Seurakuntien iltapäivätoiminnassa Vantaalla on myös uskontokuntiin kuulumattomia ja muihin uskonnollisiin yhteisöihin kuuluvia lapsia.
Seurakuntien iltapäiväkerhoissa tasapainoillaan tunnustuksettomuuden periaatteen kanssa – osa seurakunnista tahtoo keskittyä toimintaan, jossa uskonto saa näkyä
Rekolan seurakunta Vantaalla päätti hiljattain luopua iltapäiväkerhostaan ja suunnata resurssit toisin.
Kannattaako seurakunnan järjestää toimintaa, joka ei sisällä uskontoa? Kysymys voi kuulostaa oudolta, mutta on noussut esiin kun kyseessä on iltapäivätoiminnan järjestäminen ykkös- ja kakkosluokkalaisille.
Rekolan seurakunta päätti helmikuun lopussa luopua koululaisten iltapäivätoiminnasta kevätkauden jälkeen. Seurakuntaneuvoston tekemän päätöksen taustalla oli monenlaisia syitä: pitkäaikaisen työntekijän eläkkeelle siirtyminen, mutta myös se, että kaupungilta saatu korvaus ei kattanut toiminnan todellisia kuluja. Raamit toiminnan järjestämiseen tuntuivat ahtaalta, sillä seurakunta ei ole voinut vaikuttaa esimerkiksi ryhmäkokoon. Jatkossa Rekolan seurakunta suuntaa resursseja muuhun kouluikäisten ja perheitten parissa tehtävään työhön, joka saa olla tunnustuksellista. Vastaavia päätöksiä on tehty aiemmin myös muualla, esimerkiksi Helsingin Vuosaaressa.
Pulaan alueen perheet eivät kuitenkaan joudu, sillä seurakunta neuvottelee, voisiko toinen toimija alkaa pitää kerhoa Rekolan kirkon tiloissa.
Muut Vantaan seurakuntien järjestämät tai niiden tiloissa toimivat iltapäiväkerhot jatkavat ensi syksynä. Haku ensi syksynä alkavaan iltapäivätoimintaan alkaa 28. maaliskuuta.
Seurakunnat ovat tärkeä tekijä iltapäivätoiminnan järjestäjänä
Pienten koululaisten oikeudesta iltapäivätoimintaan säädetään perusopetuslaissa. Kunnat vastaavat kokonaisuudesta ja saavat tähän valtionosuutta, mutta niillä ei ole velvollisuutta järjestää toimintaa itse.
Vantaa järjestää iltapäivätoimintaa avustettuna toimintana siten, että kunta koordinoi, avustaa ja ohjaa toimintaa, mutta varsinaisia toiminnan järjestäjiä ovat järjestöt, yksityiset tahot ja seurakunnat. Paikkaa iltapäivätoiminnasta haetaan kaupungilta.
– Seurakunnat ovat tärkeä toiminnan järjestäjä Vantaalla. Ne ovat järjestäneet iltapäivätoimintaa siitä lähtien kun toiminta vuonna 2004 tuli perusopetuslakiin. Perinteet ovat pitkät ja seurakunnilla on pääasiallisesti osaavaa, kokoaikaista henkilökuntaa, Vantaan opetustoimen asiantuntija Virva Kela-Piironen kertoo.
Ryhmät ovat Vantaalla suuria. Vantaan kasvatuksen ja oppimisen lautakunnan linjauksen mukaan työntekijöitä on oltava yksi kuuttatoista lasta kohden. Tilanne on haastava, kun ryhmässä on usein myös erityistä tukea tarvitsevia lapsia.
– Iltapäivätoiminnan valintakriteerit täyttävää lasta ei voi jättää ilman paikkaa. Tämä on paletti, jonka kanssa joudumme taiteilemaan. Onneksi Vantaan kaupunki myönsi iltapäivätoimintaan 400 000 euroa omaa rahaa ja meillä on nyt oma iltapäivätoiminnan koordinaattori ja joka koulussa vastuuopettaja, Kela-Piironen kertoo.
Uskonto näkyy vaihtelevasti
Vantaalla seurakuntien tarjoamaa iltapäivätoimintaa ovat tällä hetkellä Korson seurakunnan iltapäiväkerho Mikkolassa, Tikkurilan seurakunnan iltapäiväkerhot Ilolassa ja Ylästössä ja Vantaankosken seurakunnan iltapäiväkerhot Myyrmäessä, Kaivokselassa ja Kivistössä.
Hämeenkylän seurakunnan iltapäiväkerho Koululaisklubi Vapaalan seurakuntakodilla on seurakunnan omaa toimintaa, johon haetaan paikkaa suoraan seurakunnalta. Hämeenkylän seurakunnan kerhotilassa Pähkinärinteessä toimii NMKY:n järjestämä iltapäiväkerho, jolle seurakunta tarjoaa ilmaiseksi tilat. Myös Hakunilassa seurakunnan tilassa toimii NMKY:n iltapäiväkerho.
Se, miten uskonto kerhoissa näkyy, vaihtelee. Lapset ja muita uskontokuntia edustavat perheet suhtautuvat asiaan yleensä mutkattomasti.
