Vain harva helsinkiläisehdokas ajattelee, että maahanmuuttajien tukeminen kuuluu kirkon tärkeimpiin tehtäviin
Silti valtaosa ehdokkaista ajattelee, että seurakuntien pitää tarjota toimintaa myös muilla kielillä kuin suomeksi ja ruotsiksi. Vaalikoneessa voit verrata näkemyksiäsi ehdokkaiden mielipiteisiin.
Helsingin seurakuntavaaliehdokkaista vain harva priorisoi maahanmuuttajien tukemisen ja vieraskielisten huomioimisen kirkon kolmen tärkeimmän tehtävän joukkoon.
Tämä selviää Helsingin ehdokkaiden vaalikonevastauksista. Helsingissä ehdokkaita on kaikkiaan 578. Heistä melkein kaikki ovat vastanneet vaalikoneeseen. Vastaamalla vaalikoneen kysymyksiin, pääset itse vertaamaan näkemyksiäsi ehdokkaiden mielipiteisiin.
Ehdokkaille esitettiin 13 kohdan lista, josta pyydettiin valitsemaan kolme asiaa, joihin panostamisen kokee tärkeimmäksi omassa seurakunnassaan.
”Huolehtii vähäosaisista ja muista apua tarvitsevista” listattiin ehdokkaiden mielestä kaikkein tärkeimmäksi. Tämän valitsi 61 prosenttia vastaajista. Toiseksi eniten (54 prosenttia) sai kannatusta se, että seurakunta ”järjestää jumalanpalveluksia sekä tukee henkistä ja hengellistä elämää arjessa”. Sen sijaan ”tukee maahanmuuttajia ja huomioi vieraskieliset toiminnassaan” jäi vihoviimeiseksi. Vain kolmisen prosenttia helsinkiläisvastaajista priorisoisi kirkon kolmen tärkeimmän tehtävän joukkoon.
Yli puolet pitää tärkeänä kirkkoon kuulumattomien tavoittamista
Vaalikoneessa selvitetään ehdokkaiden kantoja valtakunnallisiin ja paikallisiin kysymyksiin.
Helsingissä vieraskielisten asukkaiden määrä on kasvanut, mutta heistä vain pieni osa kuuluu Helsingin seurakuntiin. Moni vieraskielinen helsinkiläinen on kuitenkin taustaltaan kristitty. Tähän liittyen vaalikoneessa esitettiin väittämä: “Helsingin seurakuntien pitää tarjota toimintaa myös muilla kielillä kuin suomeksi ja ruotsiksi”. Monikielisen toiminnan lisäämistä luterilaiseen kirkkoon kannattaa valtaosa vastaajista, sillä jokseenkin samaa tai täysin samaa mieltä oli 82 prosenttia vastaajista.
Helsingissä kirkkoon kuuluminen on vähentynyt 2000-luvun ajan. Siksi vuoteen 2027 ulottuvassa kaikkien seurakuntien toimintaa ohjaavassa strategiassa tavoitteena on vahvistaa kirkkoon kuulumista. Resurssipainotuksista päättäminen kuuluu luottamushenkilöille.
Tähän liittyen ehdokkaiden näkemystä kysyttiin ”seurakuntien tehtävä on tavoittaa kirkkoon kuulumattomia, vaikka se vähentäisi niiden mahdollisuutta panostaa nykyisiin jäseniin”. Jokseenkin samaa tai täysin samaa mieltä oli 57 prosenttia vastaajista. Täysin eri tai jokseenkin eri mieltä oli 30 prosenttia vastaajista.
Lauttasaaressa kannatetaan sateenkaarihäitä, Vuosaaressa ei
Valtakunnallisia kysymyksiä ehdokkaille esitettiin kaikkiaan 21. Tarkastelemme lähemmin muutamia.
Vaikka samaa sukupuolta olevat on Suomen lain mukaan voitu vihkiä avioliittoon vuodesta 2017, kysymys sateenkaariparien vihkimisestä jakaa yhä kirkkoa sisäisesti. Yksittäiset papit alkoivat vihkiä sateenkaaripareja ja osa seurakunnista avasi tilojaan sateenkaariparien vihkimisiin. Osa papeista sai rangaistuksia sateenkaariparien vihkimisistä, osa ei.
Keväällä 2025 kirkon ylin päättävä elin kirkolliskokous hylkäsi kompromissiehdotuksen kahdesta rinnakkaisesta avioliittokäsityksestä. Pian tämän jälkeen kesäkuussa 2025 piispat antoivat pastoraalisen ohjeen, jonka myötä sateenkaariparien vihkimisiin kirkkotiloissa ei enää tarvita seurakuntaneuvoston erillistä päätöstä eikä vihkimisestä seuraa papille rangaistusta. Kirkon perinteistä avioliittokäsitystä puolustavat katsovat, että ohjeellaan piispat ohittivat kirkon ylimmän päättävän elimen eli kirkolliskokouksen päätöksen.
