Kuva Maija Saari, kuvalähde Istock.
Voiko seurakunnan kaapata vaaleilla? – ”Kyllä se on mahdollista”
Voiko pieni mutta järjestäytynyt joukko kaapata seurakunnan vaaleissa? Kyllä, arvioivat seurakuntavaalien projektipäällikkö Annmari Salmela ja Kallion kirkkoherra Riikka Reina Syvässä päädyssä -podcastissa. He arvostelevat kirkkoherrojen vallan keskittymistä ja äänestäjiä hämääviä ehdokaslistoja.
Syksyn seurakuntavaaleissa valitaan uudet luottamushenkilöt päättämään kirkon jäsenten verorahojen käytöstä, kiinteistöistä ja henkilöstöstä. Viime vaaleissa vuonna 2022 äänestysprosentti oli 12,7 prosenttia.
Kun lähes yhdeksän kymmenestä äänioikeutetusta jättää äänestämättä, voisiko jokin järjestäytynyt taho – poliittinen puolue, herätysliike, järjestö tai vaikka suurempi suku – ottaa haltuunsa paikallisseurakunnan päätöksenteon?
Seurakuntavaalien projektipäällikkö Annmari Salmela muistuttaa, että vaaleissa on vähän ehdokkaita ja pienillä äänimäärillä voi päästä päättämään miljoonaluokan asioista. Seurakunnan kaappaamistakaan hän ei pidä mahdottomana.
– Kyllä se on mahdollista.
Kirkkoherra Riikka Reina kertoo, että viime vaaleissa Kallion seurakunnassa olisi päässyt heittämällä kirkolliseksi päättäjäksi noin 50 äänellä.
– Kaksi koululuokallista. Semmoisen potin periaatteessa keräät kyllä aika nopeasti, hän sanoo ja muistuttaa, ettei Kallio ole edes ihan pieni seurakunta.
Enemmistön saamiseen Kallion seurakunnan päätöksenteossa olisi Reinan arvion mukaan tarvittu viime vaaleissa yhteensä noin tuhat ääntä. Hän ei pidä skenaariota mahdottomana, jos apuna olisi esimerkiksi onnistunut vaalikampanja.
Pienemmissä seurakunnissa valta voisi siirtyä yhden ryhmän käsiin vielä helpommin. Salmelan mukaan esimerkiksi poliittinen puolue voisi koota vaalien ainoan paikallisen ehdokaslistan ja saada sen läpi ilman varsinaista vaalia.
– Kaikkein pienimmät Suomen seurakunnat ovat ihan pulassa. Siellä voisi ihan oikeasti joku poliittinen puolue päättää, että me teemme tämän yhden listan, se on sopuvaali ja sitten kirkkoherra joutuu nyökkäämään. Siinä ei paljon ole tehtävissä, Salmela kertoo.
Annmari Salmela ja Riikka Reina kehottavat ihmisiä äänestämään. Seurakuntavaalien ennakkoäänestys on 3.–7. marraskuuta, varsinainen vaalipäivä on sunnuntai 15.11.2026.
Onko kirkkoherralla liikaa valtaa?
Riikka Reina ja Annmari Salmela muistuttavat, ettei seurakunnan kaappaaja kuitenkaan voisi tehdä valta-asemallaan aivan mitä tahansa. Suomen lainsäädäntö, kirkon hallinto ja olemassa olevat sitoumukset rajoittavat vaaleilla valittujen luottamushenkilöiden valtaa.
Enemmistö voisi silti suunnata seurakunnan rahoja uudelleen, vaikuttaa rekrytointeihin ja esimerkiksi hankaloittaa vastustamaansa seurakunnan toimintaa, kuten maahanmuuttotyötä, poistamalla siltä määrärahoja.
– Kyllähän se vaatisi kirkkoherralta aikamoista ohjailua, neuvottelutaitoa ja keskustelua siitä, että onko tämä oikeasti seurakunnan yhteinen intressi ja halutaanko oikeasti tähän suuntaan, Salmela pohtii.
Kirkkoherra valmistelee usein seurakuntaneuvostolle tulevat asiat, esittelee ne, johtaa itse kokousta ja lopulta vastaa myös päätösten toimeenpanosta.
Onko todellinen valta viime kädessä aina kirkkoherroilla?