– Olen pitänyt kiinni siitä, että toiminta on tunnustuksellista. Ilolassa ja Ylästössä on toinen kerho, jossa ei ole tunnustuksellista toimintaa. Kerron tästä vanhempainillassa syksyllä. Meillä on lapsia, jotka eivät kuulu kirkkoon, mutta tämä on sopinut myös heidän huoltajilleen, koska he ovat halunneet lapsen pienempään ryhmään, iltapäivätoiminnan koordinaattori Outi Myllylä Tikkurilan seurakunnasta sanoo.
– Tunnustuksellisuus näkyy meillä siten, että meillä on ruokarukous ja joskus kynttilähetki, jossa voidaan puhua vaikka raamatunkertomuksesta tai kaveritaidoista. Pappi käy vierailulla toisinaan. Lapset oikein odottavat sitä ja ovat tosi kiinnostuneita. Pääsiäinen ja joulu näkyvät myös, Myllylä jatkaa.
Monella on se mielikuva, että seurakunnan iltapäivätoiminta on tunnustuksellista, mutta meillä iltapäiväkerhoissa on monenlaisia katsomuksia edustavia lapsia.
- Johanna Jansik
Myös Korson seurakunnan kerhossa Mikkolassa uskonto saa näkyä. Asia käydään läpi perheitten kanssa.
– Meillä iltapäiväkerhossa on tarinahetkiä, jossa tunnustuksellisuus on mukana, kertoo johtava kasvatuksen viranhaltija Sanna Ahjosaari Korson seurakunnasta.
– Alue on hyvin monikulttuurinen, mutta tunnustuksellisuus on perheille ok, koska asiasta on heidän kanssaan keskusteltu. Esimerkiksi muslimitaustaisille uskonnollisuus ei ole mitenkään vierasta. Päinvastoin, heistä voi olla vaan hienoa, jos on jotakin uskontoa.
Vantaankosken seurakunnalla kerhoja on kolme.
– Käymme läpi toimintaperiaatteet vanhempien kanssa ja kartoitamme ryhmän tilanteen. Monella on se mielikuva, että seurakunnan iltapäivätoiminta on tunnustuksellista, mutta meillä iltapäiväkerhoissa on monenlaisia katsomuksia edustavia lapsia, varhaiskasvatuksen ohjaaja Johanna Jansik kertoo.
Jansik on pannut merkille, että se, kuinka vanhemmat seurakunnan kerhon mieltävät, saattaa riippua myös siitä, missä kerho toimii. Kaksi iltapäiväkerhoa toimii tällä hetkellä kerhotilassa, yksi Kivistön kirkolla. Tilanne muuttuu ensi syksynä kun Myyrmäen kirkon peruskorjaus valmistuu ja yksi ryhmä pääsee takaisin sinne.
– Jotkut mieltävät kirkolla olevat tilat eri tavalla uskonnollisiksi kuin muualla olevat tilat, Jansik sanoo.
Ryhmäkoot iltapäivätoiminnassa Vantaalla ovat suuria, seurakunnan iltapäiväkerhoissakin on usein noin 30 lasta.
”Kastetulla lapsella on oikeus kuulla Jeesus-juttuja”
Hämeenkylän seurakunta järjesti aiemmin iltapäivätoimintaa myös Hämeenkylän koululla, yhtenä kaupungin toiminnanjärjestäjistä. Tästä kuitenkin luovuttiin viime vuonna.
– Syy on se, että henkilöstöresurssimme on vähentynyt kolmessa vuodessa melkein 30 prosenttia, Hämeenkylän kirkkoherra Matti Hyry sanoo.
Iltapäiväkerhon työntekijät muistetaan ja siinä syntyy tottumus käydä kirkon tiloissa.
- Matti Hyry
Hyryn mielestä on harmi, että iltapäiväkerhojen kohdalla tulee esiin uskonnonvapauslain negatiivinen tulkinta.
– Laki edellyttää meitä tuottamaan tunnustuksetonta palvelua kirkollisverovaroilla, mikä ei tunnu strategisesti järkevältä. Työ on erittäin tärkeää. Se on perusteltavissa yhteistyön ja perheitten tukemisen kannalta, mutta jos käytämme suurimman osan työntekijäresurssista tunnustuksettomaan toimintaan, niin siinä on syy, miksi näitä ollaan nyt joissakin seurakunnissa lopettamassa.
– Uskonnonvapaudesta olen samaa mieltä, mutta positiivinen uskonnonvapaus on ensisijainen. Kastetulla lapsella on oikeus kuulla Jeesus-juttuja. Uskonnollisiin vähemmistöihin vedotaan usein, mutta ei heitä asia haittaa. Pikemmin ihmetellään, miksi uskonnonharjoittaminen ei näy missään.
Hyryn mukaan iltapäiväkerho on ollut tärkeä linkki lasten, vanhempien ja seurakuntien välillä. Siellä olleet lapset tulevat usein mukaan myös muuhun toimintaan.
– Pelkään, että iltapäiväkerhoista karsiminen vaikuttaa myös riparikuvioon. Iltapäiväkerhon työntekijät muistetaan ja siinä syntyy tottumus käydä kirkon tiloissa. Ne ovat kunnon jälkiä ihmisessä.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Vuosaaren seurakunta luopuu iltapäivätoiminnan järjestämisestä – resurssit ohjataan sinne, missä kristillisyys saa näkyä
AjankohtaistaHaku iltapäiväkerhoihin on parhaillaan käynnissä Helsingissä. Vuosaaressa on ensi syksynä yksi suuri toimija vähemmän.
