä asiakas on saanut tarpeen mukaan ostolapun, jonka kautta ostosten maksaminen on tapahtunut. Tällä hetkellä joissain Helsingin seudun seurakunnissa pilotoidaan ostokorttia, joka tulee laajemmin käyttöön ensi vuoden aikana.
Ostokortti on käytännössä lahjakortti, johon on ladattu valmiiksi saldoa, jolla asiakas voi maksaa. Ostokortti herättää A4-kokoista ostolappua vähemmän huomiota ja kortti tekeekin kassalla asioimisesta sujuvampaa.
Mäki-Kokkilan mukaan jotkut asiakkaista kokevat häpeää ostolapun kanssa kassalle menemisestä. Hän uskoo, että ostokortti tulee myös helpottamaan asiakkaiden asiointia, sillä ostokorttia ei tarvitse käyttää kerralla kokonaan, toisin kuin ostolappua.
Diakoniatyölle voi myös lahjoittaa
Helsingin seurakuntien diakoniatyöllä on läpi vuoden voimassa oleva rahankeräyslupa. Diakoniatyölle ovat lahjoittaneet Mäki-Kokkilan mukaan niin yksittäiset ihmiset kuin yhteisötkin. Lahjoitusrahoilla myönnetään apua tarvitseville vähävaraisille diakonia-avustuksia. Rahaa on lahjoitettu parin vuoden aikana noin 10 000 euroa.
Mäki-Kokkilan mukaan jotkut tahot ja ihmiset ovat lahjoittaneet suuriakin summia, ja lahjoitusten avulla diakoniatyössä voitu entistä paremmin auttaa ihmisiä, jotka ovat avuntarpeessa.
– Sen olen huomannut, että ihmiset haluavat lahjoittaa, kunhan vain löytyy oikea kanava, hän sanoo.
Vuosittain kirkon diakonia avustaa Suomessa yli 10 miljoonalla eurolla. Avun tarve sekä taloudellinen tuki kasvavat vuoden loppua kohden.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Lapsuudessa koetulla köyhyydellä on pitkäaikaisia vaikutuksia – Anne-Marie Tammilehto muistaa yhä köyhyyden synnyttämän häpeän
AjankohtaistaAnne-Marie Tammilehto on kokenut köyhyyttä lapsena, aikuisena ja sosiaalityöntekijän silmin. Professori Heikki Hiilamo tietää, että köyhien lapsiperheiden määrä kasvaa juuri nyt.