Miten tämä liittyy seurakuntavaaleihin? Siten, että nyt valittavat luottamushenkilöt pääsevät paitsi käyttämään valtaa paikallistasolla myös äänestämään kirkolliskokouksen edustajia alkuvuodesta 2028. Sekä konservatiiviset että liberaalit ryhmittymät pyrkivät saamaan näissä vaaleissa läpi mahdollisimman monta omaa ehdokastaan. Mitä enemmän ryhmittymä saa paikkoja paikallistasolle, sitä enemmän se saa äänivaltaa seuraavissa kirkolliskokousvaaleissa. Edelliskerralla kirkolliskokouksen kokoonpano muuttui aiempaa uudistusmielisemmäksi. Vaalikoneessa esitettiin kirkon päättäjiksi haluaville seuraava väite: ”Kirkon tulisi kaikissa seurakunnissa vihkiä avioliittoon myös samaa sukupuolta olevat”. Enemmistö (68 prosenttia) helsinkiläisistä ehdokkaista vastasi olevansa väitteen kanssa jokseenkin tai täysin samaa mieltä ja he siis pitävät tärkeänä sateenkaariparien vihkimistä. Neljännes helsinkiläisehdokkaista ei kannata väitettä vaan oli täysin tai jokseenkin eri mieltä.
Pääkaupunkiseudun seurakunnat ovat viime vuosina avanneet tilansa sateenkaariparien vihkimisille. Vain Vantaan Hämeenkylän seurakunta ja Helsingin Vuosaari poikkeavat muista.
Vuosaaressa ehdokkaista 56 prosenttia vastustaa samaa sukupuolta olevien vihkimistä: siellä Vastuunkantajat-ehdokkaat vastustavat sateenkaarihäitä, Toivo-listan ehdokkailla kannoissa on hajontaa ja Tulkaa kaikki -ehdokkaat kannattavat samaa sukupuolta olevien vihkimisiä.
Haagassa samaa sukupuolta olevien vihkimisestä täysin tai jokseenkin eri mieltä oli 39 prosenttia ja Pakilassa 37 prosenttia vastaajista. Pitäjänmäessä vastustajia oli 35 prosenttia ja Mikaelissa 34 prosenttia vastaajista, muissa seurakunnissa vastustus jäi alle 20 prosenttiin. Pienintä vastustus oli Lauttasaaressa (12 prosenttia).
Valtaosa ei antaisi tukea naispappeutta vastustaville järjestöille
Seurakunnat tukevat taloudellisesti kirkon lähetysjärjestöjä. Jotkut kirkon piirissä toimivat lähetysjärjestöt eivät hyväksy naispappeutta, vaikka se on ollut Suomessa voimassa jo vuodesta 1986 ja virka on avoin kaikille sukupuolille.
”Seurakuntani tulisi tukea vain sellaisia lähetysjärjestöjä, jotka hyväksyvät naispappeuden” -väitteen vastaukset näyttävät jakolinjoja liberaalien ja konservatiivisten ehdokkaiden välillä. Täysin tai jokseenkin eri mieltä on 26 prosenttia. He ovat usein herätysliiketaustaisia tai konservatiivisten ryhmien edustajia.
Jokseenkin tai täysin samaa mieltä on 68 prosenttia vastaajista. Heistä seurakunnan ei pidä antaa rahaa naispappeuden vastustajille kuten Suomen Luterilaiselle Evankeliumiyhdistykselle eli Sleylle tai Kansanlähetykselle. Tässä kysymyksessä oli isoja alueellisia eroja.
Naispappeutta vastustavien tahojen tukemista kannatti Pitäjänmäessä 41 prosenttia, Vuosaaressa 37 prosenttia ja Mikaelin seurakunnassa 32 prosenttia vastaajista. Lauttasaaressa naispappeutta vastustaville järjestöille tukea heruisi vain harvoilta (4 prosenttia vastaajista).
Enemmistö kannattaa hautakulujen kattamista asiakasmaksujen korotuksilla
Hautaustoimen kulujen kattaminen asiakasmaksujen korotuksilla saa kannatusta helsinkiläisehdokkaiden enemmistöltä. Seurakunnat vastaavat hautaustoimesta myös kirkkoon kuulumattomien osalta, ja valtio korvaa kirkolle kuluja tästä yhteiskunnallisesta tehtävästä. Nykyhallitus on kuitenkin vähentänyt merkittävästi tätä valtionosuutta, eikä korvaus kata kaikkia kuluja.
Vaalikoneessa kysyttiin hautaustoimen rahoittamisesta seuraavasti: ”Koska valtion rahoitus ei enää kata hautaustoimen kuluja, seurakuntien tulisi kattaa hautaustoimen kustannukset nykyistä enemmän asiakasmaksuilla”. Jokseenkin samaa tai täysin samaa mieltä oli 61 prosenttia kysymykseen vastaajista, kun taas 23 prosenttia vastaajista ei kannata asiakasmaksujen korotuksia kulujen kasvamisen vuoksi.