– Missään muussa yhteiskunnan lohkossa ei ole tällaista vallankeskittymää, kirkkoherra Reina kertoo.
– Kirkkoherralla on ihan hirveän paljon valtaa kirkossa. Olen sitä mieltä, että liikaa. Tämä virka on myös aika vaarallinen, hän sanoo suoraan.
Reina ajattelee, että yksi luottamushenkilön tärkeä tehtävä on pitää kirkkoherra kurissa.
Salmela näkee, että kirkkoherra voi myös käyttää valtaansa tyylikkäästi ja yhteistyöhakuisesti. Kaikki kirkkoherrat eivät kuitenkaan suhtaudu luottamushenkilöihin tasavertaisina vallankäyttäjinä.
– Tiedän kirkkoherroja, jotka ovat sanoneet luottamushenkilöille, että kun minä sanon, niin te hyppäätte kuin kumipallot, Salmela harmittelee.
Äänestäjää sumutetaan tarkoituksella
Oman äänivallan käyttäminen vaatii, että äänestäjä tietää, ketä ja mitä hän äänestää. Seurakuntavaaleissa yksittäisen ehdokkaan arvoihin ja tavoitteisiin voi tutustua vaalikoneessa. Ehdokkaan valitsijayhdistyksen nimi ei kuitenkaan välttämättä paljasta, onko listan taustalla esimerkiksi puolue, herätysliike tai muu järjestäytynyt ryhmä.
– Ehdokas kertoo, mitä hän haluaisi ajaa siellä seurakunnassa ja mikä hänelle on tärkeintä. Sen jälkeen tulee joku hähmäinen listanimi, Salmela kuvailee.
Onko kyse jopa tarkoituksellisesta sumuttamisesta?
– Osittain on, Riikka Reina vastaa.
Annmari Salmela muistelee puolueen vaalitilaisuutta, jossa hän oli kehottanut kertomaan ehdokaslistan nimessä puoluesidonnaisuudesta suoraan.
– Sieltä tuli sitten nimeksi joku ”Kirkkomme puolesta”. Minä vain huusin, että kuulitteko, mitä äsken juuri sanoin.
Reina peräänkuuluttaa avoimuutta, joka olisi myös äänestäjän suoja.
– Jos kaikki ehdokkaat ovat kokoomuslaisia tai kaikki ehdokkaat ovat sosiaalidemokraatteja, niin olisi ihan reilua kirjoittaa se otsikkoonkin. Siinä olisi jonkinlainen kuluttajansuoja, kun äänestää, hän kertoo.
Entä mitä perinteisesti matala äänestysprosentti käytännössä tarkoittaa kirkon elämässä? Mitä tapahtuu, kun enemmistö vetäytyy ja pieni vähemmistö jää käyttämään valtaa?
Reina arvioi, että mitä matalammaksi äänestysprosentti näissäkin vaaleissa jää, sitä konservatiivisempi kirkko käytännössä on.
– Minä väitän näin. Tämä on minun hypoteesini tästä asiasta, hän sanoo.
– Tavallisen ihmisen äänellä on merkitystä, Salmela alleviivaa.
Kuuntele jakso
Seurakuntavaaleissa valitaan evankelis-luterilaisen kirkon uudet luottamushenkilöt päättämään, miten kirkollisveroa maksavien rahoja käytetään. Viime vaaleissa lähes yhdeksän kymmenestä äänioikeutetusta jäi kotiin. Mitä demokratialle tapahtuu, kun enemmistö vetäytyy ja pieni vähemmistö jää käyttämään valtaa?
Seurakuntavaalien projektipäällikkö Annmari Salmela ja kirkkoherra Riikka Reina keskustelevat aiheesta Syvässä päädyssä -podcastin jaksossa Voiko seurakunnan kaapata vaaleilla? Voit kuunnella jakson K&k:n sivuilla, Spotifysta tai videokuvan kanssa Youtube-kanavaltamme.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Seurakuntavaaleilla on oikeasti merkitystä, tietävät nuorten vaikuttajaryhmäläiset
AjankohtaistaVuonna 2023 voimaan tulleen uuden kirkkojärjestyksen mukaan joka seurakunnan on asetettava nuorten vaikuttajaryhmä. Juho Hakkarainen, Hilda Lindfors ja Nuutti Hurme kertovat, millaista sellaisessa toimiminen on.
