Haagan seurakunnan pappi Satu Kreivi-Palosaari on kotoisin Orajärven kylältä Pellosta. Hän järjesti ensimmäisen meänkielisen messun Oulussa vuonna 2014. Helsingissä ensimmäinen meänkielinen messu oli vuonna 2023.
Solekko tulla! – Helsingissä järjestetään toista kertaa meänkielinen messu
Haagan seurakunnassa työskentelevän papin Satu Kreivi-Palosaaren juuret ovat tukevasti Pellossa. Omalla kielellä kuultu Jumalan sana koskettaa aivan erityisellä tavalla.
Fokus-seurakuntatilassa kauppakeskus Triplassa järjestetään torstaina 18. huhtikuuta meänkielinen messu. Ensimmäistä meänkielistä messua vietettiin Helsingissä Huopalahden kirkossa maaliskuussa 2023. Kirkko tuli lähes täyteen.
– Se oli oikein valoisa ja koskettava kokemus. Huomasi, että ihmisillä on jano kuulla meänkieltä. Ehkä se on sitä koti-ikävää ja kaipuuta mielenmaisemaan, jota yhdessä koetaan. Kirkkokahveilla oli jo aika riehakaskin tunnelma, Haagan seurakunnan pappi Satu Kreivi-Palosaari kertoo.
Ensimmäistä meänkielistä messua Helsingissä oli toimittamassa jopa kuusi pappia. Isolla joukolla toteutetaan tämänvuotinen messukin, ja mukana on myös kotiseutuyhdistys Tornion Väylä ry.
– Se on osa lappilaista identiteettiä, ettei ihmisiä tarvitse onkia vaan kaikki haluavat tulla mukaan.
Satu Kreivi-Palosaari toi meänkielisiä yhteen myös Oulussa pappina työskennellessään. Siellä ensimmäinen meänkielinen messu järjestettiin vuonna 2014.
– Oulun seudulla on paljon Tornionjokilaaksosta kotoisin olevia. Tuli sellainen ajatus, että meidän tarvitsee kuulla omalla murteella Jumalan sanaa. Ensin se herätti joissakin vähän huolta, että entä jos ihmisiä vaan naurattaa meänkieli. Vastasin siihen, että no naurakoot sitten, saa kirkossa nauraakin. Lopputulos oli kuitenkin se, että melkein kaikkia itketti, sillä oli niin koskettavaa kuulla tuttuja raamatunkohtia ja rukouksia omalla kielellä.
Satu Kreivi-Palosaarella on vahvat juuret ja vahva murre, mutta aivan joka sanaan hän ei enää lisää h:ta.
Ruotsin kirkon liturgia ja meänkielinen virsikirja
Meänkieli on Suomessa ja Ruotsissa puhuttava kieli, joka on muodostunut Lapin, Peräpohjolan ja Tornionjokilaakson murteista ja jossa on runsaasti vaikutteita ruotsin kielestä. Ruotsissa meänkielellä on virallisen vähemmistökielen asema.
– Meänkieli on kummallakin puolella rajaa samaa, mutta Suomen puolella se taittuu suomen kieleen ja Ruotsin puolella ruotsiin, Satu Kreivi-Palosaari kertoo.
Koska meänkieli on Ruotsissa virallinen vähemmistökieli, se on huomioitu myös Ruotsin evankelis-luterilaisessa kirkossa. Meänkielisessä messussa Helsingissä käytetään Ruotsin kirkon liturgiaa, lauletaan Ruotsin kirkon Virsiä meänkielelä – Psalmer på meänkieli -kirjasta ja luetaan evankeliumitekstit ruotsalaisen Bengt Pohjasen kääntämästä Evankeeljumit meänkielelä -kirjasta.
– Muutoin se on ihan tavallinen messu, Kreivi-Palosaari korostaa.
Ei h:ta aivan joka sanaan
Satu Kreivi-Palosaari on kotoisin Länsi-Lapista, Orajärven kylästä Pellosta. Ruotsi on aivan lähellä, mutta valtioitten raja enemmänkin yhdistää kuin erottaa alueen ihmisiä. Moni käy Ruotsin puolella töissä ja ”poikkinaintikin” on yleistä.
Aiemmin toimittajana työskennellyt Satu Kreivi-Palosaari vihittiin papiksi 2012. Savossa ja Oulussa vietettyjen vuosien jälkeen hän sai töitä Helsingistä ja muutti Vantaalle ollakseen lähellä oleva isoäiti eli ämmi lastenlapsilleen. Puhetyyli on säilynyt täällä pääkaupunkiseudullakin.
– Minulla on vahvat juuret ja vahva murre, mutta en minä enää aivan jokaiseen sanaan lisää h:ta.
Kirkollisissa toimituksissa kuten hautajaisissa, häissä ja kastetilaisuuksissa Kreivi-Palosaari pyrkii puhumaan yleiskieltä.
– Silloin pappi ei ole pääosassa, minun persoonani väistyköön. Muutoin murre saa tulla esiin, sillä papit tekevät kuitenkin töitä persoonallaan.
Meänkieleen ja Lapista kotoisin oleviin suhtaudutaan pääkaupunkiseudulla yleensä positiivisesti ja uteliaasti. Kreivi-Palosaaren mukaan meänkieli myös tunnetaan pääkaupunkiseudulla melko hyvin esimerkiksi Rosa Liksomin romaanien ansiosta.
Meänkielisissä messuissa ei ole kyse kielipolitiikasta, vaan enemmänkin identiteetistä ja siitä, että omalla kielellä kuultu teksti koskettaa aivan erityisellä tavalla. Toisaalta sillä, että omaa kieltä voi kuulla erilaisissa yhteyksissä ja tilaisuuksissa, voi olla myös suurempaa merkitystä.
– Meänkieltä puhutaan vielä Lapissa, mutta koko ajanhan se vähenee. Vähemmistökielten on aina pitänyt taistella olemassaolonsa puolesta. Ruotsin puolella meänkielellä on ollut myös vaikeita vaiheita, ihmisiä on ruotsalaistettu eivätkä kaikki ole aina saaneet puhua omaa kieltään, Kreivi-Palosaari sanoo.
Meänkielisen messun musiikkivieraana Virpi Kätkä
Meänkielinen messu 18. huhtikuuta klo 18 seurakuntatila Fokuksessa kauppakeskus Triplassa. Messussa saarnaa anglikaanisen seurakunnan kirkkoherra Tuomas Mäkipää, mukana toimittamassa Satu Kreivi-Palosaari, Markku Palosaari, Virva Krans, Elina Koivisto, Mari Mathlin, Jarmo Kökkö ja Tornion Väylä Ry. Musiikissa Virpi Kätkä. Nisukahvit messun jälkeen. Ennen messua on mahdollisuus jättää esirukouspyyntöjä Fokuksen käytävällä olevaan puiseen rukouslaatikkoon.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Kyyryyn kasvaneita löytyy yhtä paljon Espoosta kuin Kouvolasta – ”Kotiseutuvieraus on hähmäinen sekoitus vierauden tunnetta ja häpeää, ja usein sitä yritetään korjata ylisuorittamisella”
Hyvä elämäLaura Hakasella lapsena koettu ulkopuolisuuden tunne on johtanut ylisuorittamiseen mutta myös rohkeushyppyihin.