Ehdokaslistat heijastelevat paikallista ympäristöä
Helsingin 19 seurakunnassa on monenlaisia ehdokaslistoja. Helsingissä lähes 70 prosenttia ehdokkaista on uusia eli pyrkii luottamustehtävään ensimmäistä kertaa. 30-vuotiaita ja sitä nuorempia on ehdokkaista vähän yli 15 prosenttia.
Ehdokkaita on ryhmittynyt arvoliberaalien, arvokonservatiivien, paikallisuutta korostavien sekä puolueiden tai niitä lähellä oleville listoille. Esimerkiksi Helsingin tuomiokirkkoseurakunnassa Kantava voima on konservatiivista suuntaa edustavan Yhteinen kirkkomme -verkoston lista, Toivo on Kokoomuksen ja sitoutumattomien lista ja Tulkaa kaikki – kirkon uudistajat edustaa uudistusmielistä ja arvoliberaalia siipeä.
Helsingin seurakuntavaaleissa ehdokkaiden valintoja on mahdotonta ahtaa pelkästään liberaali–konservatiivi-muottiin. Ehdokaslistojen sisälläkin mielipiteet voivat erota. Saman vaaliliikkeen alla toimivilla ryhmillä on painotuseroja, koska asuinalueiden tilanteet heijastuvat ehdokkaiden näkemyksiin. Esimerkiksi Kannelmäessä Yhteinen kirkkomme -kattonimen alla toimivat Keskitietä kirkolle -listojen ehdokkaat eivät suhtaudu niin jyrkästi samaa sukupuolta olevien vihkimisiin kuin vaikkapa niin ikään Yhteinen kirkkomme -verkostoon kuuluvan Kantava voima -ehdokkaat Helsingin Tuomiokirkkoseurakunnassa. Äänestäjän kannattaakin ryhmän taustojen lisäksi selvittää, mitä yksittäinen ehdokas itselle tärkeissä asioissa aidosti painottaa.
Vaalikoneiseen vastanneiden ikäkeskiarvo jäi alle 50 vuoden vain kolmessa seurakunnassa: Haagassa se oli 43, Kalliossa 45 ja Oulunkylässä 46 vuotta. Vanhimmat vastaajat löytyvät Munkkiniemestä (keskiarvo 62 vuotta) ja Vuosaaresta (keskiarvo 61 vuotta).
Mitä puoluetta ehdokkaat äänestäisivät eduskuntavaaleissa? Helsingin 536 vastanneesta 182 ei kertonut puoluekantaansa. Kantansa ilmoittaneiden joukossa suosituin puolue on SDP, jota kannatti 75 ehdokasta. Kokoomus oli ihan kannoilla, sitä kertoi kannattavansa 73 ehdokasta. Vihreitä äänestäisi 64, kristillisdemokraatteja 44 ja vasemmistoliittoa 30 vastaajaa. Keskustan valitsi 15 ja perussuomalaisia kannatti 7 ehdokasta. Liike Nytin valitsi yksi ja yhdeksän kertoi äänestävänsä jotain muuta.
Vastaajista 35 prosenttia ei koe mitään kirkossa vaikuttavaa liikettä läheiseksi. Arvoliberaalin Tulkaa kaikki -liikkeen läheisimmäksi mainitsi 31 prosenttia vastaajista. Kirkon herätysliikkeistä suosituin on herännäisyys, jonka valitsi 13 prosenttia vastaajista. Tuomasyhteisön läheisimmäksi valitsi kymmenen prosenttia vastaajista. Suomen Luterilaisen Evankeliumiyhdistyksen (Sley/Slef) ja Kansan Raamattuseuran kumpaisenkin koki läheiseksi kahdeksan prosenttia vastaajista.
93 prosenttia helsinkiläisehdokkaista on vastannut vaalikoneeseen
Jutuntekohetkellä Helsingin seurakuntavaaliehdokkaista 93 prosenttia oli vastannut vaalikoneeseen. Matalin vastausprosentti (77 %) oli Pitäjänmäessä. Herttoniemen, Malmin, Matteuksen, Munkkiniemen ja Kannelmäen seurakuntien ehdokkaista kaikki ovat vastanneet vaalikoneeseen. Täältä pääset siihen itse: seurakuntavaalit.fi/vaalikone.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Valtaosa Vantaan seurakuntavaaliehdokkaista toivoo kirkon kotouttavan maahanmuuttajia
AjankohtaistaSeurakuntavaalien vaalikoneesta käy ilmi myös esimerkiksi vantaalaisten ehdokkaiden mielipide sateenkaariparien vihkimiseen ja hautausmaksuihin.
